Ulkomaat

Miksi viides pelastui Blåbærfjelletin vyörystä? Kadonneiden laskijoiden kurssinvetäjä kertoo nyt, mitä tapahtui

Julkaistu:

Norja
Norjan lumivyöryyn katosi kaksi Wärtsilän insinööriä.
Norjan Blåbærfjellet-tunturille katosi viikko sitten neljän vapaalaskijan seurue.

Lumivyöryonnettomuudessa katosi kolme suomalaista: 29-vuotias Mikael Sten, 36-vuotias Niklas Nyman ja 32-vuotias André Stenfors. Heidän lisäkseen katosi ruotsalainen 29-vuotias Disa Bäckström.

Seurueeseen kuului viideskin jäsen, ruotsalainen mies. Hän selvisi lumivyörystä.

Lumivyörystä selvinnyt oli muun seurueen tavoin osallistunut jääkiipeilykurssille Norjan Lyngenissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jääkiipeilykurssin piti Sipoosta kotoisin oleva Fredrik Aspö. Hän tapasi pelastuneen ruotsalaisen pian onnettomuuden jälkeen.

– Ei siihen liittynyt mitään riitaa, Aspö kertoo, miksi ruotsalainen erkaantui muista.

Lue myös: Turmapaikan juurella asuva Aadne katsoi keskiviikkona ylös rinteelle ja ymmärsi, että kaikki ei ole kunnossa – tien varresta löytyi lumivyörystä selvinnyt mies

Julkisuudessa on kerrottu, että ruotsalainen hiihti rinteen metsärajaan asti. Aspö kertoo, että näin oli sovittu.

– Hänen mielestään metsässä oli hyvää lunta. Hän pitää metsälaskuista. Hän päätti jäädä metsään laskemaan, kun muut halusivat käydä ylempää ja huipulla.

Aspö kertoo IS:lle, että lumivyöryonnettomuuteen joutuneet olivat juuri päättäneet hänen pitämänsä kurssin Norjan Lyngenissä. Lyngen on 60 kilometriä pohjoiseen onnettomuuspaikasta.

Kurssilaisia oli kymmenen. Uutenavuotena eli maanantaina kurssilaiset viettivät iltaa paikallisessa ravintolassa.

Illan jälkeen kurssilaiset jakaantuivat pienempiin ryhmiin. He kävivät tiistaina eri vuorilla laskemassa.

 

Hän päätti jäädä metsään laskemaan, kun muut halusivat käydä ylempää ja huipulla.

Keskiviikkona osa kurssilaisista lähti kotiin. Osa ryhmästä jäi laskemaan. Tamokdaleniin suuntasivat kolme suomalaista ja kaksi ruotsalaista.

Suunnitelmien mukaan Tamokdalenin seurueen piti palata vielä keskiviikkoiltana Norjan Lyngeniin. Sinne saapui lopulta ainoastaan ruotsalainen.

Ruotsalainen kertoi Aspölle tapahtumista.

– Hän kertoi, että he olivat aivan sovussa erkaantuneet. Hän oli jäänyt sinne metsärajalle ja muut olivat sanoneet, että he käyvät huipulla.

Muu seurue pyrki tunturin 1 440 metrin korkeudella olevalle huipulle. He sopivat tapaavansa, kun loppuryhmä tulee alas.

– Hän laski metsässä monta kierrosta sinä aikana, kun muut kävivät ylhäällä.


Ruotsalainen mies lähti sitten seuraamaan hiihtojälkiä. Hän huomasi, että jäljet olivat peittyneet tuoreen lumivyöryn alle.

Lue myös: Uhreja ensimmäisenä pelastamaan lähtenyt mies kertoo vaikeasta päätöksestä vyörypaikalla – ”Ei ollut helppoa lopettaa kaivamista”

Hän soitti rinteestä heti kännykällä hätäkeskukseen.

– Hätäkeskuksesta käskettiin häntä palaamaan alas. Siinä vaiheessa hän tapasi paikallisen norjalaisen, joka auttoi pelastusoperaatiossa.

Toisin kuin julkisuudessa on kerrottu, mies ei ole 17-vuotias, vaan selkeästi vanhempi.

– En tiedä tarkkaan, mutta arvelen, että hän on 25–35-vuotias.

Aspö sanoo Tamokdalenin laskettelijoista, että kaikki ovat kokeneita ja kaikilla varusteet olivat kunnossa.

– He tiesivät lajiin liittyvän vaaran.

Wärtsilän Vaasan-toimipisteessä on seurattu pelon sekaisin tuntein Norjan lumivyöryonnettomuutta. Neljästä Blåbærfjellet-tunturille kadonneeesta kaksi on Wärtsilän insinöörejä.

Mikael Sten ja André Stenfors ovat Wärtsilän voimalaitospuolen insinöörejä. Sten on kotoisin Maalahdesta ja Stenfors Mustasaaresta. He työskentelivät Vaasassa.

– Tämä on ollut työyhteisössä järkyttävä uutinen ja otettu erittäin surullisin mielin vastaan, Wärtsilän Suomen henkilöstöjohtaja Kaija Venemies kertoo.

Kun Norjan poliisilta tuli tieto kadonneiden henkilöllisyydestä, Wärtsilä ryhtyi järjestämään kriisiapua järkyttyneille työkavereille.

– Tänään on menty omaisten toiveesta eteenpäin, kun tuli virallinen tieto.

Venemies sanoo, että Wärtsilällä on kriisiapuun omat prosessinsa.

– Meillä on erilaisia tahoja, joihin voi olla yhteydessä, jos tarvitsee apua eri kielillä.

Venemies kommentoi lyhyesti, että Norjan matka oli miesten vapaa-ajan matka. Se ei liity mitenkään Wärtsilään.

– Tässä vaiheessa me kunnioitamme omaisten ja läheisten toiveita. Haluamme antaa heille rauhan surra tätä ikävää asiaa. Toki miehet ovat vielä kadonneita, mutta ikävähän tämä asia on.

Norjan tuntureille kadonneita miehiä yhdistää se, että he ovat kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.

Pietarsaaresta kotoisin oleva 36-vuotias Niklas Nyman on työskennellyt opettajana ruotsinkielisessä koulussa Taalintehtaalla.

Hän on opettanut biologiaa, maantietoa, kemiaa ja fysiikkaa luokka-asteiden 7–9 oppilaille.

 

Tämä on ollut työyhteisössä järkyttävä uutinen ja otettu erittäin surullisin mielin vastaan.

Koulu ilmoitti perjantaina opettajan katoamisesta. Perjantaina ja lauantaina koulu oli auki keskusteluja varten.

Koulun rehtori Siw Westerback kertoi IS:lle maanantaina, ettei kriisiapua ole enempää annettu.

– Mutta meillä on ollut siihen valmius.

Westerback sanoi sanomalehti Vasabladetille, että koululaiset ovat puhuneet ja miettineet tapahtumia.

– Hehän tiesivät, että hän oli Norjassa. Tämä on pieni kylä. Haluamme estää ikävät spekulaatiot kertomalla tapahtumasta.

Kansanedustaja Joakim Strand (r) sanoo olevansa yhden kadonneen miehen tuttu.

– Tämä on niin surullista, ettei ole sanoja sanoa juuri mitään muuta kuin, että ajatukseni ovat uhrien omaisten luona.

Strand sanoo, että Pohjanmaalla lähes kaikki ovat vähintään tuttujen tuttuja. Hän lisää, etteivät omaiset nyt kaipaa julkisuutta.

– Itse tunsin yhden uhreista hieman paremmin. Hieno ihminen kaiken kaikkiaan. Ei tätä traagista onnettomuutta tässä vaiheessa pysty enempää kommentoimaan. Toivon voimia läheisille.