Ulkomaat

Venezuelassa kuohuu – parlamentin puhemies julistautui presidentiksi

rac

Julkaistu:

Kymmenettuhannet osoittavat Caracasissa mieltään presidentti Maduroa vastaan ja hänen puolestaan.
Venezuelan parlamentin puhemies Juan Guaido julistautui keskiviikkona maan virkaa toimittavaksi presidentiksi. Hän sai heti tuenjulistukset muun muassa Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta, Amerikan valtioiden järjestöltä OAS:ltä ja useilta Etelä-Amerikan mailta.

Trumpin mukaan parlamentti on Venezuelan ainoa laillinen hallinnon osa. Hän lupasi Guaidolle Yhdysvaltojen kaiken diplomaattisen ja taloudellisen tuen. Nimettömänä uutistoimisto AFP:lle puhunut yhdysvaltalaisviranomainen antoi myös ymmärtää, että järeämmätkin keinot – sotilaallinen väliintulo mukaan lukien – ovat mahdollisia, jos presidentti Nicolas Maduro päättää käyttää voimaa oppositiota vastaan.

Maduro vastasi katkaisemalla Venezuelan diplomaattiset suhteet Yhdysvaltoihin. Hän antoi Yhdysvaltain diplomaateille kolme vuorokautta aikaa poistua maasta.


Oppositio vetosi asevoimiin

Guaido, 35, vaati maahan vapaita vaaleja ja vetosi Venezuelan asevoimiin, jotta ne vetäisivät tukensa Madurolta. Hänen mukaansa presidentiksi julistautuminen oli ainoa tapa pelastaa Venezuela diktatuurilta ja palauttaa perustuslaillinen järjestys.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asiantuntijoiden mukaan juuri armeija ratkaisee, pystyykö Maduro jatkamaan maan johdossa. Epäselvää on, miten vahva armeijan tuki todellisuudessa on.

Kymmenettuhannet ihmiset kokoontuivat keskiviikkona Venezuelan pääkaupunkiin Caracasiin kilpaileviin mielenosoituksiin, joista toinen vastusti ja toinen tuki presidentti Nicolas Maduroa. Monet Maduroa vastustavat mielenosoittajat olivat pukeutuneet valkoisiin, kietoutuneet Venezuelan lippuihin ja huusivat vapautta. Mielenosoituksia järjestettiin myös muissa Venezuelan kaupungeissa.

Maduro ei kuitenkaan osoittanut mitään merkkejä vallasta luopumisesta. Valtiollinen media jätti Guaidon julistuksen huomioimatta, ja tv-kuvaa välitettiin vain Maduroa tukevasta mielenosoituksesta. Lisäksi Madurolle uskollinen Venezuelan korkein oikeus käynnisti parlamenttia vastaan rikostutkinnan Maduron syrjäyttämisyrityksestä.

Mellakkapoliisi käytti kyynelkaasua ja kumiluoteja opposition mielenosoittajia vastaan. Yhteenotto alkoi, kun kansalliskaarti yritti raivata mielenosoittajia Caracasiin lähiöön johtavalta tieltä.


Maduron asema horjunut

Mielenosoituksella oppositio pyrki kasaamaan painetta Maduroa kohtaan. Tämän asema maan johdossa horjui jo valmiiksi talouskriisin ja kansainvälisen arvostelun alla.

Maduro vannoi virkavalansa toiselle kaudelleen kaksi viikkoa sitten, mutta Venezuelan opposition lisäksi muun muassa Yhdysvallat ja EU eivät ole tunnustaneet hänen viimekeväistä vaalivoittoaan.

Maduron presidenttikaudella Venezuelan talousvaikeudet ovat muuttuneet katastrofaalisiksi. Miljoonien prosenttien vuosittainen hyperinflaatio on vienyt maan valuutalta bolivarilta arvon, ja tavallisella kansalla on alituinen pula ruuasta, lääkkeistä ja arjen perustarpeista. Yli kaksimiljoonaa ihmistä on lähtenyt Venezuelasta vuoden 2015 jälkeen.

Maan kurjistuessa Maduro on takertunut valtaansa yhä tiukemmin. Vuonna 2016 Maduron tukijat menettivät enemmistönsä maan parlamentissa, mutta Madurolle lojaali korkein oikeus vei parlamentilta toimivallan seuraavana vuonna.

Keskiviikon mielenosoituspäivä oli symbolisesti merkittävä, sillä päivä oli diktaattori Marcos Perezin hallinnon kaatumisen 61-vuotispäivä.

Jo tiistaina eri puolilla Caracasia puhkesi mielenosoituksia Maduroa vastaan. Ainakin viisi ihmistä kuoli keskiviikon vastaisen yön yhteenotoissa.