Älä anna heille rahaa, älä lainaa heiltä rahaa.
Älä tee sopimuksia heidän kanssaan.
Älä päästä heitä golfklubeille, hotelleihin tai majataloihin.
Älä anna heidän pystyttää rakennuksiaan koulujen lähelle.
Älä vuokraa heille toimistotilaa.
Näin kuuluu käskyjen litania mainoskampanjassa, jolla muistutetaan japanilaisia siitä, ettei järjestäytyneen rikollisuuden kanssa pidä olla missään tekemisissä.
Yakuzan huippuvuosi oli 1964, jolloin jäsenmäärä ylitti 180 000.
Järjestäytynyttä rikollisuutta ja sen jäseniä kutsutaan Japanissa yakuzaksi. Sana juontaa juurensa oicho-kabuun, japanilaiseen korttipeliin, ja sen huonoimpaan käteen, jolla häviää pelin.
Paras suomennos sanalle on kenties arvoton. Yakuzan on siis ajateltu tarkoittavan arvottomien luokkaa.
Rikollisten eliitistä melonivarkaiksi
Tällä hetkellä yakuzan leivissä olo onkin arvottomampaa kuin koskaan.
Rikollisryhmät ovat lomauttaneet väkeään ja samalla ne ovat vaihtaneet toimitilojaan huokeampiin kuin mikä tahansa yt-kierteessä kärvistelevä yritys.
Kyse on eloonjäämiskamppailusta, jossa ex-gangsterit ovat väläyttäneet mahdollisuutta, että yakuzan pitäisi vastaisuudessa keskittyä laillisiin liiketoimiin, kuten turvallisuuspalveluiden tarjoamiseen.
Myös muihin ”liiketoimiin” on ryhdytty.
– Tiedän, että osa ryhmistä tekee häpeämättömästi mitä tahansa tullakseen toimeen, kommentoi ex-yakuza taannoin Japan Todaylle taannoin.
Koiratappeluiden järjestäminen kuuluu yakuzan bisneksiin.
Vuonna 2003 Japanin poliisi iski Yamaguchi-gumin tiloihin.
– Mutta silti yllätyin, kun eräs tuttuni kertoi näpistelevänsä maatiloilta. Hän oli ruvennut varastelemaan vesimeloneita. Hän lähetti nuorempia jengiläisiä tiedustelemaan lupaavia kohteita päiväsaikaan ja yön turvin he iskivät niihin paikkoihin, joissa ei ollut turvatoimia.
Japan Todayn mukaan yakuza on rahapulassaan myös myynyt esineistöään muun muassa rikosharrastajille. Esimerkiksi yakuza-jengin johtajan käyntikortista on saatettu pulittaa huutokaupassa jopa 30 000 jeniä, eli noin 230 euroa.
Kultavuonna yli 180 000 jäsentä
Yakuza on pienentynyt viime vuodet kuin lopun edellä, ja National Police Agencyn (NPA) laskelmien mukaan yakuzaan kuului vuoden 2016 lopussa alle 40 000 henkilöä.
Tilastoissaan virkavalta käyttää yakuzasta nimitystä boryokudan, joka kääntyy kutakuinkin väkivaltaryhmäksi.
Kutistuminen on jatkunut ja lähteestä riippuen nykyinen jäsenmäärä on jossain 18 000 ja 30 000 välillä.
Luku on surkea verrattuna yakuzan kultavuoteen 1964, jolloin gangsterien kokonaismääräksi arvioitiin yli 180 000.
Jäsenmääräkadon suuruudesta ei olla aivan yksimielisiä.
Japaniin erikoistuneen rikostoimittajan ja true crime -kirjailijan Jake Adelsteinin mukaan kyse on ainakin jossain määrin siitä, että 2000-luvun jengilait ovat saaneet yakuzan menemään maan alle ja että rikolliset liittyvät rekisteröimättömiin jengeihin.
Näihin vuosiin asti yakuzaan kuuluminen on kuitenkin ollut melko julkista touhua. Ryhmillä on esimerkiksi helposti löydettävissä olevat julkiset toimistonsa, ja pahamaineisimpien yakuza-syndikaattien johtajien puhelinnumerot ovat perinteisesti löytyneet puhelinluetteloista.
Turvamies kantoi asetta - pomo linnaan
Vaikka jäsenmäärät eivät olisi pudonneet aivan niin rajusti kuin poliisi kertoo, yakuzan aseman muutos Japanissa on silti merkittävä.
Järjestäytynyt rikollisuus muodostui tiiviiksi osaksi Japanin yhteiskuntaa viimeistään toisessa maailmansodassa kärsityn karvaan tappion jälkeen. Jälleenrakennuksen aikana yakuza onnistui ulottamaan lonkeronsa syvälle maan talouteen ja politiikkaan.
Nyt kaikki on toisin. Yakuzan poliittinen valta on olematonta. Viimeiset 20 vuotta yakuzaa on kuritettu ja ajettu ahtaammalle monin eri tavoin.
Syndikaatin epäiltiin myyneen Venäjän mafialle yli 1000 autoa ja kuljettaneen ne Venäjälle laivoilla.
Tokiolainen Hello Tomorrow -klinikka on erikoistunut tekemään tekosormia yakuzan jäsenille.
Otetaan esimerkki: vuonna 2004 Japanin korkein oikeus linjasi, että gangsteripomoja voidaan rangaista heidän alamaistensa rikoksista.
Tuolloin 1915 perustetun Yamaguchi-gumin johtaja Shinobu Tsukasa päätyi kuudeksi vuodeksi vankilaan, koska yksi hänen turvamiehistään kantoi laitonta tuliasetta.
Katsottiin, että pomona Tsukasa oli turvamiehensä rikoskumppani ja että he muodostivat yhdessä rikollisen salaliiton.
Tämän ratkaisun jälkeen suuri osa yakuza-pomoista kielsikin alaisiltaan ampuma-aseet kokonaan.
Kansalaiskampanjoita yakuzaa vastaan
Murentaakseen yakuzan valtaa NPA ja eri kansalaisjärjestöt ovat ryhtyneet lukuisiin kampanjoihin, joissa kansalaisia kehotetaan välttämään kaikenlaisia liiketoimia yakuzan ja sen jäsenten kanssa.
Kampanjoiden tavoitteena on viedä yakuzalta kansan tuki toimilleen, sillä yakuzan on jossain määrin myös ajateltu ylläpitävän yhteiskuntarauhaa.
Keskeinen argumentti on, että yhteiskunnan rikollisuuden ollessa tiukasti järjestäytynyttä se on myös hallittua.
Jos yakuza on vahva, se pitää satunnaiset katuryöstäjät poissa omilta mailtaan ja samalla tavallisten kansalaisten kimpusta. Jos yakuza on heikko, sattumanvarainen väkivalta ja ryöstely rehottaa.
Moni ajattelee, että yakuza vie vain rikkailta ja sotii vain toisten roistojen kanssa.
Vaikka yakuza haluaa helliä itsestään kuvaa Sherwoodin metsän hyväsydämisinä roistoina, se ei ole tosi: 2010-luvulla vuosittain noin 40 000 ihmistä on ottanut yhteyttä poliisiin siksi, että yakuza piinaa heitä. Kyse on yleensä ollut velanperinnästä tai kiristysyrityksistä.
Silikonisormia tilalle
Tiukentuneet lait ja kampanjat takaavat sen, että yakuzan jäsenen on käytännössä mahdotonta hankkia nimiinsä vuokra-asuntoa tai puhelinliittymää, sillä heidän kanssaan ei saa tehdä minkäänlaista bisnestä.
Yakuzan gangstereiden on vaikea kiistääkään yakuza-yhteyttä, sillä monet tunnistaa ulkonäöltä.
Suuret tatuoinnit ovat kavaltaneet monta kertaa henkilön kuuluvat yakuzaan. Ne ovat yhtä tiivis osa yakuza-perinnettä kuin katkotut sormet.
Yakuzan jäsenistöllä on perinteisesti ollut suuria tatuointeja, sillä isojen kuvien on ajateltu kertovan myös kantajansa kivunsietokyvystä. Mitä enemmän tatuoinnilla on pinta-alaa, sitä kovempi on mies.
Mielikuvayhteys rikollisuuden ja tatuointien välillä on Japanissa vahva. Suuri osa maan suosituista kylpylöistä ei huoli tatuoituja asiakkaita lainkaan, tai tatuoinnit on ainakin peitettävä ihonvärisellä teipillä.
Tämä on tosin muuttumassa etenkin Tokion ja Osakan kaltaisissa suurkaupungeissa, joissa tatuoinnit ovat arkipäiväistyneet katukuvassakin.
Toinen yakuzaan yhdistettävä näkyvä merkki on yubitsume, rituaalinomaisesti lyhyeksi leikattu sormi.
Gangsterit yrittävät nykyään peittää leikeltyjä sormiaan muun muassa silikonista tehtävillä sormiproteeseilla.
ABC News uutisoi vuonna 2013, kuinka sormiproteesien toivotaan auttavan ex-yakuzoja paluussa yhteiskuntaan. Luonnollisen näköiseksi tehty sormi voi maksaa yli 2 500 euroa.
– Jos ei ole sormia, ei tarvitse haaveilla myyntityöstä, selitti 20 vuotta yakuzalle työskennellyt proteesiasiakas uutiskanavalle.
Lähteet: Forbes, Ny Post, The Asahi Shimbun, The Asia-Pacific Journal, Nippon, BBC, Japan Times, The Atlantic, Paul Murphy: True Crime Japan: Thieves, Rascals, Killers and Dope Heads: True Stories from a Japanese Courtroom