Ulkomaat

Kommentti: Sosiaalinen media auttoi Rahafin, 18, turvaan – mutta mitä tämä tarkoittaa muille saudinaisille?

Julkaistu:

Saudi-Arabiassa naisten asemaan on tehty pieniä parannuksia, mutta moni kärsii edelleen alisteisessa asemassa. Kansainvälisellä paineella on avainasema todellisten muutosten aikaan saamisessa, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaantoimittaja Anna Nuutinen.
Perjantai-iltana näytti siltä, että perhettään Kuwaitista Thaimaahan paenneen saudiarabialaisen Rahaf al-Qununin, 18, tapaus oli saamassa onnellisen päätöksen, kun hän nousi Bangkokissa Torontoon lähteneelle lennolle. Kanadan pääministeri Justin Trudeau kertoi maansa puolustavan ihmisoikeuksia ja naisten oikeuksia kaikkialla maailmassa ja myöntäneen tämän vuoksi turvapaikan naiselle, jolle YK takasi aiemmin virallisen pakolaisstatuksen.

Al-Qununin kohdalla vaara ei kuitenkaan ole vielä ohi, sillä Saudi-Arabian viranomaisten kouran tiedetään ulottuvan kauas maan rajojen ulkopuolelle. Naisen oman tapauksen lisäksi viimeisin osoitus tästä on sauditoimittaja Jamal Khashoggin murha, joka tapahtui maan konsulaatissa Turkin Istanbulissa lokakuun alussa.

Al-Qunun joutuu todennäköisesti aloittamaan uuden elämänsä Kanadassa uuden henkilöllisyyden turvin. Näin elää myös hänen Ruotsiin kaksi vuotta sitten paennut 19-vuotias ystävänsä, joka kertoi People-lehdelle avustaneensa al-Qununia tämän paon aikana puhelimen välityksellä.


Naisten karu kohtelu islamin ankaran konservatiivista wahhabilaista tulkintaa noudattavassa Saudi-Arabiassa ei ole varsinaisesti mikään uutinen. Lain silmissä naisen asema vertautuu alaikäiseen, joka tarvitsee miespuolisen holhoojansa hyväksynnän esimerkiksi matkustamiseen, naimisiinmenoon tai vaikkapa pankkitilin avaamiseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Holhooja on useimmiten naisen miespuolinen perheenjäsen kuten isä, aviomies, veli tai jopa oma poika. Jos holhooja kohtelee naista kaltoin, naisen mahdollisuudet saada apua viranomaisilta ovat vähäiset.

Oikeudenkäynneissä yhden miehen todistus vastaa kahden naisen sanaa, ja naisia on päätynyt vankilaan esimerkiksi ilman lupaa naimisiin menemisen johdosta. Näiden tietojen valossa Saudi-Arabiassa todellista valtaa pitävän kruununprinssin Mohammed bin Salmanin lanseeraamat uudistukset kuten autoilukiellon ja pään pakollisen peittämisen kumoaminen vaikuttavat lähinnä kosmeettiselta pinnan kiillotukselta.

Al-Qununin tapauksessa yksi poikkeuksellinen piirre

Al-Qununin tavoin Saudi-Arabiasta paenneita naisia on muitakin, ja vaikka osa on onnistunut, monen matka on katkennut ilman suurempaa huomiota. Viime vuonna moni Filippiineillä Manilan lentokentällä ollut todisti, kuinka kaksi miestä kantoi kotimaastaan paennutta ja Australiaan pyrkinyttä kirkuvaa ja rimpuilevaa Dina Ali Lasloomia, 24, Riadiin lähteneeseen koneeseen. Hänestä ei ole sittemmin kuultu.

Al-Qununin tapaukseen liittyy kuitenkin piirre, jolla saattaa olla monenlaisia seurauksia.

– Ainutlaatuista tässä tapauksessa on se, että hänellä oli pääsy sosiaaliseen mediaan ja hän kykeni raportoimaan siitä sekä kiinnittämään maailman huomion ahdinkoonsa, kertoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin edustaja Elaine Pearson yhdysvaltalaiselle julkisen palvelun tv-kanavalle PBS:lle.

Tämän taisivat huomata myös saudiviranomaiset, sillä kuluneella viikolla al-Qununin Twitter-tilillä julkaistiin salaa kuvattu video, jolla Saudi-Arabian suurlähettilääksi väitetty mies vaikutti keskustelevan Thaimaan viranomaisten kanssa.

– Kun hän saapui maahan, hän avasi uuden Twitter-tilin ja hänen seuraajiensa määrä nousi 45 000:een yhdessä päivässä. Olisi ollut parempi, jos he olisivat takavarikoineet hänen puhelimensa passin sijasta, saudimies sanoi thaimaalaisille al-Qununin Twitteristä sittemmin kadonneella videolla.


Sosiaalinen media on aiheuttanut aiemminkin harmaita hiuksia autoritääristen maiden johtajille, sillä järjestelmän vastaisille kapinoitsijoille se on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi levittää tietoa ja organisoida esimerkiksi mielenosoituksia. On mahdollista, että yhä useampi saudinainen alkaa harkita al-Qununin esimerkistä kuullessaan pakoa sosiaalisen median tuella.

Synkempi seuraus voi olla se, että naispuolisia jäseniään sortavat saudiperheet alkavat rajoittaa tehokkaammin heidän kännyköiden ja sosiaalisen median käyttöään, mikä eristää heidät entistä tehokkaammin ulkomaailmasta.

Sheikha Latifa ei päässyt pakoon

Somen kautta kasvaneella kansainvälisellä paineella oli suuri merkitys al-Qununin tapauksen etenemisessä. Se ei kuitenkaan auta aina, sillä Saudi-Arabialla ja muilla Persianlahden vaurailla mailla on suurta taloudellista vaikutusvaltaa ympäri maailmaa.

Tämä on nähty muun muassa Khashoggin tapauksessa, jossa kansainväliset vaatimukset syyllisten vastuuseen saattamisesta ovat hiljalleen hiipuneet. Toinen esimerkki nähtiin Ylen torstaina esittämässä BBC:n dokumentissa Pako Dubaista, jossa kerrattiin keväällä Suomessakin suurta huomiota saanutta Dubain hallitsijan tyttären, sheikha Latifa al-Maktoumin tapausta.

Hän ehti paeta suomalaisen ystävänsä Tiina Jauhiaisen ja ranskalais-yhdysvaltalaisen Hérve Jaubertin avustuksella lähes Intiaan saakka, mutta Dubaihin läheisissä suhteissa olevan maan viranomaiset puuttuivat asiaan. Sheikha Latifan kohtaloksi koitui myös hänen ylhäinen asemansa, sillä hänen peräänsä valjastettiin yksi maailman kehittyneimmistä turvallisuus- ja tiedustelukoneistoista.


Dokumentin myötä Dubain hovin oli viimein pakko kommentoida asiaa ja vahvistaa sheikha Latifan elossa oleminen, mutta hänen todellisten olosuhteidensa uskotaan olevan kaikkea muuta kuin ruusuiset. Merkki Dubain vaikutusvallasta on sekin, että Latifan Britanniassa vuonna 2000 karanneen ja sieltä takaisin kotimaahansa siepatun Shamsa-sisaren tapauksen rikostutkinta törmäsi käytännössä seinään.

Dubain naisten asemaa pidetään parempana kuin esimerkiksi Saudi-Arabiassa, mutta ainakin hallitsijaperheen naisia tämä näyttäisi koskevan vain näennäisesti.

Pieniä valonpilkahduksia

Mutta on Saudi-Arabian naisten asemassa nähtävissä pieniä valonpilkahduksiakin, vaikka ajokieltoa ennen sen kumoamista vastustaneita aktivisteja on edelleen telkien takana. Maassa on kampanjoitu holhousjärjestelmän kumoamisen puolesta, ja aktivistien joukossa on myös miehiä, jotka eivät halua alistaa naisia valtansa alle.

Edelleen vaikutusvaltaisessa asemassa oleva entinen oikeusministeri Mohammed al-Issa sanoi viime vuonna, ettei näe mitään syytä, miksi esimerkiksi naisten passin saamista ja matkustamista pitäisi rajoittaa. Hänen mukaansa yhteiskunnalta saattaa viedä kuitenkin aikaa muutosten hyväksymiseen.

Myös useiden uskonoppineiden on kerrottu ilmaisseen haluaan järjestelmän purkamiseen, samoin kuin kruununprinssin itsensä.


Ikiaikaiset asenteet istuvat kuitenkin tiukassa. Lisäksi kruununprinssi Mohammedin luotettavuus on joutunut negatiiviseen valoon Khashoggin murhan myötä, eivätkä tapauksen moniulotteiset seuraukset ole vielä täysin selvillä.

Saudi-Arabian naisten asemasta huolissaan oleva yksittäinen kansalainen ei voi tehdä paljoakaan asianlaidan parantamiseksi, paitsi tietysti asettumalla pakenijoiden tueksi sosiaalisessa mediassa. Siksi avainasemassa on edelleen kansainvälinen paine, joka sai myös Thaimaan viranomaiset pyörtämään päätöksensä noudattaa saudien toivetta ja palauttaa al-Qunun takaisin kotimaahansa.

Valtiotasolla se vaatii kuitenkin valtioilta uskallusta, josta Kanada on näyttänyt esimerkkiä aiemminkin Saudi-Arabian kohdalla.
Tuoreimmat