”Ihmiskunta vaarassa hävitä” – 5 kysymystä ja vastausta kriittisestä ilmastokokouksesta, joka alkoi Puolassa keskellä valtavaa hiilialuetta

rac

Julkaistu:

Puola
YK:n ilmastokokouksessa Puolassa väännetään Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisesta.
Sunnuntaina Puolan Katowicessa käynnistynyt COP24-ilmastokokous on kriittisin ilmastonmuutokseen liittyvä kokous sitten Pariisissa vuonna 2015 solmitun sopimuksen.

Asiantuntijat ovat varoittaneet maailman olevan nyt risteyskohdassa. Päästöjä on vähennettävä merkittävästi, mikäli Pariisissa sovitut tavoitteet halutaan saavuttaa.

Miksi tämä kokous on erilainen?

Kyseessä on ensimmäinen ilmastokokous sen jälkeen, kun kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi raporttinsa lokakuussa.

Raportin mukaan Pariisin ilmastosopimuksessa määritelty maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen ei riitä, vaan tavoitteeksi on asetettava 1,5 astetta. Raportissa todetaan, että se vaatii ”nopeita, kauaskantoisia sekä ennennäkemättömiä toimia”.

YK:n ilmastonmuutosorganisaation johtaja Maria Espinosa sanoo, että ihmiskunta on ”vaarassa hävitä”, jos ilmastonmuutoksen sallitaan jatkuvan nykyisellä tahdilla.
– Meidän on toimittava pikaisesti ja rohkeasti. On oltava kunnianhimoisia, mutta myös vastuuntuntoisia tulevien sukupolvien puolesta, hän kommentoi.

Maiden antamien lausuntojen ja tarvittavien tekojen välinen kuilu on kuitenkin suurempi kuin koskaan.

– IPCC:n raportti teki täysin selväksi, että kaikella lämpenemisellä on merkitystä, etenkin vähiten kehittyneiden maiden kannalta, köyhimpien maiden ryhmää neuvotteluissa johtava Gebru Jember Endalew toteaa.

Saapuuko paikalle valtionjohtajia, entä mikä on USA:n rooli?

Noin 30 valtionjohtajan on määrä puhua kokouksen alussa. Lukumäärä on selvästi pienempi kuin vuonna 2015 Pariisissa, mikä voi johtua siitä, että kokous nähdään enemmänkin teknisenä etappina ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.

Esimerkiksi Kiinan ja EU:n kannalta kokous on kuitenkin kriittinen. Maat haluavat osoittaa, että kansainvälinen yhteistyö voi toimia myös Donald Trumpin presidenttikauden aikana.

Vaikka Yhdysvallat on ilmoittanut vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta, se voi irtautua siitä vasta vuonna 2020, joten maan neuvottelijat ovat olleet mukana kokouksissa.

Mediatietojen mukaan Valkoinen talo olisi jälleen järjestämässä sivutapahtuman, jossa puhutaan fossiilisten polttoaineiden puolesta. Vastaava tempaus aiheutti raivoa edellisessä kokouksessa.

Onko hiilipäästöjen vähentäminen keskiössä?

Uusien merkittävien ilmastoavausten sijaan Katowicessa keskustellaan yksityiskohtaisesti Pariisin sopimuksen toteuttamisesta käytännössä – esimerkiksi päästövähennysten raportoimisesta.

– Sääntökirja on se asia, joka vie useimpien neuvottelijoiden kapasiteetin tämän vuoden kokouksessa. Se ei ole yllätys, että Pariisin säännöistä sopiminen on sekä teknisesti että poliittisesti monimutkainen tehtävä, mutta se on sen arvoista, sanoo ajatushautomo E3G:n Camilla Born.

Tällä hetkellä sääntökirja sisältää satoja sivuja, joissa on tuhansia sulkeita. Ne viittaavat asioihin, joista on erimielisyyttä.

Miksi YK:n prosessi etenee niin hitaasti, kuinka suuressa osassa raha on?

Asioiden hidas eteneminen turhauttaa monia ihmisiä. Jotkut ovat sitä mieltä, etteivät poliitikot ole vielä täysin ymmärtäneet nousevien lämpötilojen aiheuttamaa uhkaa.

– Hallitukset ympäri maailman ovat epäonnistuneet täysin kansalaistensa suojelemisessa. Sen sijaan he ovat tavoitelleet nopeita voittoja ja suurta liiketoimintaa. Tämä pitää saada muuttumaan. COP24:ssa haluamme varmistaa, ettei fokus ole ainoastaan Pariisin sääntökirjan saamisesta mahdollisimman vankaksi, vaan myös siinä, ettei isompi kuva häviä hallitusten näköpiiristä, Extinction Rebellion -liikkeen tiedottaja korostaa.

Toiset YK:n prosessissa mukana olevat puolestaan arvioivat, että erittäin monimutkaisen globaalin ongelman suhteen on jo saavutettu todellista edistystä.

Etenkin monet kehitysmaat alleviivaavat ilmastorahoituksen ja siihen sitoutumisen merkitystä Puolassa. Niille on luvattu 100 miljardia dollaria joka vuosi vuodesta 2020 alkaen.

– Ilman dramaattista lisäystä ilmastorahoituksessa lämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen lipuu auttamattomasti tavoittamattomiin, kertoo pienten saarivaltioiden allianssin pääneuvottelija Amjad Abdulla.

Miksi kokouspaikka on kiusallinen?

On ironista, että ilmastokokous järjestetään Puolassa keskellä valtavaa hiilialuetta. Katowice sijaitsee alueella, jolla asuu noin 90 000 hiilityöntekijää – puolet koko EU:n hiilityöntekijöistä.

Hiili on Puolalle valtavan tärkeä asia. Pääministeri Mateusz Morawiecki totesikin hiljattain, että se on ”meidän mustaa kultaamme”.

Maa on EU:n suurin kivihiilen tuottaja, ja hiilivoiman osuus energiasta on noin 80 prosenttia. Muiden hiilestä riippuvaisten maiden tavoin Puolakin yrittää kuitenkin vähitellen sopeutua maailmaan, jossa päästöjä on pakko vähentää.

– Myös Puola on siirtymässä pois hiilen käytöstä. Se ei ole vallankumous vaan energiasektorin hidas evoluutio, sanoo Puolan ulkopoliittisen instituutin analyytikko Marek Wasinski.



Lähteet: BBC, CNN, AFP

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt