Jyllands-Postenin joukkomurha­suunnitelmasta tuomitut ruotsalaiset vapaiksi – terrorismitutkija: ”Suuri riski”

Julkaistu:

Vuonna 2010 paljastuneen terrori-iskuhankkeen miesnelikko on aiheuttanut vankilassakin ongelmia. Yksi miehistä on tunnettu pitkäaikaisista radikaaliyhteyksistään, kun pyrki aikoinaan Somaliaan ja Afganistaniin suomalaistaustaisen vaimonsa kanssa.
Tanskalaisen Jyllands-Posten-lehden terrori-iskusuunnitelmasta tuomitut ruotsalaismiehet ovat rangaistuksensa kärsineet ja pian taas vapaalla jalalla.

Ruotsin kansalaiset Munir Awad, 37, Omar Abdalla Aboelazm, 38 ja Sahbi Zalouti, 45 sekä tunisialainen Ruotsissa pitkään asunut Mounir Dhahri, 52, pidätettiin vuonna 2010 ja tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen terrori-iskun valmistelusta. Nyt Ruotsin vankeinhoitolaitos vapauttaa heidät normikäytäntöjensä mukaan lauantaina, kun tuomiosta on kärsitty kaksi kolmasosaa.

Miesten suunnitelmaa iskeä Muhammed-pilapiirroksia julkaisseen lehden toimitukseen pidetään Isisiä edeltävän ajan vakavimpana terrori-iskuaikeena Pohjoismaissa. Al-Qaida-yhteyksistä syytetyt miehet ovat viranomaisten raporttien mukaan aiheuttaneet ongelmia vankilassakin, joten heidän vapauttamisensa huolettaa Ruotsissa.

Miesten tapausta läheltä seurannut ruotsalainen terrorismitutkija Magnus Ranstorp kommentoi Dagens Nyheterille pitävänsä miehiä yhä ”suurena riskinä”.

– Sanoisin, että he ovat erilaisia persoonallisuuksiltaan, mutta yksi heistä on ollut al-Qaidan koulutusleirillä Pakistanissa, toinen pyrkinyt terroristijärjestöjen luo kahdesti ja heidän toimintansa sai al-Qaidan korkeimman johdon hyväksynnän, Ranstorp luetteli DN:lle.

– Ei voida sanoa varmuudella, että he palaavat entiseen ja ovat vaarallisia vapauduttuaan. Mutta tällaisten rikosten kohdalla riski on suuri.

Automaattiaseita ja nippusiteitä

Tanskan poliisi pidätti Awadin, Aboelazmin ja Dhahrin Kööpenhaminan esikaupungissa Herlevissä 29. joulukuuta 2010. Miesten hallusta löytyi konepistooli, pistooli ja runsaasti ammuksia sekä nippusiteitä. Vihje miehistä oli tullut Ruotsin turvallisuuspoliisilta Säpolta, joka oli seurannut heitä jo jonkin aikaa. Zalouti napattiin samaan aikaan kiinni Tukholmassa. Myös hän oli lähtenyt muiden mukana Tukholmasta autolla kohti Kööpenhaminaa, mutta kääntynyt takaisin.

Säpo ja Tanskan turvallisuuspoliisi PET selvittivät muun muassa salakuuntelulla ja takavarikoinneilla, että miehet suunnittelivat iskua Jyllands-Posten- ja Politiken-lehtien yhteiseen toimitukseen Kööpenhaminan keskustassa aikeenaan ”surmata niin monta kuin mahdollista”. Nippusiteet viittasivat aikeisiin ottaa vankeja, jotka olisi teloitettu.

Motiiviksi epäiltiin kostoa Jyllands-Postenin vuonna 2005 julkaisemista profeetta Muhammedin pilapiirroksista, jotka olivat suututtaneet muslimeja ympäri maailmaa. Iskuhanketta on jälkikäteen verrattu joukkomurhaan, jonka islamistiterroristit toteuttivat Charlie Hebdo -lehden toimituksessa Pariisissa tammikuussa 2015.

Ruotsalaismiehet kiistivät syytteet, mutta tanskalainen oikeusistuin piti todisteita vakuuttavina ja langetti 12 vuoden tuomiot vuonna 2012. Miehet siirrettiin pari vuotta myöhemmin Ruotsiin suorittamaan rangaistustaan.

Kolmesti pidätetty

Miehistä Munir Awad oli jo aiemmin päätynyt otsikoihin epäilyttävien matkojensa takia. Myös Ilta-Sanomat on kirjoittanut aiemmin epäilyistä, että Awad oli ennen Kööpenhaminan tapausta kahdesti pyrkinyt liittymään tunnettuun terroristijärjestöön. Kummallakin kerralla mukana oli ollut hänen suomalaistaustainen vaimonsa.


Vuonna 2007 Awad pidätettiin Etiopiassa yhdessä raskaana olleen vaimonsa kanssa, kun kaksikko oli ollut matkalla islamistien hallitsemaan Somaliaan. Vuonna 2009 Awad vaimoineen ja lapsineen pidätettiin Pakistanissa, jossa heidän epäiltiin olleen pyrkimässä Taleban-liikkeen johtohahmon luo Afganistanissa. Mukana oli tuolloin niinikään suomalaistaustainen Mehdi Ghezali, joka oli jo aiemmin otettu kiinni Pakistanissa ja viettänyt Taleban-yhteyksistä epäiltynä kolme vuotta Yhdysvaltain vankileirillä Kuuban Guantanamossa. Kumpikaan pidätys ulkomailla ei kuitenkaan johtanut syytteisiin Awadia vastaan.

Awad ei ole aiemmin kommentoinut tekemisiään kuin oikeudessa, mutta nyt vapautuksensa kynnyksellä hän antoi haastattelun ruotsalaislehti Expressenille Hällbyn vankilassa. Awad pysyy edelleen kertomuksessaan, että hänelle ei ollut paljastettu, mistä Kööpenhaminan matkassa oli ollut kyse, mutta hän oli lähtenyt mukaan, koska siitä oli luvattu korvaus. Lisäksi Awad on koko vankeusaikansa väittänyt, että turvallisuuspoliisi Säpo lavasti koko iskuaikeen ja rakensi ansan saadakseen miesnelikon tuomituksi.

Terrorismitutkija Ranstorpin mukaan Awadin lausunnot ovat tyypillisiä islamistiepäiltyjen uhriutumiskertomuksia, joiden tueksi ei ole faktoja. Ranstorp on vaatinut vankilasta vapautuvien islamistien seurantaan lisää voimavaroja.

Expressenin haastattelussa Awad tunnustautuu hartaaksi muslimiksi ja sanoo seuranneensa vankeusaikanaan muun muassa Isisin nousua Syyriassa. Kun Awadilta kysyttiin mielipidettä terroristijärjestöihin, hän vastasi.

– Ainoa mikä meitä yhdistää on se, että vastustamme miehitystä, Awad kommentoi viitaten länsimaiden läsnäoloon Lähi-idässä.

Ongelmia vankilassa

Ruotsalaisia jihadisteja seuraavan Doku.se-nettisivuston mukaan kaikki neljä terrorituomittua on aiheuttanut erilaisia ongelmia vankilassa. Tämä on lisännyt Ruotsissa huolta, että miehet ajautuvat uudelleen radikaalipiireihin, sikäli kuin he ovat niitä missään vaiheessa jättäneetkään.

Dokun lokakuussa julkaisemien vankeinhoidon raporttien mukaan Mounir Dhahrin epäillään vankeusaikana yrittäneen radikalisoida vankitovereitaan ja vastustusta kohdattuaan uhanneen näitä. Mies itse kiistää väitteet. Sahdi Zaloubi ja Omar Aboelazm ovat saaneet varoituksia väkivaltaisuudesta vankilassa.

Munir Awadin epäiltiin vuonna 2016 pyrkineen kiellettyyn kontaktiin jonkun muun kanssa, kun hän soitteli vaimolleen vankilasta. Vuonna 2017 hänen osastollaan havaittiin lisääntynyttä ”uskonnollista toimintaa”, mikä käynnisti selvitykset islamistisesta rekrytoinnista. Awad vietti aikaa eristyksessä, mutta vapautettiin lopulta rikosepäilyistä. Helmikuussa 2018 vankeinhoito kuitenkin totesi, että Awadilla on ”kontaktiverkko, joka koostuu radikalisoituneista henkilöistä” ja hänet määriteltiin riskiryhmään kuuluvaksi mahdolliseksi rikoksenuusijaksi.

Expressenin toimittaja Kassem Hamade kysyi Awadilta haastattelussa, mitä tämä aikoo tehdä vapautumisensa jälkeen ja aikooko hän jäädä Ruotsiin.

– En ole saanut minkäänlaista sopeutumiskoulutusta, joten en tiedä, mies vastasi.

– En usko, että voin matkustaa kovin moneen maahan näillä tuomioilla.