Ulkomaat

YK:lta vakava varoitus: ”hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmiskuntaa

Julkaistu:

Biodiversiteetin tila ei ole yhtä paljon esillä kuin ilmastokysymykset.
Meillä ihmisillä on kaksi vuotta aikaa kyhätä kasaan uusi sopimus luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi tai voimme olla maapallon ensimmäinen laji, joka pääsee todistamaan omaa sukupuuttoaan. Näin varoittaa YK:n biodiversiteettisopimuksesta vastaava päällikkö Cristiana Pașca Palmer The Guardian -sanomalehdelle.

Biodiversiteetti tarkoittaa biologista monimuotoisuutta, toisin sanoin luonnon monimuotoisuutta eli sitä, kuinka paljon pallolla on erilaisia lajeja ja ekosysteemejä kuten sademetsiä, niittyjä ja soita.

Ihminen on tuhonnut tätä monimuotoisuutta. Sademetsien hakkaaminen, salametsästys, liikakalastus, ilmastonmuutos – syntilista on pitkä. Joidenkin tutkijoiden mukaan elämme jo kuudennessa sukupuuttoaallossa, ja ihmisellä on näppinsä pelissä.

 

Hyviäkin uutisia on. Jotkin lajit Aasiassa ja Afrikassa ovat elpyneet ja Aasiassa metsän määrä on kasvanut hieman.

Ilmastosopimukset ovat olleet suuresti otsikoissa viime vuosina, mutta YK:n sopimukset biodiversiteetistä ovat jääneet varjoon. Tämä huolettaa Pașca Palmeria. Edessä on kokoontuminen asian tiimoilta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

YK:n biodiversiteettisopimus CBD solmittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1992 Rio de Janeirossa. Tavoitteena on suojella maapallon kasvi- ja eläinlajeja, ekosysteemejä ja elinympäristöjen monimuotoisuutta.

Yhdysvallat ei ole sitoutunut sopimukseen. Näin oli jo ennen Donald Trumpin kautta presidenttinä.


Nyt tarvitaan Pașca Palmerin mukaan uusi sopimus ja pian, sillä pahimmillaan luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voi johtaa ihmisen oman sukupuuttonsa partaalle.

Luonnon monimuotoisuus koskee ihmistä siten, että ihminen on itsekin riippuvainen siitä. Karkeasti yksinkertaistaen kasveja tarvitaan tuottamaan happea, jota ilman myöskään ihminen ei elä. Hyönteisiä tarvitaan pölyttämään kasveja, joiden marjoja ja hedelmiä myös ihmiset syövät ja joiden siemeniä esimerkiksi linnut levittävät ympäristöön. Jos ravintoketjusta poistetaan yksi lenkki, vaikuttanee se myös ketjun muihin osiin.

– Biodiversiteetin köyhtyminen on hiljainen tappaja, Pașca Palmer sanoo The Guardianille.

Hänen mukaansa biodiversiteetin katoaminen on luonteeltaan erilainen kuin ilmastonmuutos, jonka vaikutuksen ihmiset voivat kokea jokapäiväisessä elämässään.

– Biodiversiteetin kanssa asia ei ole niin selkeästi havaittavissa, mutta kun sen huomaa, voi olla jo liian myöhäistä.


Pașca Palmer arvioi että jo nyt huonolla tolalla oleva ympäristön saastuminen, vieraslajien määrä ja luonnon kasvava raivaaminen ihmisen käyttöön tulevat kiihtymään seuraavan 30 vuoden aikana ilmastonmuutoksen ja ihmisten lukumäärän kasvun seurauksena.

The Guardianin artikkelin mukaan vuoteen 2050 mennessä esimerkiksi Afrikan odotetaan menettävän 50 prosenttia lintu- ja nisäkäslajeistaan. Ja eri puolilla maailmaa tapahtuvan metsien ja merien ekosysteemien tuhoamisen vuoksi maailman kyky sitoa hiilidioksidia tulee heikentymään.

– Lukemat ovat järkyttäviä. Toivon, että meistä ei tule ensimmäinen laji, joka joutuu dokumentoimaan omaa sukupuuttoaan.

Pașca Palmer johtaa YK:n elintä, joka vastaa biodiversiteettisopimuksesta. Sopimuksen allekirjoittaneet jäsenmaat tapaavat myöhemmin marraskuussa Egyptin Sharm el Sheikhissä. Tarkoituksena on keskustella uudesta rungosta maapallojen ekosysteemien suojelemiselle.

Kaksi viimeisintä isoa biodiversiteettisopimusta solmittiin vuosina 2002 ja 2010, mutta niissä asetettuihin tavoitteisiin ei päästy.

Vaikka Pașca Palmer on pettynyt siihen, miten vähälle huomiolle asia on usein jäänyt, hänen toivonsa ei ole menetetty. Hyviäkin uutisia on. Jotkin lajit Aasiassa ja Afrikassa ovat elpyneet, ja Aasiassa metsän määrä on kasvanut hieman, vaikkakin muualla se on vähentynyt enemmän. Positiivinen asia on myös se, että suojeltujen merialueiden määrä on laajentunut.

– Hyväntahtoisuutta on paljon, liikettä tapahtuu. Meidän pitää olla tietoisia vaaroista, muttei toimimattomuuteen halvaantuneita.

Hiekka juoksee tiimalasissa, mutta Pașca Palmerin mukaan tilanne on vielä käsissämme.

– Ympäristön tukemiseen tarvitaan suurempaa tahtoa kansalaisita ja poliitikoilta, Pașca Palmer sanoo.

Lähde: The Guardian