Valitaanko venäläinen kenraalimajuri Interpolin uudeksi johtajaksi? Suomella on yksi ääni ja sen antaa poliisiylijohtaja - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Valitaanko venäläinen kenraalimajuri Interpolin uudeksi johtajaksi? Suomella on yksi ääni ja sen antaa poliisiylijohtaja

Aleksandr Prokoptshuk on ehdolla Interpolin johtajaksi. Suomen äänen antaa Seppo Kolehmainen.

Julkaistu: 19.11.2018 19:14

Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol valitsee uuden johtajan keskiviikkona Dubaissa. Suomen ääntä kokouksessa käyttää poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Venäläisen kenraalimajuri Aleksandr Prokoptshukin mahdollinen nousu Interpolin uudeksi puheenjohtajaksi ratkeaa keskiviikkona Dubaissa, jossa kansainvälinen rikospoliisijärjestö kokoustaa parhaillaan.

Brittilehti The Timesin tietojen mukaan Prokoptshuk olisi vahvoilla äänestyksen voittajaksi, vaikka ihmisoikeusaktivistit ovat jo pitkään varoittaneet Venäjän käyttävän Interpolin kansainvälisiä pidätysmääräyksiä poliittisen vainon välineenä.

On kuitenkin epäselvää, millä perusteella Times on päätynyt ennustelemaan Prokoptshukin voittoa, sillä johtaja valitaan Interpolin jäsenvaltioiden yleiskokouksessa periaatteella yksi ääni per yksi valtio.

Suomea Dubain kokouksessa edustaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, joka tulee käyttämään myös Suomen äänen johtajan valinnassa.

– Jokaisella jäsenmaalla on yksi ääni, jota käyttää Interpolin yleiskokoukseen akkreditoitu jäsenmaan edustaja. Johtajaksi valittavan on saatava kahden kolmasosan enemmistö äänistä, Kolehmaisen seurueessa mukana oleva poliisiylitarkastaja Hannu Kautto kertoi IS:lle puhelimitse Dubaista.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen johtaa Suomen keskusrikospoliisin delegaatiota Interpolin kokouksessa Dubaissa. Hän käyttää keskiviikkona Suomen äänen, kun Interpolin uudesta johtajasta äänestetään.

Kauton mukaan äänestys tapahtuu kokouspaikalla sähköisesti. Hänen mukaansa on myös mahdollista, että kokouksen aikana nousee esille uusia kilpailevia ehdokkaita.

Tällä hetkellä julkisuudessa on mainittu, että paikasta kisaa Prokoptshukin lisäksi Interpolin tämänhetkinen virkaa tekevä johtaja, eteläkorealainen Kim Jong Yang.

Suomen tulevaan äänestyskäyttäytymiseen Kautto ei halunnut ottaa mitään kantaa etukäteen. Eri maiden äänten jakautumisesta ei saatane tietoa myöskään äänestyksen jälkeen.

– Äänestys tapahtuu salaisesti siten, että ei ole julkista, kuka on äänestänyt ketä. Äänestyskäyttäytyminen ei tule tietoon myöskään organisaation sisällä, Kautto korosti.

Interpolin päivittäisestä käytännön toiminnasta vastaa järjestön pääsihteeri, joka on tällä hetkellä saksalainen Jürgen Stock. Keskiviikkona valittava Interpolin johtaja – eli englanniksi ”presidentti” – vastaa puolestaan pidemmän aikavälin strategisesta johtamisesta.

Saksalainen Ju¨rgen Stock toimii Interpolin pääsihteerinä. Hän vastaa järjestön käytännön operatiivisesta toiminnasta, kun taas keskiviikkona valittava Interpolin uusi puheenjohtaja eli englanniksi ”presidentti” vastaa pidemmän aikavälin strategisesta johtamisesta.

Edellinen Interpolin johtaja oli kiinalainen Meng Hongwei, joka katosi salaperäisesti syyskuussa Kiinan-matkallaan. Myöhemmin kävi ilmi, että Kiina oli pidättänyt hänet lahjuksista epäiltynä. Lokakuussa Interpol sai häneltä virallisen eronpyyntökirjeen, joka astui voimaan heti.

Prokoptshukin mahdollista valintaa on ehditty jo vastustaa julkisuudessa sillä perusteella, että presidentti Vladimir Putinin hallinto voisi saada hänestä uuden poliittisen työkalun opposition vainoamiseen.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan on olemassa näyttöä siitä, että Venäjä on antanut niin sanottuja red notice -pidätysmääräyksiä poliittisin perustein. Kansainvälinen etsintäkuulutus on saatettu antaa esimerkiksi Putinin hallinnon vastustajasta, jonka on väitetty syyllistyneen terrorismirikoksiin tai talousrikoksiin.

Poliisiylitarkastaja Hannu Kautto korostaa, että Interpolin kautta välitetty kansainvälinen etsintäkuulutus eli red notice ei ole mikään ”luovutusautomaatti”.

Hannu Kautto ei halua ottaa kantaa Interpolin johtajan valinnan poliittisiin ulottuvuuksiin. Hänen mukaansa Interpolin kansainvälinen etsintäkuulutus ei ole kuitenkaan mikään automaatti, jolla jokin maa voisi painostaa kansalaisiaan ja saada heidät luovutetuksi takaisin ulkomailta.

– Interpolin kansainvälinen etsintäkuulutus eli red notice on pyyntö henkilön paikantamiseksi ja kiinni ottamiseksi, mutta mistään luovutusautomaatista ei ole kyse, Kautto korosti.

Esimerkiksi Suomessa prosessi menee niin, että henkilö saatetaan pidättää Interpolin kautta tulleen etsintäkuulutuksen perusteella, jonka jälkeen Suomi odottaa etsintäkuulutuksen antaneen valtion toimittavan virallisen luovutuspyynnön ja todisteita sen tueksi. Tämän jälkeen keskusrikospoliisi tutkii oikeusministeriön pyynnöstä luovutuspyynnön perusteet ja vasta sen jälkeen oikeusministeriö tekee lopullisen päätöksen, luovutetaanko henkilö kotimaahansa vai ei.

– Laissa on selkeät edellytykset sille, millä perusteella henkilö luovutetaan ja millä perusteella siitä voidaan kieltäytyä. Lienee oleellista todeta myös se, että Suomi ei luovuta omia kansalaisiaan Interpolin etsintäkuulutusten johdosta.

Interpol on kansainvälinen rikospoliisijärjestö, joka voi julkaista etsintäkuulutuksia ja pitää rekistereitä, mutta tutkintavastuu on silti aina jäsenmaiden kansallisilla poliiseilla. Suomessa Interpolin kansallinen keskus on sijoitettu keskusrikospoliisiin.