Sata vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä – tutkija löytää nykypäivästä huolestuttavan määrän yhtymäkohtia 1910-lukuun - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Sata vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä – tutkija löytää nykypäivästä huolestuttavan määrän yhtymäkohtia 1910-lukuun

Ensimmäistä maailmasotaa on syytäkin muistella, tutkijatohtori Matti Roitto sanoo sodan päättymisen satavuotispäivänä. Suursodan perintö näkyy myös Yhdysvaltain ulkopolitiikassa.

11.11.2018 17:48

Maailmansodan päättymisen muistojuhlaa vietetään epävarmassa ajassa, sanoo tutkijatohtori Matti Roitto Jyväskylän yliopistosta.

Roitto näkee nykyhetkessä piirteitä sekä sotaa edeltävästä 1910-luvusta sekä sotaa seuraavasta ajasta 1920–1930-luvuilta. Aikaa ennen ja jälkeen sodan voi molempia kuvata käymistilaksi.

– Kaikki tietävät, että pinnan alla kuplii monella tapaa. Mutta eri asia on, mitä sieltä tulee, Roitto sanoo.

Kuten 1910-luvulla, nyt eletään kovan tehostamisen aikaa. 1910-luvun tapaan kansainvälisten suhteiden mannerlaatat ovat liikkeessä ja eri maiden sisäpolitiikassa on käynnissä valtasuhteisen muutos. Populismi ja oikeistokonservatismi nousevat.

– Ympäri Eurooppaa alkaa kuulua samantyyppisiä öyhöttävän kansallismielisyyden tuulahduksia kuin 1910-luvulla.

Samalla poliittinen keskustelu on muuttunut aggressiivisemmaksi, aivan kuten 1910-luvulla. Puhutaan koko ajan enemmän meistä ja heistä, Roitto kuvaa.

Myös sodan jälkeisestä ajasta löytyy jotain tuttua: tietynlainen illuusiottomuus.

Kymmenet valtionjohtajat ovat kokoontuivat muistojuhliin Pariisiin, missä sodan päättänyt aseleposopimus allekirjoitettiin sata vuotta sitten. Seremonioita on seurannut Ranskan presidentin Emmanuel Macronin isännöimä rauhanfoorumi, jolla Macron haluaa korostaa monenkeskisen toiminnan merkitystä globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

Pariisia turvaa viikonloppuna noin 10000 poliisia.

Riemukaaren juurella pidetyssä seremoniassa Macron vetosi muihin valtionjohtajiin, jotta nämä muistaisivat menneisyyden oppeja.

Roiton mielestä suursotaa on syytäkin muistaa. Sen vaikutukset ulottuivat politiikkaan, maiden rajoihin, kansainväliseen järjestelmään, talouteen, taiteeseen ja kulttuuriin ja ihmisten arkeen.

Sodan alkaessa sen uskottiin olevan ohi nopeasti ja pienin vahingoin. Sen sijaan se jätti jälkeensä puoliksi tuhoutuneen Euroopan. Pysyvinä pidetyt imperiumit hajosivat, tuli uusia kansoja ja ensimmäinen globaalin mittakaavan pakolaisaalto.

Sodan perintö näkyy edelleen muun muassa Yhdysvaltain ulkopolitiikassa. Siihen myös viitataan Yhdysvalloissa edelleen ahkerasti.

Yhdysvaltain pelättiin myös 1920-luvulla vetäytyvän kansainvälisestä yhteistyöstä. Valtasuhteet olivat muuttuneet välivaaleissa myös tuolloin, ja presidentti ja kongressi olivat eri linjoilla.

Myös mielenosoittajat olivat liikkeellä Pariisissa.

Presidentti Woodrow Wilson halusi luoda Kansainliiton eli mekanismin, joka säilyttää pysyvän rauhan ja huolehtii samalla Yhdysvaltain edusta kauppasuhteissa. Kongressi esti Yhdysvaltain liittymisen organisaatioon.

– Mikä ironia. Hän kehittää Kansainliiton ja saa siitä Nobelin rauhanpalkinnon, mutta Yhdysvallat ei koskaan liity Kansainliittoon, Roitto sanoo.

Trumpille välivaalit merkitsivät häviötä, ja seuraavaksi edessä ovat vuoden 2020 presidentinvaalit. Välivaaleja pidetään mittarina, jolla presidentti voi mitata suosiotaan ja kalibroida kurssiaan.

Uusien kannattajien voittamiseksi Trumpin on arveltu maltillistavan viestiään. Päinvastaisestakin on esimerkkejä, Roitto huomauttaa.

Sen sijaan että olivat hakeutuneet keskilinjalle, sekä Barack Obama että George W. Bush lähtivät kannatuslukujen laskiessa ja vaalitappion tullessa nuijimaan omaa politiikkaansa läpi entistä vahvemmalla vyörytyksellä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?