Venäläisessä vankilassa on tiukka hierarkia, jossa pohjasakka on todella pohjalla – tällainen on vankien eliittiryhmä, jollaista ei Suomesta suoraan löydy

Julkaistu:

Kesällä ilmestynyt kirja Vankina Venäjällä kertoo suomalaismiehen vuonna 2013 saamasta huumetuomiosta itänaapurissa. Samalla se kertoo paljon, millaisissa oloissa vangit Venäjällä elävät.
Ilkka Kariston kirjoittamassa kirjassa Vankina Venäjällä (WSOY) seurataan Jan Salo -nimellä esiintyvän suomalaismiehen vaiheita itänaapurissa. Suomalaismies jäi kiinni Venäjän rajalla kesällä 2012 hallussaan 50 grammaa heroiinia ja hänet passitettiin tutkintavankeuteen Viipuriin. Tuomio tuli seuraavana keväänä: seitsemän vuotta tiukan kurin leiriä.

Jan Salo lähetettiin kärsimään tuomiotaan Komin tasavaltaan vankileirille IK-25, jossa 1 500 vankia oli majoitettu neljään kaksikerroksiseen parakkiin. Vankilaolot ovat kirjan perusteella hyvin erilaiset kuin Suomessa. Eroa on myös vankien välisessä hierarkiassa, joka kirjan mukaan on vahvasti läsnä vankileirin arjessa.

Suomessa vankiloiden hierarkian hännillä ovat seksuaalirikolliset ja lasten surmaajat. Nokkimisjärjestyksessä korkealla ovat puolestaan järjestäytyneen rikollisuuden jäsenet. Aiheesta on myös tutkimustietoa: Minna Ruckenstein ja Annika Teppo ovat kertoneet aiheesta julkaisussa Vankien väliset valtasuhteet ja väkivallan pelko suljetussa vankilassa. (Rikosseuraamusviraston julkaisu 1/2005).

– Vankilassa menestyvät vangit ovat sosiaalisesti taitavia ja heillä on rikollisuralla ja vankilassa hyödyllisiä taitoja. Heillä on muita vankeja todennäköisemmin pitkä tuomio, mutta ei seksuaalirikoksesta. He eivät ole huumeriippuvaisia, vaan pikemminkin käyvät huumeilla kauppaa. Väkivaltaa he käyttävät harkiten, julkaisussa todetaan.

Osastolla voi olla yksi tai useampi vanki, jonka vartijat nimeävät osaston johtohahmoksi. Heitä voidaan kutsua ”nimivangeiksi” tai ”kingeiksi”.

Nämä vangit ovat muita osaston vankeja vaikutusvaltaisempia. He voivat esimerkiksi kuulua rikollisliigoihin tai he ovat tehneet useita henkirikoksia.

Lue lisää: He ovat vankiloiden hierarkian ”kingejä” – näin karu järjestelmä kaltereiden takana toimii

Jutun kuvituksena on kuvia Krasnojarskin vankileiriltä vuodelta 2013. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.


Venäjällä alinta kastia tuoreen kirjan mukaan ovat ”opyšennye, alennetut”. Heihin kuuluu esimerkiksi seksuaalirikollisia, poliisin vasikoita sekä poliisina työskennelleitä henkilöitä. Heidän kanssaan ei olla kosketuksissa. Leirillä IK-25 heillä oli omat vessansa, ruokalassa oma pöytänsä ja tv-huoneessa omat paikkansa. Kirjan mukaan muut vangit kohtelevat heitä lähinnä orjatyövoimana, jonka tehtävänä on mm. siivoaminen.

Alennettujen yläpuolella ovat luottovangit, jotka tekevät yhteistyötä henkilökunnan kanssa. Suurin osa vangeista kuuluu ylempään ryhmään, joita kutsutaan ”muzhikiksi” eli jätkiksi. He saavat kirjan mukaan elellä vankilassa suht rauhassa, kunhan noudattavat yhteisiä pelisääntöjä.

Heidän yläpuolellaan ovat ”blatnoit”, jotka ovat olleet Venäjän mafian palkkalistoilla. Joukossa voi olla suuren luokan rikollisia. Hierarkian huipulla on varsin erityinen ryhmä: ”Vory v zakone, lailliset varkaat”. Kyseessä ei ole kuitenkaan laillinen ryhmä, päinvastoin: kyse on rikollisten omasta laista ja säännöistä. Ryhmittymän juuret ovat syvällä historiassa, varsinkin Stalinin ajan vankileireillä. Tuolloin kehittyi alamaailman tiukka koodisto, jota noudattavat rikolliset asettuivat täysin yhteiskuntaa vastaan ja omistautuivat rikolliselle elämälle. Lukumääräisesti heitä on kaikista rikollisista hyvin vähän.

Jutun kuvituksena on kuvia Krasnojarskin vankileiriltä vuodelta 2013. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.


Helsingin Sanomien vuonna 2002 tekemässä jutussa kerrottiin laillisten varkaiden koodiston historiasta seuraavaa:

”Pääosa pykälistä käsittelee kieltoja, joiden tarkoitus on valtion ja laillisen yhteiskunnan täydellinen hylkääminen: valtion palveluksessa ei saanut työskennellä, armeijaa ei pidä käydä, rahat oli varastettava tai hankittava korttipelillä, luottovangiksi ei tullut ryhtyä.”

Helsingin Sanomien elokuussa 2018 tekemän jutun mukaan Jan Salon tuomio vankileirillä ei lopulta ollut niin pitkä kuin aluksi määrättiin. Hänet lähetettiin istumaan lopputuomiotaan Suomeen vuonna 2015.

Lue lisää: Riihimäen vankilassa istuvat Suomen vaarallisimmat vangit – ”Merre” kertoo esimerkin vankien välisestä hierarkiasta: ”Ei olla paljon tekemisissä”