Asiantuntija laajasta ilmastoraportista: Tärkeä vaaliteema – yksi asia poliitikoille erityisen vaikea

rac

Julkaistu:

Asiantuntija kertoo, mitä jokainen meistä voi tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Maailman luonnonsäätiön WWF:n ilmastotutkijan Kaarina Kollen mukaan ilmastonmuutoksen tulisi nousta tärkeäksi teemaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Lämpötilan nousuun liittyviä isoja kysymyksiä ovat esimerkiksi teollisuuslaitosten toiminta, rakennusten lämmittäminen, energiatehokkuusvaatimukset sekä ennen kaikkea metsien hakkuut.

– Koska meillä on vaalit ensi vuoden puolella, pitäisi ensisijaisesti keskustella politiikan toimista, koska ne ovat ne isot linjat ja asettavat arjen teoille raamit. Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö ihmiset olisi osa tätä kuviota. Päinvastoin, Kolle sanoo.

Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, varsinaisten päästöjen ja hiilinielujen kuten metsien ja soiden tuottamien negatiivisten päästöjen summan pitäisi olla nollassa.

– Suomen kohdalla tätä pitäisi huomattavasti aikaistaa, suurin piirtein vuoteen 2030. Ja tämä ei myöskään valitettavasti riitä. Raportin yksi perusviesti on se, että me olemme päästäneet ilmakehään jo liikaa päästöjä, mikä tarkoittaa sitä, että niitä täytyy pystyä tavalla tai toisella imemään ilmakehästä. On siis siirryttävä nettonegatiivisuuteen.

Lue lisää: Ankara ilmastoraportti julki – ”Seuraavat vuodet ovat kaikkein tärkeimmät historiassamme”

Lue lisää: Yksi Suomen kaupunki on lämmennyt hämmästyttävän paljon reilun 100 vuoden aikana

Kollen mukaan tämänhetkisillä metsien hakkuupäätöksillä ja soihin kajoamisella on erittäin pitkälle meneviä vaikutuksia ilmaston kannalta. Päästöt eivät Suomessa käytännössä vähene lähivuosikymmeninä lainkaan, kun vaikutukset näihin hiilinieluihin huomioidaan.

 

Jos ilmastonmuutos herättäisi samanlaista aktiivisuutta kansalaisissa kuin äänestys kesäajan ja talviajan välillä, me olisimme jo aika pitkällä.

Kolle huomauttaa, että vaikka Suomelle asetetut hakkuutavoitteet ovat linjassa tutkimusten kanssa, hakkuupäätökset on tehty siitä huolimatta. Hallituskauden alussa ilmaistu huoli hiilinielujen kohtalosta ei myöskään ole vaikuttanut päätöksiin.

– Negatiivinen ilmastovaikutus eli se, miten ilmakehä näkee päästöt, on ainoa asia, joka lopulta merkkaa. Vaikka me ajaisimme joka ikisen sektorin päästöt alas, mutta samalla hakkaamme hiilinielumme olemattomiksi, niin 1,5 astetta ei ole mahdollista saavuttaa. Hakkuut on selkeästi Suomessa yksi poliittisesti vaikeimmista asioista.
  • Katso alta videolta, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut Grönlannissa


IPCC:n raportin mukaan päästöjä ilmakehästä poistavia keinoja tarvitaan joka tapauksessa, jos tavoite aiotaan saavuttaa. Teknologian edistymisestä on usein toivottu ratkaisuja ongelmaan, ja varsin villejäkin visioita on vuosien varrella ehdotettu kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

– Jos puhutaan esimerkiksi isoista peileistä avaruudessa, niin nämä eivät ole aidosti keinovalikoimassamme. Tässä tilanteessa on se psykologinen ansa, että mikäli alkaa laskemaan hypoteettisten ja mahdollisesti vaarallisten keinojen varaan vieden tilaa kaikesta tärkeimmältä aiheelta eli päästöjen vähentämiseltä, niin ostetaan aikaa sellaisella teknologialla, joka ei meitä tässä kriisissä auta, Kolle huomauttaa.


Suomessa tulisi siis ennemminkin lisätä metsien pinta-alaa kuin vähentää sitä. IPCC:n raportissa esitetyissä malleissa esiintyy termi overshoot, joka tarkoittaa sitä, että 1,5 asteen tavoitteesta mennään yli, mutta siihen päästään palaamaan myöhemmin takaisin.

Kollen mukaan tässä ongelmana on kuitenkin se, että ne lajit ja muut luonnon ekosysteemit, jotka tuhoutuvat siinä välissä, eivät välttämättä enää palaudu. Siksi katseet pitäisi suunnata niihin malleihin jossa overshoot vältetään. Tämä taas vaatisi negatiivisten päästöjen maksimoimista aivan lähivuosina.
  • Alla videolta voit katsoa, miten eri maat ovat lämmenneet sitten vuoden 1880

Raportin mukaan yksittäisten ihmisten on alettava valmistautua joka tapauksessa muutoksiin. Äänestyskopissa vaikuttamisen lisäksi yksilöt voivat vaikuttaa monin tavoin omaan hiilijalanjälkeensä.

– Pyhän kolminaisuuden arjessa muodostavat ruoka, asuminen ja liikenne.

Suomessa 40 prosenttia päästöistä liittyy rakennuksiin ja ennen kaikkea niiden lämmittämiseen. Nyt alkaisi Kollen mukaan olla korkea aika vaihtaa öljykattilat esimerkiksi lämpöpumppuihin, jos kattiloita vielä joltakin löytyy.

Lue lisää: Olet saattanut nähdä Lapin luonnossa merkin, joka ei lupaa hyvää – tällainen aikapommi muhii pinnan alla pohjoisessa

Ruokapuolella lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen olisi tärkeää. Lentoliikenne on pahimpia yksilön tekemiä kulutusvalintoja ilmaston kannalta, mutta kokonaisuudessa rakennukset ylittävät Kollen mukaan todennäköisesti senkin.



Edes konkreettiset seuraukset eivät välttämättä saa ihmisiä ottamaan uhkaa vakavasti. Tämä näkyy esimerkiksi Australiassa, jossa kansalle monella tapaa merkittävä Iso Valliriutta on jo puoliksi kuollut, mutta ihmisten toimet eivät ole siitä huolimatta muuttuneet.

– Jos ilmastonmuutos herättäisi samanlaista aktiivisuutta kansalaisissa kuin äänestys kesäajan ja talviajan välillä, me olisimme jo aika pitkällä. Mittasuhteet sumenevat julkisessa keskustelussa aika nopeasti.

Kollen mukaan on hyväksyttävä se, että koralliriutoista tullaan menettämään joka tapauksessa suurin osa, ja samalla niiden valtava biodiversiteetti katoaa. Tämä on etenkin Aasiassa todella iso kysymys ruokaturvan kannalta.

Vaikka IPCC:n raportissa luetut madonluvut ovat kovia, kaikkea toivoa ei kannata vielä menettää.

– Tästä asiasta pitää pystyä keskustelemaan tilanteen vaatimalla vakavuudella ja samalla tavalla kuten käsittelisimme sodan tai tautiepidemian uhkaa. Me tulemme menettämään meille tärkeitä asioita mentäessä 1,5 asteeseen tai sen yli. Sitä ei ole vastuullista kaunistella. Mutta 1,5 on silti mahdollista saavuttaa ja siihen on kaikin keinoin pyrittävä.

Lue lisää: Näin ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa – katso 10 kohdan lista, joka koskettaa jokaista suomalaista

Tästä ilmastoraportissa on kyse

  • IPCC:N uusi raportti on Pariisin ilmastosopimuksen jälkeinen toimeksianto, jossa tarkastellaan sitä, mitä maapallolle ja ihmiskunnalle tapahtuu, jos keskilämpötila nousee 1,5 astetta teollistumista edeltävään aikaan verrattuna.
  • Etelä-Korean Incheonissa maanantaina aamuyöllä julkaistun raportin kirjoittamiseen on osallistunut 91 tutkijaa 40 eri maasta.
  • Raportissa viitataan yli 6 000 tutkimukseen, ja sitä on ennen lopullista julkaisua kommentoitu yli 40 000 kertaa asiantuntijoiden ja hallitusten taholta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt