IS selvitti: Näin Venäjä opettaa talvisodasta – yhdessä kirjassa varsin erikoisia tulkintoja

rac

Julkaistu:

Venäjä ”yhtenäisti” koulujen historiankirjat Putinin käskystä, mutta kertomus talvisodasta vaihtelee silti.
Vuonna 2013 presidentti Vladimir Putin käynnisti kunnianhimoisen hankkeen, jonka mukaan Venäjän kouluihin piti laatia yhtenäinen historian oppikirja.

Putinin ajatuksena oli, että oppikirjoissa pitäisi olla yksi virallinen historiantulkinta, vaikka oppitunneilla saisi yhä esittää erilaisia mielipiteitä.

– Ilman yhtenäistä oppikirjaa nuoret eivät ymmärrä, missä maassa he asuvat eivätkä he tunne yhteyttä aiempiin sukupolviin, Putin perusteli.

Hanke herätti vastustusta ja lopulta opetusministeriö ilmoitti, että Venäjälle luodaankin ”yhtenäinen historiallis-kulttuurinen standardi”, jonka kriteereiden mukaan uudet oppikirjat on kirjoitettava ja hyväksytettävä.
  • Yllä olevalla videolla näet 25 vavahduttavaa kuvaa talvisodasta.

IS osti Moskovan johtavasta Dom Knigi -kirjakaupasta kaikki myynnissä olleet – eli kouluihin hyväksytyt – historiankirjat ja tutki, kuinka niissä opetetaan nyt talvisodasta. Ero kirjojen välillä on yhä edelleen suuri.

Yksi kirja ei kerro talvisodasta sanaakaan, kun taas toisessa kirjassa kerrotaan yhä edelleen ilman mitään kritiikkiä neuvostoversio ”Suomen puolelta tulleesta tykkitulesta” sodan alkusyynä. Termiä ”Mainilan laukaukset” ei käytetä kirjoissa lainkaan, ja vain yhdessä kirjassa mainitaan ylipäätään nimeltä Mainilan kylä. Yksi kirja kertoo puolestaan suoraan, että väitetty suomalaistulitus oli tekosyy Neuvostoliitolle sodan aloittamiseksi.

Suurin osa kirjoista kertoo silti hyvin selkeästi, että Neuvostoliitto itse oli sodan aloittaja. Muutamassa kirjassa sama asia ilmaistaan hieman kaarrellen. Varsinaiset sodan tapahtumat sivuutetaan aina lyhyesti, mutta Neuvostoliiton vaisu sotamenestys myönnetään.

Muutamassa kirjassa tunnustetaan myös Josif Stalinin suunnitelma, jonka mukaan Suomesta piti tehdä ”kansandemokratia” eli käytännössä uusi neuvostotasavalta.

Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmimasta hyökkäämättömyyssopimuksesta kerrotaan kaikissa kirjoissa. Muutama teos analysoi Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaista lisäpöytäkirjaa tarkemmin myös sen suhteen, kuinka se antoi Stalinille ”vapaat kädet” aggressioihin Suomen ja Baltian suuntaan.

79 vuotta talvisodan alkamisesta – näin Venäjän oppikirjat kertovat:


Venäjän historia, vuodet 1914–1945

  • Kirjoittajat: Nikonov, Devjatov. Russkoje slovo, Moskova 2017
Vääristelevin tulkinta löytyy tästä kirjasta. Tekstistä syntyy mielikuva, että Mainilan laukaukset olivat suomalaisten ampumat, jonka jälkeen sota vain ”alkoi”.

Sotaan johtaneesta tilanteesta kerrotaan, että ”Neuvostoliitolta ei ollut jäänyt huomaamatta Suomen aktiivinen valmistautuminen sotaan Berliinin tuella”. Syksyllä 1939 Neuvostoliitto päätyikin kirjan mukaan ”ehdottamaan” Suomelle Hangon vuokraamista 30 vuodeksi ja Karjalankannaksen maa-alueiden vaihtoa kaksi kertaa suurempiin alueisiin Karjalassa, mutta Suomi kieltäytyi.

”26. marraskuuta neuvostohallitus ilmoitti, että suomalaisen tykistön tulitus meidän alueellemme Mainilan kylän lähistöllä johti puna-armeijalaisten kuolemaan. 30. marraskuuta alkoi sota, jota kutsuttiin suomalaiseksi sodaksi tai talvisodaksi”, kirja kertoo selventämättä, kuka itse asiassa tulitti ja kuka sodan aloitti.

Neuvostoliiton kuvaillaan kuitenkin varautuneen nopeaan voittoon, mutta talvi pitkitti sotaa.

”Oletettiin, että sota voitetaan käyttäen puna-armeijan teknistä etumatkaa, mutta vaikeat talviolosuhteet estivät sen, oli paksu lumipeite ja lentokelvoton sää.”

Sodan kerrotaan päättyneen rauhaan 12. maaliskuuta 1940 ”niillä aluemenetyksillä, joita suomalaisille oli aiemminkin ehdotettu, mutta nyt ilman alueellisia kompensaatioita”.

Kirjassa kerrotaan Molotovin–Ribbentropin sopimuksesta ja sen salaisesta lisäpöytäkirjasta, jonka perusteella Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Opiskelijoita kehotetaan pohtimaan, oliko hyökkäämättömyyssopimus välttämätön, vaikka ”lännessä se usein tuomitaan”. Pohdinnan tueksi siteerataan presidentti Vladimir Putinia:

– Neuvostoliitto allekirjoitti hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa. Siitä sanotaan: Voi, miten paha asia. Mutta mitä pahaa siinä oli, jos Neuvostoliitto ei halunnut sotia?

Loppupäätelmänä kerrotaan, että Molotovin–Ribbentropin sopimus auttoi Neuvostoliittoa voittamaan aikaa ja modernisoimaan armeijaansa, ennen kuin se joutui sotaan Saksan kanssa.


Yleinen historia

  • Kirjoittajat: Heifets, Severinov, Heifets. Ventana-Graf, Moskova 2017
Tämän opuksen avulla historiaa opiskelevat eivät saa lainkaan tietoa talvisodasta, sillä siitä ei löydy kirjasta yhtään mainintaa. Talvisotaa ei listata edes kronologiassa, johon on koottu tärkeimmät tapahtumat mm. toiseen maailmansotaan liittyen.

Suomi mainitaan vuodelta 1939 vain siinä yhteydessä, kun kerrotaan Molotovin–Ribbentropin sopimuksen salaisesta lisäpöytäkirjasta, jossa Suomi määrättiin Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi.


Venäjän historia, 1900-l. alku ja 2000-l. alku

  • Kirjoittajat: Volobujev, Karpatshov, Romanov. Drofa, Moskova 2016
Kirjassa esitellään kartalla, kuinka Molotovin–Ribbentropin sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa määriteltiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiirit ja kuinka kartta muokkautui todellisuudessa 1939–40.

Neuvostoliiton kerrotaan ”ehdottaneen” aluevaihdoksia peläten, että ”kolmannet maat” voivat käyttää Suomen aluetta hyökätäkseen Neuvostoliittoon, mutta Suomi kieltäytyi.

”30. marraskuuta puna-armeijan yksiköt ylittivät rajan Karjalankannaksella. Alkoi niin sanottu talvisota”, kirja kertoo.

Ilmaukset ovat hyvin lakonisia: Neuvostoliitto ehdottaa aluevaihdoksia, ei käytetä esimerkiksi hyökätä-sanaa, mutta tunnustetaan kuitenkin puna-armeijan ”ylittäneen rajan”.

Puna-armeijan kerrotaan sotineen ”kovassa pakkasessa ilman näkyvää menestystä”, mikä johti suuriin tappioihin.

Sodan seurauksista kerrotaan näin:

”Menetettyään osan maa-aluettaan Suomi ryhtyi lähentymään Saksaa ja kesäkuussa 1941 se liittyi sotaan Neuvostoliittoa vastaan.”


Yleinen historia, uusi historia

  • Kirjoittajat: O. Soroko-Tsjupa, A. Soroko-Tsjupa. Prosveshtshenie 2018
Kirjassa kerrotaan Molotovin–Ribbentropin sopimuksen salaisesta lisäpöytäkirjasta ja sen Stalinille tuomista eduista:

”Neuvostoliiton ja Saksan etupiirit antoivat Neuvostoliitolle ”vapaat kädet” Baltian maiden ja Suomen suhteen, ja lisäksi se antoi mahdollisuuden sopia Puolan jaosta.”

Kirjassa selostetaan myös, kuinka Viro, Latvia ja Liettua ”liittyivät Neuvostoliittoon pian sen jälkeen, kun niihin oli sijoitettu neuvostojoukkoja”. Neuvostoliiton kerrotaan myös vaatineen Suomelta rajan siirtämistä kauemmas Leningradista ja tarjonneen vastikkeeksi aluetta Karjalasta.

”Seurasi kieltäytyminen. Sen jälkeen Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Suomea vastaan 30. marraskuuta 1939. Raskas sota jatkui kevääseen 1940”, kirjassa kuvaillaan.


Venäjän historia, vuodet 1914–1945

  • Kirjoittajat: Zhuravljov, Sokolov. Russkoje slovo, Moskova 2017
Kirjassa kerrotaan, kuinka Neuvostoliitto solmi Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen ja Suomi määrättiin Neuvostoliiton etupiiriin salaisessa lisäpöytäkirjassa. Neuvostoliiton kerrotaan ehdottaneen tämän jälkeen Suomelle aluevaihdoksia, joihin Suomi ei suostunut.

”Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto aloitti Suomea vastaan sotatoimet laskien nopean voiton varaan. Sota sujui suurin vaikeuksin, joita pahensivat ankarat talviolosuhteet.”

Talvisodan tärkeimpinä seurauksina mainitaan kaksi asiaa:

”Neuvostoliitto tuomittiin agressoriksi ja erotettiin Kansainliitosta. Suomi haaveili revanssista ja alueidensa palauttamisesta ja kääntyi Hitlerin sotaliittolaiseksi.”


Historia, 1800-l. loppu – 2000-l. alku

  • Kirjoittajat: Zagladin, Petrov. Russkoje slovo, Moskova 2018
Kirjassa kerrotaan, että talvisota aloitettiin tekosyyn nojalla, mutta Mainilan laukauksia ei mainita nimeltä.

Neuvostoliiton kerrotaan ehdottaneen aluevaihtoja ”tekosyyllä, jonka mukaan Leningradin turvallisuus on taattava”. Kun Suomi ei suostunut, Neuvostoliitto aloitti sodan.

”Tekosyyllä, että Neuvostoliiton alue oli joutunut Suomesta tulleen tulituksen kohteeksi, Neuvostoliitto aloitti marraskuussa 1939 sodan Suomea vastaan.”

”Neuvostoliitto kohtasi vakavaa vastarintaa, kun se yritti laajentaa vaikutusvaltaansa Suomeen.”

Kirja on ainoa, joka kertoo Otto Wille Kuusisen ns. hallituksesta.

”Karjalaan perustettiin Suomen demokraattisen tasavallan kansanhallitus, jonka johtajaksi tuli Kominternin yksi johtaja, Kuusinen. Oletettiin, että puna-armeija saa nopean voiton ja Suomesta tulee uusi neuvostotasavalta”, kirjassa kuvaillaan.

Kirjassa kerrotaan myös, kuinka ”Neuvostoliitto törmäsi suomalaisten vahvaan puolustukseen”.

Puna-armeija onnistui kirjan mukaan murtamaan Mannerheimin linjan vasta helmikuussa 1940 ja sota päättyi maaliskuussa rauhaan, jossa rajaa siirrettiin kauemmas Leningradista ja Hankoon perustettiin neuvostotukikohta.


Venäjän historia

  • Kirjoittajat: Izmozik, Rudnik. Ventana-Graf, Moskova 2014
Kirjassa kerrotaan, kuinka Molotovin–Ribbentropin salainen lisäpöytäkirja salli Hitlerin aloittaa sodan Puolaa vastaan syyskuussa 1939 ilman esteitä ja kuinka Neuvostoliitto käytti sopimusta hyväkseen Baltian maiden valtaamiseen.

Talvisodan aloittaja ilmaistaan selkeästi:

”30. marraskuuta Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan.”

Neuvostoliiton tunnustetaan halunneen luoda niin sanotun Suomen kansantasavallan, mutta suunnitelma ei onnistunut.

”Suomi puolusti onnistuneesti itsenäisyyttänsä”, kirjassa todetaan.

”Sodan poliittiset seuraukset olivat raskaat. Joulukuussa 1939 Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta. Hitler päätteli, että puna-armeija on heikko, mikä vauhditti valmistautumista sotaan Neuvostoliittoa vastaan.”


Yleinen historia

  • Kirjoittajat: Plenkov, Andrejevskaja, Shevtshenko. Ventana-Graf, Moskova 2014
Kirjassa kerrotaan, kuinka Molotovin–Ribbentropin sopimuksen salaista lisäpöytäkirjaa pidetään lännessä toisen maailmansodan syntysyynä. Myös Stalin saa kritiikkiä.

”Stalinin ulkopolitiikkaa määritteli nationalistinen intressi, eivät periaatteet eivätkä moraaliset tekijät.”

Talvisodan aloittajaksi kerrotaan Neuvostoliitto.

”30. marraskuuta 1939 Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan… Aloitettuaan sodan Neuvostoliitto laski nopean voiton varaan ja niin sanotun Suomen kansantasavallan luomiseen. Suunnitelmat eivät toteutuneet.”

”Valtavia tappioita kärsien puna-armeija pystyi murtamaan Suomen puolustuksen, Mannerheimin linjan. Poliittisen johdon virheistä maksoivat sotilaat ja komentajat omalla hengellään”, kirjassa lukee.

Neuvostoliiton tappioiksi kerrotaan yli 330 000 henkeä, joista surmansa saaneita oli 126 875.


Venäjä maailmassa

  • Kirjoittajat: Volobujev, Klokov, Ponomarjov, Rogozhkin. Drofa, Moskova 2014
Kirjassa esitetään kritiikkiä Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaiselle lisäpöytäkirjalle.

”Jos Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus vuodelta 1939 olikin välttämätön ja turvasi Neuvostoliittoa, niin salainen lisäpöytäkirja provosoi uuden maailmansodan alkamisen. Se otti käyttöön salaisen diplomatian ja vapautti Hitlerin kädet. Protokolla määritteli Saksan ja Neuvostoliiton etupiirit itäisessä Euroopassa.”

Kirjassa kerrotaan myös, kuinka Neuvostoliitto käytti Saksan kanssa tekemiään sopimuksia hyväksi oman alueensa laajentamiseen Puolan jaossa 1939.

”Puolan jälkeen Stalinin geopoliittisten intressien ja suurvaltasuunnitelmien kohteeksi joutui Suomi”, kirjassa sanotaan.

Neuvostoliiton kerrotaan esittäneen Suomelle ”uhkavaatimuksen” alueluovutuksista Karjalan kannaksella ja Hangon vuokraamisesta Suomenlahden sulkemiseksi.

”Marraskuussa 1939 sen jälkeen, kun Suomi oli kieltäytynyt Neuvostoliiton vaatimuksista, alkoi sota. Puna-armeijan hyökkäysoperaatio sujui huonosti. Patrioottisesti asennoituneet suomalaiset asevoimat puolustautuivat itsepäisesti.”

Sodan seurauksia kuvaillaan kielteisiksi.

”Neuvostoliittolais-suomalainen sota heijastui negatiivisesti Neuvostoliiton kansainväliseen asemaan. Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta aggression aloittajamaana.”

Kirjan mukaan talvisodan kokemukset vaikuttivat Suur-Suomi-aatteen ohella siihen, että Suomi päätyi vuonna 1941 taistelemaan Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan.


Venäjän historia, 1–2

  • Tieteellinen johtaja: A. V. Torkunov. Prosveshtshenie, Moskova 2018
Kirjassa kerrotaan Molotovin–Ribbentropin salaisesta lisäpöytäkirjasta ja Neuvostoliiton vaatimista alueluovutuksista.

”Kun Suomi ei suostunut myönnytyksiin, Neuvostoliitto teki päätöksen sotavoiman käyttämisestä. 30. marraskuuta 1939 alkoi neuvostoliittolais-suomalainen sota.

NL:n tappioita kuvataan suuriksi.

”126 900 surmansa saanutta (liki kolme kertaa enemmän kuin Suomen kaatuneet) ja 248 000 haavoittunutta ja paleltunutta”, kirja listaa.

Todellisuudessa neuvostoliittolaisia sotilaita kaatui kuitenkin liki 5 kertaa enemmän kuin suomalaisia, sillä suomalaisia kaatui reilut 26 000. Suomalaisia haavoittui noin 45 000.