Ruotsalaiset rotututkijat rosvosivat haudoista suomalaisia pääkalloja – aktivistit vaativat palauttamista Suomeen - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Ruotsalaiset rotututkijat rosvosivat haudoista suomalaisia pääkalloja – aktivistit vaativat palauttamista Suomeen

Suomalaisten päänmuodot kiinnostivat ruotsalaisia rotuopin harrastajia 1800-luvulla.

Suomalaisilta kirkkomailta viedyt kallot ovat osa Ruotsin Karoliinisen instituutin kokoelmaa.­

31.12.2018 4:45

Ruotsissa ryhmä aktivisteja vaatii Suomesta 1800-luvun lopussa tuotujen pääkallojen palauttamista takaisin kotimaahansa. Jäänteiden kerääminen liittyy tuohon aikaan Ruotsissa suosittuun rotutieteeseen, jota varten tutkimusmateriaalia kerättiin myös Suomesta.

Karoliinisen instituutin tutkijoina työskennelleet ja rotuteorioiden uranuurtajiin kuuluneet Anders ja Gustaf Retzius keräsivät kokoelmiinsa kymmeniä suomalaisia pääkalloja. Sisuradion mukaan Gustaf Retziuksen johtama retkikunta matkusti kesällä 1873 Suomeen, palaten mukanaan 43 pääkalloa. Matkan tuloksena syntyi kirja, jossa esitellään suomalaisten perinnekulttuuria, kuten kanteleensoittoa, ja esitellään kuvin ja kaavioin suomalaisten tyypillisiä kallonmuotoja.

Tutkijoiden kerrotaan kaivaneen kallot itse ylös hylätyiltä kirkkomailta muun muassa Pirkanmaalla sijaitsevalta Pälkäneeltä. Gustaf Reziuksen Anders-isälle suomalaiskalloja oli toimittanut myös hänen entinen oppilaansa, Helsingin yliopistossa työskennellyt anatomian professori Evert Julius Bonsdorff.

Itänaapurin päänmuodot kiinnostivat tuon ajan rotutieteilijöitä, sillä suomalaisten katsottiin edustavan ei-eurooppalaista ihmistyyppiä. Nykyisin Karoliinisen instituutin kokoelmassa kerrotaan olevan kaikkiaan 82 suomalaista kalloa.

Kallojen Suomeen palauttamista vaativan ryhmän mukaan tuon ajan rotutieteellä on ollut pitkälle ulottuva vaikutus siihen, kuinka suomensukuisiin suhtaudutaan Ruotsissa.

– Monet ruotsinsuomalaisten historiassa kokemista vääryyksistä voidaan jäljittää tähän rotututkimukseen, sanoo ryhmän edustaja Andreas Ali Jonasson Sisuradiolle.

Aiemmin joulukuussa ryhmä lähestyi Karoliinista instituuttia kirjeellä, jossa jäänteiden palauttamista vaaditaan. SVT:n mukaan kirjeen on allekirjoittanut 34 henkilöä ja yhteisöä, joukossaan muun muassa suomalaisia ja ruotsalaisia tutkijoita ja Pälkäneen seurakunta.

Karoliinisen instituutin yhdenvertaisuusvastaava Eva Åhrén huomauttaa, että kallojen mahdolliseen palauttamiseen tarvitaan lisäksi myös molempien maiden viranomaisten suostumus.

– Tämä ei ole ylpeyttä aiheuttava osa Karoliinisen instituutin historiaa, hän toteaa SVT:lle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?