Ulkomaat

Hurjat huhut voimistuivat: Yrittääkö Putin nielaista Valko-Venäjän jatkaakseen valtakauttaan?

Julkaistu: , Päivitetty:

Venäjän ehdottama ”syvä integraatio” sai presidentti Aleksandr Lukashenkon huolestumaan – teorian mukaan Vladimir Putin valmistelisi RuBel-valtioliitosta tekosyytä valtansa jatkamiselle vuoden 2024 jälkeen.
Venäjän ja Valko-Venäjän välillä kipunoi nyt poikkeuksellisen voimakkaasti – ainakin, jos on uskominen molempien maiden tiedotusvälineiden välittämää kuvaa.

Virallisesti kaiken takana on vain normaali talouspoliittinen kiista kaasun ja öljyn hinnasta, mutta todellisuudessa Venäjän epäillään painostavan Valko-Venäjää entistä tiiviimpään valtioliittoon kanssaan.

Pahimpien pelkojen mukaan kyseessä voisi olla jopa Valko-Venäjän nielaiseminen kokonaan Venäjän vallan alle, mikäli presidentti Aleksandr Lukashenko ei pystyisi enää pitämään puoliaan Minskissä.

Yhden teorian mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin etsisi parhaillaan sopivaa tekosyytä jatkaa vallassa vuoden 2024 jälkeen, jolloin hänen viimeinen presidenttikautensa päättyy näillä näkymin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jos Venäjä ja Valko-Venäjä muodostaisivat tiiviin RuBel-valtioliiton (RussiaBelarus), Putinista voitaisiin tehdä esimerkiksi maiden yhteinen ”pääsihteeri” ja tosiasiallinen johtaja.

Putinin ei tarvitsisi näin ollen rikkoa Venäjän perustuslakia vallassa pysyäkseen ja kaiken lisäksi hän voisi jatkaa onnistuneesti suurta projektiaan eli Venäjän geopoliittisen vaikutusvallan kasvattamista entisen Neuvostoliiton alueella.


Todisteena Venäjän harjoittamasta painostuksesta pidetään pääministeri Dmitri Medvedevin viime torstaina esittämää ”ehdotusta”, jonka mukaan Moskova olisi valmis pitkälle vietyyn liittoon Minskin kanssa.

Maiden välillä on jo nyt valtioliitto, joka solmittiin 1999. Se on ollut tähän asti voimassa lähinnä paperilla, mutta jostain syystä Venäjä on nyt ottanut valtioliiton syventämisen agendalleen.

Medvedev toi ehdotuksensa julki Valko-Venäjän Brestissä 13. joulukuuta pidetyssä kokouksessa. Hänen mukaansa Venäjä ja Valko-Venäjä voivat jatkaa yhteistyötään joko entiseen tapaan tai sitten valtiot voivat solmia syvemmän valtioliiton.


– Haluan korostaa erityisesti, että Venäjä on valmis jatkamaan valtioliiton rakentamista entistä pidemmälle. Se voisi koskea (ruplan seteleiden) yhtenäistä liikkeeseenlaskua, tullilaitosta, tuomioistuimia ja valtiontalouden tarkastusvirastoa, Medvedev luetteli.

Medvedevin lausunnosta nousi kohu, sillä moni oli kuulevinaan ehdotuksessa uhkavaatimuksen.

Tähän tulkintaan näytti päätyneen myös itse Lukahsenko, joka saneli perjantaina poikkeuksellisen suorasukaista tekstiä venäläisille toimittajille.

Lukashenkon mukaan Valko-Venäjän itsenäisyys on pyhä asia eikä hän salli sen menettämistä. Venäjältä tuleva painostus tuntuu hänen mukaansa monin tavoin.

– Voisivat sanoa suoraan, että ”te saatte kyllä öljyä, mutta teidän pitää hajottaa maanne ja liittyä osaksi Venäjää”, Lukashenko lateli uutistoimisto Ria Novostin mukaan.


Lukashenko myös muistutti äärioikeistolaisen venäläispoliitikon Vladimir Zhirinovskin lausunnosta, jonka Valko-Venäjän pitäisi liittyä Venäjän yhteyteen mikäli se haluaa saada edullista öljyä ja kaasua.

– Jos halutaan tehdä kuten teidän Zhirinovskinne ehdotti, että meidän hajotetaan alueisiin ja ahdetaan sitten osaksi Venäjää, niin sitä ei tule tapahtumaan koskaan, Lukashenko sanoi.

– Ajatelkaa seurauksia, olisitteko te siihen valmiit? Miten siihen suhtauduttaisiin meidän maassamme, teidän maassanne ja kansainvälisessä yhteisössä – kun keinolla millä hyvänsä liitettäisiin maa osaksi toista maata? Lukashenko jatkoi Ria Novostin mukaan.

Yhden teorian mukaan uusi syvempi valtioliitto voitaisiin toteuttaa niin, että Lukashenko saisi jatkaa yhä Valko-Venäjän presidenttinä. Politiikantutkija Dmitri Travinin mukaan Venäjän presidentiksi siirtyisi tällöin taas Medvedev. Valtioliiton ”pääsihteerin” eli Putinin asema määriteltäisiin puolestaan niin, että hänellä olisi tosiasiallinen valta eli muun muassa turvallisuuselinten johto.

Kohu väitetystä liittoutumispainostuksesta paisui molemmissa maissa niin suureksi, että maanantaina presidentti Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov joutui rauhoittelemaan asiaa julkisesti.

Peskovilta kysyttiin suoraan, yritetäänkö valtioliittoa syventää siksi, että Putin voisi asettua sen johtoon vuonna 2024.

– Teema ei ole esillä tuossa muodossa. Siitä ole ollut minkäänlaisia keskusteluja, Peskov vakuutti uutistoimisto Interfaxin mukaan.


Tuore sanasota sai alkunsa, kun presidentit Putin ja Lukashenko kävivät neuvotteluja öljy- ja kaasutoimitusten hinnasta tavatessaan Pietarissa 6. joulukuuta.

Valko-Venäjän talous on riippuvainen Venäjän energiasta, jota se on saanut edulliseen ”asevelihintaan”.

Valko-Venäjä on myös jalostanut Venäjältä tullivapaasti saamaansa raakaöljyä uusiksi tuotteiksi ja myynyt jatkojalosteita Ukrainaan ja länsimaihin, mikä on tuonut sievoisen summan maan budjettiin.

Lukashenko ihmetteli Pietarissa Putinille, miksi Valko-Venäjä joutuu maksamaan kaasusta 129 dollaria tuhannelta kuutiometriltä, kun sama kaasu maksaa Venäjän puolella rajaa Smolenskissa vain 70 dollaria. Tähän Putin huomautti, että Valko-Venäjä saa kaasunsa kuitenkin paljon halvemmalla kuin muut maat, joille markkinahinta on 200–250 dollaria tuhannelta kuutiolta.

Presidenttien kaasuväittely kävi niin kiivaaksi, että Lukashenko joutui jopa myöhemmin pyytämään puheitaan julkisesti anteeksi Putinilta.

Toinen kiista koskee Venäjän uutta öljyverotusta, jonka mukaan raakaöljyltä aiotaan poistaa vientitulli asteittain vuoteen 2024 mennessä. Raakaöljyn tuotannosta maksettavaa kaivannaisveroa aiotaan kuitenkin nostaa samalla asteittain.

On jopa epäilyjä, että Venäjän verotusuudistus olisi tehty siksi, että näin saadaan ovelasti nostettua Valko-Venäjälle myytävän raakaöljyn hintaa.

Kaivannaisverosta koituva hinnankorotus aiotaan kompensoida Venäjän sisäisesti jalostamoille. Sen sijaan Valko-Venäjä ei pääsisi enää hyötymään nykyisestä oikeudestaan ostaa öljyä alennetuilla taksoilla ilman tulleja.

Venäjän ”öljymanööveri” tekisi Valko-Venäjän budjettiin ensi vuonna noin 400–500 miljoonan dollarin loven.

– Ne ovat isoja rahoja, mutta ei katastrofi maallemme, Lukashenko vakuutti BelTA-uutistoimistolle.

Seuraavan kerran Lukashenko ja Putin tapaavat 25. joulukuuta neuvotellakseen öljyn ja kaasun hinnoista. Jos sopimusta ei syntyisi, öljyverotus tietäisi Minskille 8–12 miljardin dollarin tappioita vuoteen 2024 mennessä.


Valko-Venäjän ja Venäjän välit ovat olleet kireät useasti aiemminkin, mutta Lukashenko on onnistunut pelaamaan taitavasti. Välillä Lukashenko on myötäillyt Moskovan suuntaan ja välillä parantanut välejään länsimaiden suuntaan.

Yksi välejä hiertävä seikka on se, että Lukashenko on kritisoinut Putinia Ukrainalle kuuluvan Krimin kaappauksesta.

Valko-Venäjä ei ole myöskään suostunut tunnustamaan Georgiaan kuuluvia Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa itsenäisiksi valtioiksi, vaikka Venäjä on yrittänyt painostaa Minskiä siihen.

Toinen kiistanaihe on Venäjän halu rakentaa uusi lentotukikohta Valko-Venäjälle. Lukashenko on toistaiseksi ainakin onnistunut tyrmäämään hankkeen, mutta Moskova pitää asiaa yhä esillä maiden välisissä neuvotteluissa.

On myös tuoreita epäilyjä siitä, että Venäjä tahtoisi sijoittaa Valko-Venäjälle uusia ohjuksia vastalauseeksi Naton itälaajentumiselle ja Yhdysvaltain Eurooppaan rakentamalle ohjuspuolustusjärjestelmälle.

Venäjällä on tällä hetkellä Valko-Venäjällä jo kaksi sotilastukikohtaa, joiden vuokrasopimus pitäisi uusia vuonna 2020.

Tutka-asema nimeltä Volga on osa Venäjän ohjuspuolustusjärjestelmää ja Antei-viestikeskus liittyy puolestaan Venäjän merivoimien strategisten ydinsukellusveneiden yhteydenpitoon.

Kremlin-mielisen Tsargrad-sivuston mukaan Lukashenko on flirttaillut viime aikoina julkisesti sekä Ukrainan että Lännen ja Naton kanssa, mutta siitä huolimatta Lukashenko itse luulee yhä voivansa saada Moskovalta tukiaisia edullisen öljyn ja kaasun muodossa.

Politiikantutkija Bogdan Bezpalkon mukaan Lukashenkon vaatimukset Venäjän energiahinnoittelun ja öljyveron kompensoinnista kuulostavatkin Moskovan korviin kiristykseltä.

– Ottaen huomioon, että Valko-Venäjä on kääntynyt tosiasiassa Lännen suuntaan… tämä (Lukashenkon hintapurnaus) muistuttaa kiristystä tyyliin: ”Antakaa meille rahaa, mutta me emme tee mitään vastineeksi, sillä me olemme itsenäisiä”, Bezpalko sanoi Tsargradille.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Tuoreimmat