Presidentti Sauli Niinistö puhui pitkään ihmisoikeuksista Kiinan johtajan Xi Jinpingin kanssa: ”Ei aiheuttanut harmistumista” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Presidentti Sauli Niinistö puhui pitkään ihmisoikeuksista Kiinan johtajan Xi Jinpingin kanssa: ”Ei aiheuttanut harmistumista”

Mahtimies Xi Jinping on tuonut aiemmin avoimesti esille sen, ettei hän pidä Kiinan osoittamisesta sormella ihmisoikeuskysymyksissä – varsinkin silloin, kun kritiikki tulee länsimaista.

14.1.2019 19:38

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö selvisi ilmeisesti liehuvin lipuin syvällisestä ihmisoikeuskeskustelusta Xin kanssa maanantaina Pekingissä, presidentin ja rouva Jenni Haukion valtiovierailun ensimmäisenä päivänä. Niinistö on taitava: hän ei osoita sormella eikä varsinkaan karttakepillä puhuessaan vaikeista asioista.

Ihmisoikeudet eivät toki olleet ainoa aihe – puhumista riitti myös Suomen ja Kiinan syventyvästä yhteistyöstä ja kansainvälisistä aiheista.

Johtajien keskustelu neuvottelupöydän ääressä Kiinan kansankongressin palatsissa oli niin vilkasta, että se jatkui Niinistön mukaan vielä pitkään iltaan.

– Käytiin hyvin tiiviitä keskusteluja myös koko illallisen ajan. Aihepiirit olivat kattavia ja laaja-alaisia, presidentti Niinistö kertoi suomalaismedialle vilkkaan päivän jälkeen.

Keskustelua herättänyt ihmisoikeuskysymys liittyi Kanadaan: Niinistö kertoi saaneensa pääministeri Justin Trudeaulta yhteydenoton ennen Kiinan-matkaansa. Trudeau ilmeisesti pyysi presidenttiä ottamaan esille Kiinan pidättämien Kanadan kansalaisten kohtalon – yli 10 kanadalaista on otettu kiinni Kiinassa, ilmeisesti vastavedoksi elektroniikkajätti Huawein talousjohtajan Meng Wanzhoun pidätykselle Kanadassa.

Presidentit tarkastivat kunniavartioston.

Presidenttikaksikon keskustelu jatkui vilkkaana läpi koko päivän.

Sovitteluratkaisua asiaan ei ainakaan heti löytynyt.

– Kiinalla on oma käsityksensä tapahtumista, ja he pitävät siitä aika tiukasti kiinni, presidentti sanoi.

Niinistö kertoi, että esillä oli myös Kiinan muslimivähemmistön uiguurien kohtalo Xinjiangin maakunnassa, jossa hallinto on sulkenut satoja tuhansia ihmisiä suljetuille ”uudelleenkoulutusleireille" ja on alistanut väestön jatkuvaan valvontaan.

– Meillä Suomessahan on paljon puhuttu Suomessa asuvien uiguurien esille ottamista ongelmista, presidentti kertoi.

– Ne puhuttiin kaikki läpi, Niinistö jatkoi, kommentoimatta keskustelua sen tarkemmin.

– Käytimme varmasti lähes tunnin verran näistä asioista keskusteluun, eikä se herättänyt mitään harmistumista isännän taholta.

 Puhuimme myös valtapolitiikasta, jota itse olen kuvannut kolmen yhtälönä: Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan toimintana. Siitä sain aika selkeän kuvan, miten Kiinassa asioista ajatellaan. Kävimme myös Korean niemimaan tilannetta läpi.

– Puhuimme myös valtapolitiikasta, jota itse olen kuvannut kolmen yhtälönä: Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan toimintana. Siitä sain aika selkeän kuvan, miten Kiinassa asioista ajatellaan. Kävimme myös Korean niemimaan tilannetta läpi.

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakiistoihin Niinistö ei halunnut puuttua, ainakaan tavalla, joka heiluttelisi arvopaperimarkkinoita.

– Varmaan jonkinlaista toiveikkuuttakin on ilmassa – ei ainakaan tullut kovin synkkää ennustetta. Mutta eipä vaikuteta pörssikursseihin.

Aiemmin iltapäivällä Kiina näytti Niinistölle prameimman puolensa, kun presidentti avasi yhdessä Xi Jinpingin kanssa Suomen ja Kiinan yhteisen talviurheilun teemavuoden.

Presidentit istuivat yleisön edessä suurilla keltaisilla nojatuoleilla ja katselivat videon, jossa oli ikonista kuvastoa Suomen ja Kiinan urheiluhistoriasta ja yhteistyöstä: pandat, joulupukki, lohikäärmetanssia ja muodostelmaluistelun kuvioita.

Koulutytöt luovuttivat presidenteille t-paidat.

Kansankongessin suuressa palatsissa pidetyssä seremoniassa arvovieraat istuivat salissa, jonka toisella sivustalla oli suuria pehmopandoja bambujen keskellä ja toisella poroja. Koko somistus oli koristeltu spraypurkista ruiskutetulla lumella. Mautonta vai ei? No, makukysymys.

Molemmat presidentit muistuttivat siitä, että Kiina osallistui historiansa ensimmäisen kerran olympiakisoihin Helsingissä vuonna 1952. Oli kulunut vain kaksi vuotta siitä, kun Suomi oli ensimmäisten länsimaiden joukossa tunnustanut kansantasavallan itsenäisyyden. Kiinan johto ei unohda tällaista hyvää tahtoa.

Nyt Suomi auttaa Kiinaa valmistautumaan Pekingin talviolympialaisiin vuonna 2022 muun muassa valmennusyhteistyön avulla. Talviurheilun teemavuoteen sisältyy tosin paljon muutakin: kymmenittäin tapahtumaa ja yhteistyöhanketta koululiikunnasta urheilututkimukseen.

Urheiluyhteistyön lisäksi Suomi ja Kiina solmivat kolme sopimusta ja julkistivat toimintasuunnitelman yhteistyöstä vuosille 2019–2023. Se on ”uudenlaista kumppanuutta”, Suomen ja Kiinan edustajat kertoivat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?