UPI:n asiantuntija arvioi Kertshinsalmen välikohtauksen taustoja ja seurauksia – ”On selvää, että Venäjä haluaa horjuttaa Ukrainan tilannetta ”

rac

Julkaistu:

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei välttämättä usko tilanteen eskaloituvan vakavammaksi konfliktiksi lähipäivinä, vaikka vaara laajemmasta kriisistä Venäjän ja Ukrainan välillä on edelleen läsnä.
Venäjä vahvisti sunnuntaina, että sen erikoisjoukot olivat vallanneet kaksi ukrainalaista tykkivenettä sekä hinaajan, jotka olivat matkalla Asovanmeren satamakaupunkiin Mariupoliin. Alusten pysäyttämistä ja haltuunottoa perusteltiin sillä, että ne olisivat tunkeutuneet laittomasti Venäjän aluevesille, kieltäytyneet pysähtymästä varoituksista huolimatta ja liikkuneet vaarallisella tavalla.

Lue lisää: Venäjä vahvisti kolmen ukrainalaislaivan valtaamisen – ”Aseita on käytetty”

Maanantaina Venäjän ulkoministeriö sanoi välikohtauksen olleen Ukrainan etukäteen suunnittelema provokaatio. Ukrainan presidentti Petro Poroshenko puolestaan kertoi ehdottavansa parlamentille sotatilan julistamista maahan.

Lue lisää: Ukrainan parlamentti päättää illalla sotatilan julistamisesta – tätä se tarkoittaisi


Sekä Venäjä että Ukraina ovat pyytäneet YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokousta asiaan liittyen, ja se oli määrä järjestää myöhemmin maanantaina.

Ukrainassa valmistaudutaan jo ensi maaliskuun presidentinvaaleihin. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi, että vaalit häämöttävät myös sunnuntaisen välikohtauksen taustalla.

– On selvää, että Venäjä haluaa horjuttaa Ukrainan tilannetta vaalien kontekstissa. Ja on hyvinkin mahdollista, että vaaleja lykätään nyt, Moshes kertoo IS:lle.

”Venäjällä on merellä ylivoima”

Yhteenotto tapahtui Kertshinsalmella, jonka ylittävä ”Putinin silta” avattiin liikenteelle viime toukokuussa. Moshesin mukaan on tärkeää ymmärtää, että tilanne sillan alittavalla ja Venäjän valvomalla syväväylällä on huonontunut jo huhtikuusta lähtien.

Venäjä on puolen vuoden ajan pysäytellyt ja odotuttanut ukrainalaisia rahtilaivoja erilaisten tarkastusten ja muiden tekosyiden varjolla, kun ne ovat pyrkineet salmen kautta maan vientiteollisuudelle tärkeään Mariupoliin tai pois sieltä.


– Siihen on kiinnitetty huomiota myös lännessä, mutta todennäköisesti siellä toivottiin, ettei tilanne kärjistyisi näin. Tilanne on periaatteessa aika yksinkertainen: merellä Venäjällä on ylivoima. Jos Ukraina käyttää tulivoimaa, sitä tullaan syyttämään väkivallan käytöstä. Ja sitten Venäjä saa oikeutuksen käyttää sotilasvoimaa ja laivastoa Ukrainaa vastaan. Venäjän dominanssista johtuen Ukraina häviää, Moshes arvioi.
Ukrainalle tilanne on hankala, sillä jos se ei turvaudu väkivaltaan, Poroshenkon hallitusta syytetään toimimattomuudesta, kuten on tapahtunut aiemminkin. Samaan aikaan talous kärsii tilanteen jatkuessa ennallaan, mikä tietää Poroshenkolle vaikeuksia tulevissa vaaleissa.

– Ukrainalle voi olla parempi vahvistaa puolustusta, mutta ei välttämättä ryhtyä voimatoimiin.

”Konfliktia ei voida jäädyttää, ainoastaan ratkaista”

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Venäjä tunnustaa virallisesti tulittaneensa Ukrainan asevoimia. Se ei ole tunnustanut virallisesti joukkojensa jo yli neljä vuotta kestänyttä läsnäoloa Itä-Ukrainassa.

Sunnuntain välikohtauksen pelätään johtavan kriisin eskaloitumiseen entisestään.

– Aina on olemassa isomman konfliktin vaara, ja sitä olen sanonut jo vuodesta 2014 lähtien. Tämä on uudenlainen konflikti Neuvostoliiton jälkeisessä tilassa. Sitä ei voida jäädyttää, se voidaan ainoastaan ratkaista. Lännen suhtautuminen asiaan on perustunut toiveisiin konfliktin jäätymisestä, mikä on yksinkertaisesti analyyttisesti väärin, Moshes sanoo.

Hänen mukaansa lännen pitäisi nyt tarkoin miettiä omaa vastaustaan asiaan. Länsi ei ole kuitenkaan Moshesin mukaan entisellään, sillä se on heikentynyt ja jakautunut.

Lännen huomio on keskittynyt viime aikoina muihin kysymyksiin kuten brexitin ja pakolaiskriisin puimiseen.

– Olisi väärin sanoa, ettei lännellä olisi linjaa, koska sillä on. Mutta sen linja on riittämätön.


Vaikka Venäjän ja Euroopan suhteissa on käytetty viime vuosina paljon kovaa poliittista retoriikkaa, kokonaan toinen asia on Moshesin mukaan se, mitä suhteiden sisältä löytyy. Hän kertoo Venäjän ja Euroopan välisen kaupan kasvaneen viime vuosina sanktioista huolimatta, ja myös lännen ja Venäjän kaasuyhtiön Gazpromin välinen kiista on saatu soviteltua.

– Myös Nordstream kakkosta rakennetaan. Ne lännen johtajat, joille tilanne on vaikein hyväksyä, väistyvät ennemmin ja myöhemmin. On mahdollista, että Moskovassa saatetaan laskelmoida tätäkin.

Moshes ei välttämättä usko konfliktin laajempaan eskaloitumiseen lähiaikoina, koska Ukraina tietää riskit.

Taustalla Putinin heikentynyt kannatus?

Tutkija ja Atlantic Council -ajatushautomon entinen tutkimusjohtaja Alina Polyakova arvioi Twitterissä, että yksi syy Venäjän toimiin Kertshinsalmessa ovat todennäköisesti Venäjän presidentin Vladimir Putinin kannatusluvut, jotka laskivat tutkimuslaitos Levadan mukaan huhtikuun 82 prosentista 66 prosenttiin lokakuulle tultaessa.


Myös Moshes pitää tätä mahdollisena, vaikka uskoo muiden syiden painavan enemmän. Putin on saanut kritiikkiä myös eläkeuudistuksestaan sekä taloudellisen tilanteen heikentymisestä, mutta Moshesin mukaan Moskovassa tuskin luotetaan enää siihen, että ihmiset unohtaisivat nämä asiat sillä, että huomio siirrettäisiin kotimaan ongelmista toisaalle.

– Tietenkin enemmistö venäläisistä edelleen kannattaa Krimin liittämistä, mutta se ei tarkoita, että he ovat valmiita maksamaan siitä.

Myös Polyakovan mukaan paineen lisääminen Poroshenkon harteille vaalien alla on yksi Venäjän todennäköisistä motiiveista, sillä Ukrainan valtiontalous kärsii samalla kuin laivaliikenne kahteen merkittävään satamaan, Mariupoliin ja Berdjanskiin, takkuilee.