Oletko ulalla Ukrainan sodan tuoreimmista käänteistä? Lue tämä juttu ja katso video, niin olet taas kärryillä

rac

Julkaistu:

Ukrainan sota
Venäjän sunnuntaina tekemän hyökkäyksen seuraukset ovat vielä osittain avoinna. Asovanmerellä tilanne kiristyi hiljalleen jo ennen sitä. Ukraina on verrannut tilannetta Stalinin provokaatioon talvisodan sytyttämiseksi.
Mustallamerellä sunnuntaina Venäjän ja Ukrainan välillä tapahtunut välikohtaus on viimeisin näytös maiden välisessä kriisissä. Tapaus varjostaa myös tulevana viikonloppuna Argentiinassa järjestettävää G20-kokousta, sillä esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan on mahdollista, että hänen ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kahdenkeskinen tapaaminen peruuntuu sunnuntain tapahtumien vuoksi.

Venäjän mukaan se ei kuitenkaan ole saanut ilmoitusta tapaamisen peruuntumisesta. Selkkausta kommentoidessaan Putin sivuutti sen Reutersin mukaan vähäisenä rajaloukkauksena sekä syytti Ukrainan presidenttiä Petro Poroshenkoa kriisin järjestämisestä.

Alla olevasta koosteesta voit lukea, mistä Kertshinsalmella tapahtuneesta selkkauksessa on kyse.

Mitkä Asovanmeri ja Kertshinsalmi?

Asovanmeri on Mustameren koillisosassa sijaitseva lahti, joka tunnetaan maailman matalimpana merenä. Asovanmeren pohjoispuoli kuuluu Ukrainalle ja itäpuoli Venäjälle. Lännessä ja etelässä merta rajaa Krimin niemimaa, ja kulku merelle tapahtuu sen ja Venäjän alueen väliin jäävän kapean Kertshinsalmen kautta.


Ukrainalle Asovanmeri on tärkeä, koska sen vientiteollisuudelle oleelliset satamakaupungit Mariupol ja Berdjansk sijaitsevat meren pohjoisella rannikolla. Venäjälle meren koilliskulmassa sijaitseva Taganrogin satamakaupunki on tärkeä maan lounaisosiin suuntautuvan kaupan kannalta. Merellä liikkuu myös kummankin maan kalastusaluksia.

Mitä Kertshinsalmella tapahtui sunnuntaina?

Sunnuntaina Venäjä esti kolmea Ukrainan laivaston alusta kulkemasta Kerthshinsalmen läpi Asovanmerelle. Venäläiset avasivat tulen ja ottivat alukset väkivalloin haltuunsa. 24 ukrainalaista pidätettiin.


Venäjän mukaan Ukrainan alukset olivat tunkeutuneet laittomasti Venäjän aluevesille huomioimatta niille annettuja ohjeita. Venäjä syyttää Ukrainaa ”vaarallisten keinojen käyttämisestä” sekä riskien aiheuttamisesta laivaliikenteelle.

Ukraina on kiistänyt Venäjän väitteet ja syyttänyt sitä ”avoimen aggressiivisesta toiminnasta”.


Kuinka tähän tilanteeseen on tultu?

Vuonna 2003 solmitussa sopimuksessa Ukraina ja Venäjä sopivat kontrolloivansa Asovanmerta yhdessä. Sopimuksessa taattiin myös kummankin valtion aluksille vapaa liikkuminen merelle Kertshinsalmen kautta.

Vuonna 2014 tilanne muuttui, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan. Venäjä sai haltuunsa Kertshinsalmen molemmat rannat, ja viime toukokuussa avattiin salmen ylittävä silta. Silta on suhteellisen matala, mikä asettaa jo itsessään rajoituksia Asovanmerelle pyrkiville aluksille.


Keväästä asti Venäjä on lisännyt turvatoimia salmella muun muassa siltaan kohdistuvaan terroriuhkaan vedoten. Venäjän on kerrottu pysäytelleen ukrainalaisia aluksia sekä viivyttäneen niiden etenemistä erilaisten tekosyiden varjolla.

Ukraina on syyttänyt Venäjää Asovanmeren militarisoinnista sekä alustensa häirinnästä. Venäjä on puolestaan sanonut puolustavansa suvereenia maaperäänsä sekä suojelevansa salmen siltaa.

Miksi tilanne kärjistyi juuri nyt?

Sunnuntain selkkauksen on katsottu olleen jatkumoa Kertshinsalmella keväästä asti yhä enemmän kiristyneelle tilanteelle. Siitä, miksi tilanne kärjistyi juuri nyt, on esitetty erilaisia teorioita.

Venäjän mukaan Kertshinsalmen tapahtumat olivat Ukrainan järjestämä ”tahallinen provokaatio”, jolla matalista kannatusluvuista kärsivä presidentti Petro Poroshenko pyrki sen mukaan parantamaan asemiaan ensi kevään presidentinvaaleissa.


Useiden asiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrki toimillaan horjuttamaan Ukrainan vakautta vaalien alla. Laivaliikenteen takkuaminen heikentää Ukrainan taloustilannetta entisestään, mikä lisää Poroshenkoon kansan puolelta kohdistuvia paineita.

Myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin kannatusluvut ovat matalimmillaan sitten Krimin miehityksen, ja tämänkin on epäilty olleen selkkauksen yhtenä syynä. Poroshenkon mukaan Venäjän toimet ovat osoitus ”Venäjän vakituisen armeijan joukkojen ylimielisestä ja avoimesta osallisuudesta Ukrainan konfliktissa”.

Venäjä ei ole tunnustanut olevansa osapuoli Itä-Ukrainassa Donbassin ja Luhanskin alueilla käynnissä olevassa sodassa.

Minkälaisia välittömiä seurauksia selkkauksella oli?

Maanantaina Ukrainan parlamentti hyväksyi raja-alueitaan koskevan 30 päivän poikkeustilan tapahtuneen johdosta. Venäjä puolestaan kertoi avanneensa Kertshinsalmen uudestaan siviililiikenteelle.

Venäjän toimet on maailmalla tuomittu laajalti, ja useat valtionjohtajat sekä muut tahot ovat ilmaisseet niihin liittyvää huoltaan. Muun muassa Nato on vaatinut Venäjää vapauttamaan pidätetyt ukrainalaiset sekä palauttamaan takavarikoidut alukset.


YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa Yhdysvallat langetti syyn selkkauksesta Venäjälle. Yhdysvaltojen YK-edustaja Nikki Haley kutsui Venäjän toimia ”törkeäksi loukkaukseksi Ukrainan suvereniteettia vastaan”.

Ukrainan YK-lähettiläs Volodymyr Jeltshenko vertasi Kertshinsalmen tapahtumia Suomen talvisodan alkuhetkinä pidettyihin Mainilan laukauksiin, jotka ajoittuivat lähes samalle päivämäärälle. Lue asiasta lisää täältä.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Selkkauksen pidemmän aikavälin seuraukset ovat vielä näkemättä. Mahdollisia seurauksia ovat Ukrainan vakauden horjuminen ja talouden kärsiminen, Ukrainan kofliktin eskaloituminen laajemmaksi kriisiksi, Asovanmeren eristyksiin joutuminen sekä Venäjään kohdistuvien sanktioiden tiukentuminen. Näistä seurauksista voit lukea lisää täältä.

Toistaiseksi ei ole kuitenkaan näkyvissä merkkejä, joiden mukaan sanktioiden kiristämisessä oltaisiin etenemässä sanoista tekoihin.


Kriisin laajeneminen avoimiin sotilastoimiin ei olisi eduksi kummallekaan osapuolelle. Jos näin kuitenkin kävisi, Venäjä olisi niskan päällä, mutta samalla sen omat suhteet länteen tulehtuisivat entisestään.

Poroshenko varoitti tiistaina antamassaan tv-haastattelussa ”täyden mittakaavan sodasta”. Hän syytti Putinia siitä, että tämä pyrkisi liittämään koko Ukrainan Venäjään.

Ukrainalle ja Poroshenkolle tilanne on hankala, sillä aseisiin tarttuminen antaisi Venäjälle uuden syyn vastata. Ja jos Poroshenko ei tee asialle mitään, häntä syytetään kotikentällä toimimattomuudesta.

Poroshenkon mukaan Venäjä oli lisännyt läsnäoloaan Ukrainan rajalla. Asiasta voit lukea lisää täältä.