Ulkomaat

Syksyllä 2017 havaittu radio­­aktiivinen päästö saattoi olla peräisin luultua pahemmasta INES 5 -tason turmasta

Julkaistu:

Saksa
Saksan parlamentissa puitiin, oliko ympäristölle vaaralliseksi arvioitu säteily vuonna 2017 peräisin Venäjältä.
Suomessa havaittiin syksyllä 2017 kohonneita säteilyarvoja. Säteilyturvakeskuksen eli STUKin valvonta-asemilta 28.9.–9.10. kerätyissä ilmanäytteissä havaittiin rutenium-alkuaineen radioaktiivista isotooppia (Ru-106).

STUK kertoi havainnoista 3.10. Lokakuun yhdeksännen päivän jälkeen kerätyissä näytteissä ruteniumia ei enää havaittu. Ruteniumia havaittiin Helsingissä, Imatralla, Ivalossa, Kajaanissa, Kotkassa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Sodankylässä.

– Havaitut pitoisuudet olivat niin pieniä, että niillä ei ollut merkitystä ympäristön tai ihmisten turvallisuudelle, STUK kertoi.

Asia nousi yllättäen uudelleen esiin tammikuussa 2019, kun kävi ilmi, että asiaa oli käsitelty Saksan liittopäivillä (Deutscher Bundestag) 2018. Asiasta kertoi aiemmin Aftonbladet.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Saatiinko Venäjältä kaikki käytettävissä olevat merkitykselliset mittaustiedot?

IS pyysi asian käsittelyyn liittyvät liittopäivien asiakirjat ja kysyi asiasta kysymyksen tehneeltä kansanedustajalta tapauksesta.

Asiaa käsiteltiin Saksan liittopäivillä kansanedustajan kysymyksen perusteella ja siihen vastasi Saksan liittohallitus. Hallituksen vastaus on päivätty 25.9.2018 (Drucksache 19/4496 19. Wahlperiode 25.09.2018).

Hallituksen vastauksesta käy ilmi, että Kansainvälisen Atomienergiajärjestön eli IAEA:n käyttämä ydinlaitostapahtumien ja ydinonnettomuuksien luokitusasteikon eli INES- asteikon mukaan onnettomuus oli tasoa 5.

– INES 5 on määritelty ympäristölle vaaraa aiheuttavaksi onnettomuudeksi, asian käsittelyyn nostanut Sylvia Kotting-Uhl kertoo Ilta-Sanomille.

Hän on Saksan vihreiden (Bündnis 90/Die Grünen) kansanedustaja.

– Liittovaltion hallitus on samaa mieltä kysymyksen esittäjän kanssa siitä, että noin vuoden kuluttua ei saisi olla epäselvää, mistä INES 5 -luokan onnettomuuden säteily on peräisin, hallituksen vastauksessa todetaan.

Hallituksen vastauksessa pohditaan myös, saatiinko Venäjältä kaikki käytettävissä olevat merkitykselliset mittaustiedot.

Kotting-Uhl vaatii kaikkia mittaustietoja käyttöön.

INES-asteikossa korkein luku on 7. Tälle tasolle ovat nousseet vuoden 1986 Tshernobylin ja vuoden 2011 Fukushiman onnettomuudet.

Harrisburg vuonna 1979 oli INES 5-tasoa

Vastaavan tasoinen eli INES 5 -tason onnettomuus tapahtui vuonna 1979 Three Mile Islandin ydinvoimalassa. Ydinvoimala sijaitsi lähellä Harrisburgin kaupunkia Pennsylvanian osavaltiossa, Yhdysvalloissa.

Onnettomuuden tyyppisiin tapahtumiin perustuva elokuva Kiina-ilmiö (The China Syndrome) kertoo tilanteesta, jossa ydinvoimalan yhden reaktorin sydän osittain suli ja aiheutti radioaktiivisen vuodon ympäristöön. Elokuvan ensi-ilta oli jo ennen onnettomuutta.

Onnettomuustyyppi nimettiin Kiina-ilmiöksi, koska sulan reaktoriytimen uskottiin voivan painua maapallon toiselle puolelle.


Tämä asiasta tiedettiin aiemmin

Venäjän ydinlaitoksista vastaava Rosatom kertoi marraskuussa 2017 perustaneensa monikansallisen komission selvittämään ruteniumsäteilyn lähdettä. Venäjällä oli havaittu syys-lokakuun vaihteessa 2017 ”erittäin korkeita” ruteniumsäteilyn määriä erityisesti Tsheljabinskin lähellä sijaitsevilla mittauspisteillä.

Tsheljabinskin alueen kahdella mittausasemalla oli havaittu ”erittäin korkeita” pitoisuuksia ruteniumin radioaktiivista isotooppia 106. Näin kertoi Venäjän säätä ja ilmansaasteita valvova Rosgidromet-virasto tiedotteessaan.
Suomen lisäksi ruteniumia havaittiin myös monissa muissa Euroopan maissa ja maat ovat jakaneet mittaustietoja keskenään sekä kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa.

– Toistaiseksi mikään valtio tai laitos ei ole ilmoittanut vahingosta tai onnettomuudesta, joka voisi olla ruteniumin lähde. Koska ruteniumin lisäksi ei ole havaittu muita radioaktiivisia aineita, päästö ei ole peräisin ydinräjäytyksestä tai ydinvoimalaitoksesta. Ilmavirtauksiin perustuvat laskelmat näyttävät viittaavan siihen, että päästöpaikka on jossain Uralista etelään. Päästöpaikkaa ja päästön suuruutta on vaikea täsmällisesti määrittää, koska laskelmiin liittyy isoja epävarmuuksia, STUK kertoi 10.11.2017.
Ranskalainen IRSN-instituutti oli aiemmin ilmoittanut, että eteläisellä Uralilla on mahdollisesti tapahtunut syyskuun lopulla jonkinlainen onnettomuus ydinmateriaalin käsittelyssä. Venäläinen valtionyhtiö Rosatom puolestaan ilmoitti, etteivät ranskalaisten väitteet pidä paikkaansa.

Juttua on editoitu 23.1.2019 kello 7.54. Juttuun on lisätty lause: Elokuvan ensi-ilta oli jo ennen onnettomuutta. Elokuvasta on mainittu lisäksi, että kyse on Harrisburgin onnettomuuden tyyppisiin tapahtumiin perustuvasta elokuvasta.