Ulkomaat

Suomalainen Leena purskahti itkuun käytyään Britannian kansalaisuustestissä – korvatkin tarkastettiin kuuntelulaitteiden varalta

Julkaistu:

Apulaisprofessori Leena Kerr kertoo, ettei edes hänen skotlantilainen aviomiehensä olisi osannut vastata kaikkiin kysymyksiin, joita esitetään kansalaisuushakemukseen liittyvässä testissä.
Skotlannissa ilmestyvä The National -lehti uutisoi torstaina maassa asuvan suomalaistutkijan ikävästä kokemuksesta Britannian kansalaisuushakemukseen liittyvässä testissä. Asianajaja Jamie Kerr kertoi lehdelle, kuinka hänen vaimonsa, Edinburghin Heriot Watt -yliopistossa apulaisprofessorina työskentelevä Leena Kerr, oli soittanut hänelle itkien testin läpi käytyään.

Kerrin ”nöyryytyksestä” kertova juttu oli lehden luetuin artikkeli keskiviikkona iltapäivällä.

– Nöyryytys on aika vahva sana, mutta kyllähän siitä tietyllä tapaa vähän sellainen olo jäi, IS:n puhelimitse Skotlannista tavoittama Leena Kerr myöntää.


Kerr on asunut Skotlannissa vuodesta 2004 lähtien. Hänen miehensä sekä perheen 2- ja 6-vuotiaat lapset ovat Britannian kansalaisia, ja perheellä on maassa myös omistusasunto.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Alun perin Kerrin aikomuksena ei ollut hakea Britannian kansalaisuutta. Mieli kuitenkin muuttui Brexit-tilanteen vuoksi.

– Kun äänestys tapahtui ja brexit on nyt tulossa, me päätimme, että minä haen sitä brittipassia. Ja se prosessi on ollut kyllä aikamoinen, Kerr sanoo.

”Riski pieni, mutta otettava huomioon”

Britannian hallitus on luvannut maassa yli viisi vuotta asuneille EU-kansalaisille pysyvän oleskeluoikeuden (settled status), jota on haettava ennen kesäkuuta 2021. Järjestelmän pitäisi olla käytössä jo ensi keväänä, mutta Kerrin mukaan kukaan ei tällä hetkellä tunnu oikein tietävän, mitä tämä luvattu oleskeluoikeus pitää sisällään.

Vuosi sitten Kerr ei olisi omien sanojensa mukaan edes voinut hakea pysyvää oleskelulupaa (permanent recidency), mutta nyt sellainen on oltava, jos aikoo hakea kansalaisuutta. Sellaisiakin tietoja on liikkunut, että EU-kansalainen joutuisi myöhemmin hakemaan ensin pysyvän oleskeluoikeuden (settled status) ennen kansalaisuushakemuksen sisään jättämistä.

– Tämä yleinen sekavuus ja epävarmuus tuntuu aika kovalta, sillä panokset ovat isot. Riski joutua muuttamaan pois on erittäin pieni, mutta se pitää ottaa huomioon. Mitä jos sattuu esimerkiksi niin, että aiheutan vaikka vahingossa liikenneonnettomuuden, joka on minun syytäni? Onko uhkana karkotus? Lisäksi mieheni ei pystyisi harjoittamaan Suomessa omaa ammattiaan, joten sinne muuttokaan ei olisi meille vaihtoehto.


Kansalaisuuden hakeminen tuntui siis hyvältä tavalta varmistaa oikeus asua maassa jatkossakin. Ensin oli kuitenkin suoritettava kansalaishakemukseen liittyvä ”A Life in the UK” -testi, mikä tuntuu maassa 14 vuotta asuneen silmissä oudolta.

– Yhtäkkiä täytyy tehdä testi, että saa jäädä tähän maahan. Jo se on jo kova kokemus. Ja sitten kun näkee sen testin ja sen, minkälaisia kysymyksiä siinä kysytään, niin se on ihan uskomatonta, koska suurin osa paikallisistakaan ei pystyisi vastaamaan oikein niihin, Kerr sanoo.

Hän kertoo harjoitelleensa miehensä kanssa etukäteen testiä varten lukemalla sitä varten osoitettua kirjaa sekä vastaamalla lähemmäs tuhanteen verkosta löytyvään harjoituskysymykseen. Myöskään Kerrin aviomies ei olisi osannut vastata kaikkiin kysymyksiin oikein.

Henkilöllisyys tarkastettiin kolme kertaa puolen tunnin sisällä

Testissä on 24 monivalintakysymystä sekä väittämää, joista on tiedettävä, ovatko ne oikeita vai vääriä. Läpäisemiseen vaaditaan 18 oikeaa vastausta.

– Olin saanut harjoituskysymyksistä oikein suunnilleen puolet. Kun menin paikan päälle, minulle ei ollut mitenkään itsestään selvää, että läpäisisin testin. Eli olin jo alun perinkin vähän huolissani, Kerr muistelee viime maanantaita, jolloin testin aika koitti.

Vastaanottohuoneessa kännykkä tuli sulkea virkailijan edessä. Kello piti ottaa pois ranteesta, vaikka kyseessä oli tavallinen rannekello eikä älykello.


Kaikki tavarat suljettiin lukolliseen lokeroon, ja sen jälkeen virkailija tarkasti Kerrin henkilöllisyyden ensimmäisen kerran.

– Tilanne oli varmaan sille virkailijallekin epämiellyttävä, koska sen jälkeen hän joutui kysymään, että saako hän tarkastaa minun korvani. Hiukset piti siirtää pois edestä, ja hän katsoi pikaisesti, onko minulla jonkinlaisia kuuntelulaitteita.

Seuraavaksi Kerr ohjattiin toiseen huoneeseen, jossa oli testin tekemistä varten tietokoneita. Myös tässä huoneessa ollut virkailija tarkasti henkilöllisyyden passista.

Testin suoritettuaan Kerr ohjattiin takaisin ensimmäiseen huoneeseen, jossa hänen henkilöllisyytensä tarkastettiin jälleen kerran, saman naisen toimesta kuin ensimmäiselläkin kerralla.

Koko prosessi kesti vain noin puoli tuntia, minkä vuoksi henkilöllisyyden tarkastaminen kolme kertaa tuntui Kerristä oudolta. Virkailija kertoi hänen kuitenkin läpäisseen testin ja antoi mukaan kansalaisuushakemukseen liitettävän todistuksen asiasta.


Kun Kerr lähti paikalta ja soitti miehelleen, mielessä jo jonkin aikaa kasautunut tunnekuohu purkautui kyynelinä.

– Itkuhan siinä tuli. Mies joutui kysymään puhelimessa uudestaan, että pääsinkö sittenkään läpi testistä, Kerr sanoo, nyt jo naurahtaen.

Hänen mukaansa päällimmäiseksi tunteeksi jäi, että testin suorittavaa epäillään automaattisesti huijaamisesta.

– Esimerkiksi korvien tarkastus oli täysin turhaa. Ja jos joku yrittäisi huijata kelloa käyttäen, niin kyllähän pienessä huoneessa ollut henkilö olisi huomannut sen. Siellä oli vain muutama ihminen. Lisäksi huoneessa oli myös videokameroita, jotka kuvasivat jokaisen askeleen.

Testiä ollaan vaikeuttamassa entisestään

Kerrin aviomies työskentelee asianajajana siirtolaisuuteen liittyvien asioiden parissa, joten hän näkee joka päivä työssään vastaavia tilanteita.

– Nämä lait ovat muuttuneet niin paljon viimeisen kuuden vuoden aikana. Ja nyt siitä prosessista ollaan tekemässä koko ajan paljon vaikeampaa. Olisiko juuri viime viikolla ilmoitettu, että ”Life in the UK” -testistä ollaan tekemässä vielä vaikeampi. Se tuntuu älyttömältä.

Seuraava askel Kerrille on kansalaisuushakemuksen lähettäminen, mikä maksaa 1 300 puntaa (hieman alle 1 500 euroa). Ennen kansalaisuuden lopullista varmistumista on vielä luvassa jonkinlainen seremonia, jossa vannotaan vala kuningattarelle.


Biologian opiskelijoita yliopistolla opettava Kerr toivoo kansalaisuuden tulevan vielä ennen brexitin voimaan astumista, jotta epävarmuudesta ei tarvitsisi enää kärsiä. Perheen lapset eivät nuoren ikänsä vuoksi onneksi vielä osaa huolestua äitinsä puolesta.

– Poika täyttää nyt halloweenin aikoihin seitsemän vuotta, ja hän on alkanut kysellä, mitä brexit tarkoittaa. Hän on varmaan kuullut siitä radiosta tai meidän vanhempien puheista. Hän kysyi, että tarkoittaako brexit sitä, että olemmeko me sitten lähempänä Suomea, Kerr naurahtaa.

Kerrit tapasivat aikoinaan Belgiassa, jossa kumpikin oli opiskelijavaihdossa. Naimisiin mentiin Suomessa vuonna 2009, ja onnellista tapahtumaa oli todistamassa myös Ylen Satuhäät-ohjelma.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt