Ulkomaat

Mika Aaltolan kolumni: Jakaantunut Yhdysvallat valmistautuu välivaaleihin – näitä asioita kannattaa seurata

Julkaistu:

Kolumni
Ero yleisen mielipiteen ja Trumpin politiikan välillä on suuri, mutta alhainen äänestysinto voi lisätä istuvan presidentin valtaa, ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kirjoittaa.
Suomeen välittyy kuva kaoottisesta maasta. Johtaville politiikoille lähetetään pommeja. Yhdysvaltojen rajaa lähestyy maahanmuuttokaravaaneja. Maan presidentti ei välitä turvallisuudestaan senkään vertaa, ettei käyttäisi henkilökohtaista puhelinta, vaikka hänelle on kerrottu Venäjän ja Kiinan kuuntelevan. Tässä uutisia vain yhden vuorokauden ajalta. Lisää on tulossa.

Yhdysvallat on vanha ja iso demokratia. Sen väestö on esimerkiksi Eurooppaan verrattuna hyvin nuorta. Vuonna 2050 maassa on noin 430 miljoonaa asukasta. Väestön kasvu on suurempaa kuin Kiinassa.

Yhdysvallat on hyvin monenkirjava maa, vaikkakin valkoinen eurooppalaisperäinen väestönosa säilyy vielä vuosikymmeniä enemmistönä äänestäjien joukossa.

Sen talous on vahva. Talouden kasvuluvut ovat eurooppalaisittain hyvin korkeita, yli 4 prosenttia vuodessa. Työttömyys on hyvin alhaista, alle 4 prosenttia. Äänestyskopissa äänestäjän lompakko painaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Tällä on merkitystä, koska paikallisista välivaaleista on tullut kansanäänestys Trumpista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yhdysvallat on innovatiivinen ja radikaali. Agitoitunut. Erilaiset poliittiset stimulaatiot ovat ravistelleet Yhdysvaltoja – nyt ja aiemminkin. 60-luvulla maan presidentti ammuttiin. Hänen veljensä murhattiin keskellä vaaleja. Kansalaisoikeusliikkeen johtaja ammuttiin.

Tältä näyttää iso heterogeeninen suurvalta. Onnela se ei ole. Helvettiin Yhdysvallat ei ole menossa. Se kuitenkin vielä suhteellisen vakaa. Kahden valtameren suojaama.

Välivaalien keskeinen trendi on puhdasoppisuuden lisääntyminen. Tosiuskovaiset trumppilaiset ehdokkaat tulevat voittamaan republikaanien paikkoja.

Toinen voittajaryhmä on vasemmanlaidan demokraatit. Heitä kutsutaan sosialisteiksi. Eurooppalaisittain he olisivat enemmän pohjoismaisten valtavirtapuolueiden edustajia. Hyvinvointivaltion kannattajia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Paikallisista välivaaleista on tullut kansanäänestys Trumpista.

Aallot vievät kahteen suuntaan. Länsi- ja itärannikko ovat yhä liberaalimpia. Keskinen osa Amerikasta yhä trumppilaisempi.

Washingtonissa jakaantuminen tekee poliittisesta sirkuksesta yhä dramaattisempaa riippumatta, kumpi puolue voittaa. Se vaikuttaa myös ulkopolitiikkaan. Konsensusta on vaikea löytää, mutta ne politiikka-aiheet, jossa sitä löytyy, toimivat ajureina. Onnetar suosii niitä poliittisia hahmoja, jotka osaavat ammentaa näistä aiheista.

Mielipidetutkimusten mukaan yhdysvaltalaiset haluavat maan ottavan aktiivisen otteen globaalien haasteiden ratkaisussa. Ennätysmäärä amerikkalaisista kokee kansainvälisen kaupan olevan hyvä asia. Huoli maahanmuutosta on ennätysalhaalla. Amerikkalaiset tukevat Pariisin ilmastosopimusta. Yhdysvaltalaiset haluavat maan pitävän kiinni liittosuhteistaan.

Ero yleisen mielipiteen ja Trumpin politiikan välillä on suuri. Trump on pitänyt vaalilupauksensa. Tämä on lisännyt kansalaisten uskoa poliitikkoihin, joka on kohonnut Trumpin aikana. Mutta hänen lupauksensa ovat ristiriidassa yhdysvaltalaisen yleisen mielipiteen kanssa.

Tämä kestävyysvaje tulee joka tapauksessa heijastumaan välivaalien jälkeiseen myrskyiseen politiikkaan. Miten? Levottomuutena. Uusina liikkeinä. Skandaaleina. Mutta realiteetit ovat olemassa, ja myös Trump joutuu niille alistumaan.

Äänestysaktiivisuus on keskeinen mittari. Jos äänestysinto jää alhaiseksi, Trumpin sooloilutila kasvaa. Jos se on ennätyskorkea, realiteetit tulevat vastaan. Katseet ovat jo vuoden 2020 presidentinvaaleissa.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt