Saako Putin taas makean voiton? Interpolin uusi johtaja saattaa tulla Venäjältä

Kriitikot yrittävät viime hetkellä vedota Interpolin jäsenmaihin, että ne eivät valitsisi Venäjän edustajaa Aleksandr Prokoptshukia kansainvälisen rikospoliisijärjestön uudeksi johtajaksi.

Poliisin kenraalimajuri Aleksandr Prokoptshuk on brittitietojen mukaan vahvoilla kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin uudeksi johtajaksi. Johtajasta äänestetään keskiviikkona Dubaissa.

19.11.2018 17:32

Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol on kokoontunut Dubaihin valitsemaan itselleen uutta puheenjohtajaa sen jälkeen, kun organisaation edellinen johtaja Meng Hongwei katosi ja vangittiin kotimaassaan Kiinassa.

Äänestyksen on määrä tapahtua keskiviikkona, ja mediassa esiintyneiden etukäteisveikkailujen mukaan uudeksi johtajaksi olisi nousemassa venäläinen Aleksandr Prokoptshuk. Toinen julkisuudessa mainittu kandidaatti on eteläkorealainen Kim Jong Yang, joka toimii tällä hetkellä järjestön virkaa tekevänä puheenjohtajana.

Esimerkiksi Ukraina ja useat ihmisoikeusaktivistit ovat jo varoittaneet, että Prokoptshukin valinta voisi tarkoittaa Interpolin ajautumista presidentti Vladimir Putinin hallinnon yhdeksi sortotyökaluksi.

The Times -lehden lähteiden mukaan brittiviranomaiset uskovat Prokoptshukin nousevan järjestön uudeksi johtajaksi. Luonnehdintojen mukaan hänelle olisi avautumassa tilaisuus, jota on vaikea enää pysäyttää.

Ei ole kuitenkaan mitään tietoa siitä, millä perusteella Times epäilee näin käyvän, sillä Interpolin uuden johtajan valinta tapahtuu yleiskokouksessa periaatteella yksi ääni per jäsenvaltio eivätkä jäsenvaltiot ole kertoneet ainakaan julkisuuteen tulevaa äänestyskäyttäytymistään.

Tällä hetkellä Prokoptshuk, 56, on jo yksi Interpolin varapuheenjohtajista. Sitä ennen hän johti Venäjällä Interpolin kansallista keskusta vuosina 2011-2016.

Interpolin pääsihteeri Jürgen Stock vastaa rikospoliisijärjestön operatiivisesta toiminnasta. Keskiviikkona valittava Interpolin uusi puheenjohtaja tulee vastaamaan puolestaan järjestön strategisesta johtamisesta.

Ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö KHRP vetoaa eri maiden kansalaisiin, että nämä toisivat kotimaassaan esille Prokoptshukin mahdolliseen valintaan liittyvät huolet. Järjestö pyytää, että ihmiset lähettäisivät protestinsa suoraan Interpolin pääsihteerille Jürgen Stockille, joka vastaa järjestön operatiivisesta rikostorjuntatyöstä.

– Antakaa äänenne kuulua protestina Interpolin Jürgen Stockille ennen marraskuun 21. päivää ja vedotkaa myös oman maanne hallitukseen, että se varmistaisi, että heidän edustajansa ei äänestäisi Prokoptshukin puolesta 21. marraskuuta, Ukrainan Harkovassa toimiva KHRP-järjestö kirjoittaa virallisilla nettisivuillaan.

Kharkiv Human Rights Protection Groupin mukaan Prokoptshukin valinta Interpolin johtoon olisi merkittävä voitto Venäjän nykyhallinnolle.

– Se olisi suuri voitto Venäjälle ja raskas tappio Kremlin poliittisille vastustajille ja vainon uhreille, joita Venäjä jahtaa yhä enenevässä määrin tämän kansainvälisen poliisijärjestön avulla, KHRP varoittaa.

Prokoptshuk on virka-arvoltaan poliisin kenraalimajuri. Hän on tehnyt uraa Venäjän poliisivoimissa vuodesta 1996 alkaen. Vuonna 2006 hän nousi ensi kertaa Interpolin kansallisen keskuksen varajohtajaksi Venäjällä. Arvostelijoiden mukaan Prokoptshukin voidaan siten katsoa olleen mukana useissa kyseenalaisissa etsintäkuulutusoperaatioissa, joissa Venäjä on pyytänyt ulkomaita luovuttamaan Kremlin politiikan vastustajia esimerkiksi terrorismiepäilyjen tai talousrikosepäilyjen perusteella.

Myös brittiläinen Fair Trials -kansalaisjärjestö on muistuttanut, että Interpolin pidätysmääräyksiä ei saisi käyttää poliittisiin tarkoituksiin eikä järjestön johtajuutta saisi antaa maalle, joka on toistuvasti rikkonut Interpolin sääntöjä. Fair Trials esitti tämän kritiikin jo silloin kun Interpolin edellistä johtajaa, kiinalaista Meng Hongweitä valittiin.

Meng Hongwei toimi Interpolin johtajana syyskuiseen katoamiseensa asti. Lokakuussa Interpol sai hänen irtisanomiskirjeensä sen jälkeen, kun Kiina oli kertonut pidättäneensä hänet korruptioepäilyjen vuoksi.

Meng Hongwein kohdalla tilanne on tällä hetkellä siinä mielessä erikoinen, että hän on nyt joutunut itse oman maansa viranomaisten epäilemäksi.

Meng katosi syyskuussa Kiinan-matkallaan ja vasta myöhemmin Kiina tiedotti, että hänet on pidätetty korruptiosta sekä talousrikoksista epäiltynä. Mengin kerrotaan lähettäneen Interpolille eronpyyntökirjeensä lokakuussa eikä järjestöllä ole nyt muuta vaihtoehtoa kuin valita uusi johtaja hänen tilalleen.

Venäjän tiedetään antaneen Interpolin kautta vuosien saatossa useita kansainvälisiä etsintäkuulutuksia, joiden perusteita on epäilty poliittisiksi.

Hermitage Capitalin suursijoittaja Bill Browder on syyttänyt julkisuudessa Venäjää siitä, että se on käyttänyt Interpolin kansainvälisiä etsintäkuulutuksia muun muassa hänen vainoamiseensa poliittisin perustein. Browder pidätettiin toukokuussa hetkeksi Madridissa Venäjän antaman etsintäkuulutukse perusteella.

Esimerkiksi viime toukokuussa Espanjassa pidätettiin Venäjän antaman niin sanotun red notice -etsintäkuulutuksen perusteella brittiläis-amerikkalainen sijoittaja Bill Browder, joka on profiloitunut Putinin politiikan yhtenä äänekkäimmistä vastustajista maailmalla.

Browderin mukaan poliisi vapautti hänet kuitenkin pian sen jälkeen, kun Interpolin pääsihteeri oli kehottanut Espanjan poliisia olemaan kunnioittamatta Venäjän määräämää etsintäkuulutusta.

Venäjä haluaisi Browderin syytteeseen väitetyistä talousrikoksista. Lännessä uskotaan puolestaan enemmän Browderin omaan versioon, jonka mukaan hän joutui Venäjällä valtiojohtoisen talousrikosvyyhdin uhriksi, menetti sijoituksensa ja kaiken lisäksi hänen asianajajansa Sergei Magnitski käytännössä kidutettiin kuoliaaksi venäläisvankilassa.

Karjalan tasavallan oppositiojohtajiin kuulunut Vasili Popov pakeni Suomeen 2015. Hän sai turvapaikan lopulta 2017, vaikka Venäjä oli antanut hänestä etsintäkuulutuksen Interpolille ja yritti vaatia Suomea luovuttamaan hänet Venäjälle.

Suomessa muistetaan puolestaan esimerkiksi venäläisen Vasili Popovin tarina, kun Venäjä etsintäkuulutti hänet Interpolin kautta ja yritti saada Suomen luovuttamaan hänet Venäjälle väitettyjen talousrikosten nojalla.

Popov tunnetaan Venäjän Karjalassa vaikutusvaltaisena liikemiehenä ja oppositiopoliitikkona. Venäjän epäiltiin yleisesti käyttävän talousrikossyytteitä pelkkänä tekosyynä ja poliittisen vainon välineenä häntä kohtaan. Suomi ei lopulta suostunut Venäjän luovutuspyyntöön. Helmikuussa 2017 Popov sai turvapaikan Suomesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?