Ulkomaat

Kiinan presidentti Xi Jinping on kiperässä tilanteessa – tällainen mies ja tällainen maa Sauli Niinistöä odottavat

Julkaistu:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Aasian mahtimiehen, Kiinan presidentin Xi Jinpingin maanantaina valtiovierailulla Pekingissä.
Kyllä Kiina nyt lentää! Aasian jättiläisvaltion avaruusohjelma sai heti vuoden alussa huikean menestyksen, kun avaruusluotain Chang’e 4 laskeutui pehmeästi Kuun pimeälle puolelle, ensimmäisenä ihmisen lähettämänä tutkimuslaitteena. Se on kiinalaisen teknologian voitto, kommunistisen puolueen voitto ja pääsihteeri Xi Jinpingin voitto.

Xi on koulutustaustaltaan kemian insinööri. Teknologia merkitsee hänelle samaa kuin kehitys ja hyvinvointi.

”Me muistamme yhä sen kurjan kohtalon, josta Kiina on kärsinyt nykyhistoriassaan siksi, että se on menettänyt teknologisten vallankumousten tuomat mahdollisuudet. Tieteen ja teknologian vaikutus valtion tulevaisuuteen ja kansan hyvinvointiin ei ole koskaan ollut niin vahva kuin nyt.”
Xi Jinping 28.5.2018

Xin monista titteleistä tärkein on puolueen keskuskomitean pääsihteerin tehtävä, sillä puolue on sama kuin valtio. Xitä onkin kuvattu osuvasti ”kaiken puheenjohtajaksi”, jonka käsiin valta on keskitetty. Siksi hän saa glooriaa myös Kiinan avaruusohjelmasta, kuten jokaisesta kiinalaisesta menestystarinasta. Ne ovat toteutuneet hänen suojeluksessaan.


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Xin, tämän Aasian ja koko maailman mahtimiehen, maanantaina Pekingissä alkavalla valtiovierailulla. Hän pitää yllä hyviä suhteita Xihin – kestojohtajaan, joka voi hallita Kiinaa vielä hyvin pitkään. Xi on vasta 65-vuotias.

Xi on myös presidentti ja valtionpäämies sekä asevoimien ylipäällikkö. Hänen presidenttikausiensa lukumäärää ei rajoita enää perustuslaki, joka aiemmin määräsi valtionpäämiehen astumaan syrjään kahden viisivuotisen virkakauden jälkeen. Rajoitus kumottiin viime vuoden maaliskuussa pidetyssä Kiinan perustuslakia säätävän kongressin istunnossa. Kaksi edustajaa äänesti vastaan, kolme pidättäytyi äänestyksestä, ja 2 959 äänesti puolesta.



Kiinalainen uusi vuosi alkaa 5. helmikuuta. Vaikka Xi on Kiinan kiistämätön valtias, hänelle voi povata hankalaa vuotta. Talouskasvu hidastuu ja ys­kii. Kiina on ajautunut kauppasotaan Yhdysvaltain kanssa, ja kotimainen kysyntä hiipuu samaan aikaan. Kiina velkaantuu joka tasolla, eikä kasvua voi enää rakentaa velan päälle.

Kiinalainen logiikka jättiläisvaltion hallinnossa kulkee Xin kannalta ikävästi: Xi johtaa puoluetta, siispä hän ja puolue ovat yhtä. Puolue hallitsee, puolue on läsnä kaikkialla, ja sen keskeisenä tehtävänä on huolehtia kansan hyvinvoinnista. Ja kun talous yskii, siitä voidaan syyttää puoluetta – ja puolueen johtajaa. Tämä on autoritaarisen järjestelmän kääntöpuoli sen näkökulmasta, joka valtaa pitää. Valta on hänen, mutta niin on myös vastuu.

Toki valtaa on keskushallinnon lisäksi alueilla, Kiinan väkirikkaissa maakunnissa ja kaupunkien yhteensulautumissa, jättiläismäisissä megapoliksissa. Kukaan ei voi yksin hallita pian 1,4 miljardin ihmisen asukaslukuun yltävää maata. Näin myös syntipukkeja virheisiin voidaan sopivasti löytää keskushallinnon alatasoilta tai alueilta.

Keskushallinto, viime kädessä Xi, on kuitenkin vastuussa suunnittelusta, strategiasta, visioista ja suurista linjoista. Ja niitä Xillä riittää. Hän haluaa rakentaa Kiinan suureksi kahdessa vaiheessa. Ensin Kiinasta tulee maailman innovatiivisin valtio vuoteen 2035 mennessä, ja sitten globaali maailmanvalta vuoteen 2050 mennessä.

”Kansallisen uudistumisen saavuttaminen ei ole kuin kävelisi puistossa. Se vaatii enemmän kuin rummun pärinää ja gongin kuminaa. Meidän suuren unelmamme saavuttaminen vaatii suurta taistelua: suuriin haasteisiin vastaamista, suurten riskien ottamista, valtavien esteiden voittamista ja suurten konfliktien hoitamista.”
Xi Jinping 19.10.2017




Koska Kiinan talous on ajautumassa ongelmiin, täytyy Xin johdattaa maansa yhä syvempiin uudistuksiin. Niiden tärkeyttä ja kiireellisyyttä korostaa paitsi talouskasvun hiipuminen myös se, että Kiinan väestö ikääntyy. Vuoteen 2029 mennessä Kiinan asukasluku alkaa laskea huipustaan, joka on 1,442 miljardia, kertoo Kiinan hallitus tuoreessa raportissa. Työikäisen väestön määrä on vähentynyt jo nyt, ja ikääntyneiden osuus kasvaa. Ongelma on samankaltainen kuin läntisissä teollisuusmaissa: miten hoitaa vanhusväestö?

Tärkeintä olisi nyt muun muassa miettiä kankeiden valtionyhtiöiden roolia Kiinassa uudelleen ja ryhtyä eläkeuudistukseen, joka varmasti iskee kiinalaisiin kipeästi.

Uudenvuodenpuheessaan Xi lupasi kiinalaisille jatkaa uudistuksia järkähtämättömästi. Kiina onkin helpottanut pääsyä markkinoilleen, avannut uusia investointimahdollisuuksia ja keventänyt yksityisten yritysten vero- ja maksutaakkaa. Tesla sai juuri äskettäin avata Shanghaihin tehtaan, jolla ei ole kiinalaista yhteisyritystä. Se on ensimmäinen laatuaan Kiinassa.

”Kiinan uudistukset eivät lopu koskaan. Ovet avautuvat yhä leveämmälle.”
Xi Jingping 31.12.2018




Kiina on ollut Deng Xiaopingin aloittamalla talousuudistusten tiellä jo 40 vuotta. Muutos vuodesta 1978 tähän päivään on ollut ällistyttävä, kaikilla mittareilla. Sadat miljoonat ihmiset ovat kohonneet armottomasta köyhyydestä keskiluokkaan.

Kiinan nousu seisahtui hetkeksi kesän 1989 demokratiamielenosoitusten veriseen kukistamiseen Tiananmenin aukiolla. Suhteet länteen viilenivät vähäksi aikaa, mutta bisnes on bisnestä – Kiinan avautuvat markkinat ja halpa työvoima painoivat enemmän kuin ihmisoikeudet. Yhteistyö Kiinan kanssa jatkui.

Samoihin aikoihin Neuvostoliitto romahti. Se oli Pekingin johdolle varoittava esimerkki. Samaa ei saisi tapahtua Kiinassa.

Panssarivaunut Tiananmenille lähettänyt Deng erosi maan johdosta 1989 mutta luopui vallasta vasta vähitellen 1990-luvulla. Deng kuoli vuonna 1997, samana vuonna kuin Britannian vuokrasopimus Hongkongissa päättyi.

Xi Jinping nousi Kiinan johtajaksi vuonna 2013. Hän vahvisti asemansa vuonna 2017 kirjoituttamalla ajatuksiaan Kiinan perustuslakiin, ensimmäisenä johtajana Maon jälkeen.


Länsimaissa on tehty Kiinan kehityksestä kaksi isoa virhearviota. Numero yksi: on kuviteltu, että markkinatalous ja hyvinvoinnin kasvu toisivat Kiinaan myös demokraattisia vapauksia. Eivät tuoneet. Järjestelmä on yhä hyvin tiukasti puolueen – ja yhden miehen – hallinnassa. Valtion ohjaamat tiedotusvälineet ja kansalaisten tiukka valvonta pitävät tästä huolen.

Neuvostoliiton paradoksi oli se, että kommunistisen puolueen johtaman poliittisen järjestelmän säilyttäminen tuhosi maan talouden. Tarvittiin välttämättömiä taloudellisia uudistuksia, jotka puolestaan johtivat valtiollisen järjestelmän tuhoutumiseen. Kuoleman kehä oli valmis. Siihen Kiina ei halua ajautua.

Länsimaiden virhe numero kaksi oli kuvitella, että internet toisi kiinalaisille ilmaisunvapauden, toimivan kansalaisyhteiskunnan – ja demokraattisia vapauksia.

Yhdysvaltain ex-presidentti Bill Clinton pohti 2000-luvun alussa Kiinaa ja internetiä. Kuvitteliko Kiina voivansa hallita verkkoa, Clinton kysyi ja vastasi itse:

– Hyvää onnea vaan! Sehän on kuin yrittäisi naulata Jell-O’ta seinään.

Jell-O on periamerikkalaista jälkiruokagelatiinia, maustettua hyytelöä.

Clinton oli pahasti väärässä. Kiinan internet on tiukasti sensorien valvonnassa, ja valvontaa on systemaattisesti kiristetty Xin valtakaudella. Tuhansittain verkkosivustoja on suljettu, ja poliittisesti vaaralliset hakusanat kuten ”Tiananmen 1989” eivät kerro mitään Pekingin suuresta verilöylystä.

Vapautta Kiinan netissä on silti, muun muassa sosiaalisen median nimettömissä keskusteluissa. Niissä arvostellaan usein puoluetta – mutta rajansa kaikella. Suositut nettimeemit, joissa Xi rinnastettiin Nalle Puhiin, ovat kadonneet verkosta.

Sensuuri meni jopa niin pitkälle, että A.A. Milnen tunnetusta lastenkirjasta tehty uusi elokuvasovitus Christopher Robin ei päässyt Kiinan markkinoille.


Xin suosiota on pidetty korkealla vahvan henkilökultin avulla. Xin palvonta lähentelee jo puhemies Maosta aikanaanrakennettua henkilökulttia, vaikka johtajia ei juuri muuten voi verrata. Xi on läsnä kaikkialla Kiinan tiedotusvälineissä, ja hänen ajatuksiaan siteerataan laajasti. Hän on kiistämättä Kiinan vahvin mies sitten Maon ja Dengin.

Henkilökulttiin liittyy vahvasti Xin tinkimätön korruption vastainen taistelu. Hän on vannonut kukistavansa sekä hyttyset että tiikerit, pienet ja isot roistot. Häntä itseään pidetään puhtaana paheista.

”Hän, joka hallitsee hyveen avulla, on kuin Pohjantähti. Se pysyy paikallaan, ja tähtien suuri joukko osoittaa sille kunnioitustaan.”
Xi Jinping, Konfutsea lainaten

Miten käy Xin, puolueen ja Kiinan lähivuosina, epävarmassa tulevaisuudessa?

Xi ja puolue ovat yhtä: johtaja ei luovu järjestelmästä ja puolueen vallasta, vaikka uusi innovaatio-Kiina ei enää juuri kommunismista muistuta.

Entä jos kansa haluaa luopua?

Jos niin joskus käy, Xi kaatuu puolueensa mukana.


Luolakodista Kiinan huipulle

Kiinan johtaja Xi Jinping syntyi kesäkuussa 1953 Pekingissä vallankumouksen kärkijoukkoon kuuluneen Xi Zhongxunin perheeseen. Isä oli liittynyt kommunistiseen puolueeseen jo 1928, ja Mao Zedong sijoitti hänet korkeaan asemaan uuden valtion keskushallinnossa. Hän nousi varapääministeriksi asti, kunnes joutui epäsuosioon 1960-luvulla.

Kulttuurivallankumouksen pyörteissä Xi Zhongxun vangittiin, mutta hänet rehabilitoitiin myöhemmin, monien muiden tavoin. Isän jouduttua vankilaan puolue lähetti Xi Jinpingin maatöihin Pohjois-Kiinaan, missä hän asui seitsemän vuotta kallioon louhituissa luolissa. Elämä oli erittäin kovaa. Xi kertoi heränneensä näinä vuosina poliittisesti.

Luola-asunnoista ja Liangjiahen kylästä on tullut suosittuja nähtävyyksiä. Ne ovat osa Xin ympärille rakennettua sankaritarinaa, vaikka Xin kerrotaan paenneen karua elämää Pekingiin ja joutuneen rangaistukseksi kaivamaan ojia.

Kuohuvien teinivuosien jälkeen Xi opiskeli kemian insinööriksi ja palveli kansan vapautusarmeijassa. Opinnot jatkuivat perehtymisellä marxismi-leninismiin ja Maon kirjoituksiin. Tohtoriksi Xi valmistui 2000-luvun alkupuolella tutkimusaloinaan lakitiede, politiikka, hallinto ja vallankumoushistoria.

Xin poliittinen ura alkoi kommunistisen puolueen nuorisojärjestöstä 1970-luvulta ja päättyi valintaan Kiinan johtajaksi maaliskuussa 2013. Xitä sanotaan menestyksekkäimmäksi ns. kruununprinsseistä, ensimmäisen polven vallankumousjohtajien lapsista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Tuoreimmat