Paavi siteerasi virolaista popparia ja suuteli otsalle neljän päivän ikäistä Telle Emiliaa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Paavi siteerasi virolaista popparia ja suuteli otsalle neljän päivän ikäistä Telle Emiliaa

Paavia katsomaan tullut tallinnalainen Anne-Malle Hallik kertoo, että kävi neuvostomiehityksen aikana salaa konfirmoitavana.

25.9.2018 22:04

- Missä se paavi on, puuskahtaa yksi kristillisen koulun lapsista tuskastuneena, kun odottelu Tallinnan Kaarlenkirkon edustalla on kestänyt yli puoli tuntia. Syksyn koleus tuntuu oikein heijastuvan kalkkikivikirkon kylmistä seinistä.

Sitten keskustelu siirtyy Squirtleen. Se on kilpikonnaa muistuttava sininen pokémon. Siitä höpötetään hetki, mutta lapset valpastuvat, kun opettaja muistuttaa heitä siitä, että paavin saapuessa heilutetaan viirejä sitten vallan vimmatusti. Jokaisella lapsella on kädessään sellainen, pieni viiri, jonka lipun yhdellä puolella on Viron värit, toisella Vatikaanin.

Lapset odottivat paavia.­

Odotus alkaa tiivistyä, kun punainen matto kuoritaan muoveistaan ja levitetään Kaarlenkirkon oven eteen. Turvamies tummanharmaassa puvussaan tulee hätistelemään lapsia ja toimittajia taemmas, punaisen maton viereen saavat jäädä vain Vatikaanin omat reportterit.

Sitten Kaarlenkirkon eteen kaartaa musta Fiat. Auto pysähtyy punaisen maton eteen ja turvamies avaa auton takaoven, jotta 81-vuotias argentiinalainen Jorge Mario Bergoglio, paavi Franciscus, pääsee nousemaan takapenkiltä.

Paavi liikkui autolla Tallinnassa.­

Lapset tekevät työtä käskettyä ja heiluttavat viirejä hurjasti. Joku paavifani hihkaisee täysin palkein ”papa Franciscus!” – isä Franciscus! Paavi vilkuttaa lapsille, ja hänelle annetaan lahjaksi omenapuu, jossa on sitaatti Martti Lutherilta:

”Vaikka tietäisin, että maailmanloppu tulee huomenna, istuttaisin tänään omenapuun.”

– En ymmärrä miksi juuri omenapuun, kuiskaa yksi opettajista korvaani.

– Sen takia meidät ajettiin pois paratiisista.

Paavi ei ole vieraillut Virossa 25 vuoteen, sitten vuoden 1993. Silloin paavina oli Johannes Paavali II. Benedictukselta visiitti jäi väliin, mutta nyt Franciscus halusi tehdä Baltian kiertueen Liettuasta Latviaan ja Viroon.

Kysymys kuuluu: miksi? Liettuan ymmärtää, sillä sen väestöstä noin 75 prosenttia on katolisia. Viron väestöstä noin puoli prosenttia. Se tarkoittaa alle 6 000:ta katolisen kirkon jäsentä, heitä on vähemmän kuin Juvalla asukkaita.

Emme päässeet kysymään asiaa paavilta itseltään, mutta aina voi arvailla. Muutkin kuin katoliset kunnioittavat paavia täällä, sillä vierailihan Johannes Paavali II Baltian maissa hyvin pian sen jälkeen, kun maat olivat saaneet itsenäisyytensä Neuvostoliiton romahdettua. Virolaisessa lehdistössä paavin vierailu nyt maiden 100-vuotisjuhlavuonna on tulkittukin tuen osoitukseksi kommunismin uhrien muistamiseksi.

Paavi tervehti tallinnalaisia.­

Siksi myös tallinnalainen Anne-Malle Hallik on nyt katsomassa paavia. Ei siksi, että olisi katolilainen vaan siksi, että voi. Vuonna 1942 syntynyt evankelisluterilainen Hallik on elänyt suurimman osan elämästään neuvostomiehitetyssä Virossa, jossa uskonnon harjoittamista ei ole katsottu hyvällä.

– Omat vanhempani eivät olleet kiinnostuneita kirkosta, mutta monet perheet viettivät joulua salassa.

– Kävin itse kuitenkin salaa konfirmoitavana Saksassa. Olin jo aikuinen, lähes 50-vuotias, ja minulla oli kirjeystävänä pastori Itä-Saksasta. Hän kysyi, onko minua konfirmoitu ja kun sanoin, että ei, hän pyysi minut luokseen ja sanoi, että hoitaa asian. Niinpä minä menin.

Tallinnalainen Anne-Malle Hallik oli katsomassa paavia.­

Neuvostomiehitys on yhä ajankohtainen aihe Viron katolisen kirkon keskusteluissa. Vanhasta ajasta muistuttaa paavin vierailun ajaksi pressikeskukseksi muutetun Pietarin ja Paavalin kirkon seinällä roikkuva piispan muotokuva.

Maalauksessa kuvattu piispa on ehkä nelissäkymmenissä. Hän istuu kädet sylissään ja tuijottaa pyöreiden silmälasiensa läpi kohti katsojaa.

– Hän on meidän marttyyrimme, piispa Eduard Profittlich, selittää pressikeskuksen vastaava.

Saksalaissyntyinen piispa oli ensimmäinen itsenäisen Viron katolisista piispoista, mutta Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon 1941 häntä alettiin epäillä vakoojaksi ja neuvostovastaisen propagandan levittäjäksi. Tämän vuoksi hänet passitettiin Siperiaan vankileirille, missä hän kuoli alle vuoden kuluttua.

– Paavi saattaa julistaa hänet autuaaksi. Hänestä voisi tulla ensimmäinen pyhimyksemme! innostuu pressivastaava ja tekee pienenpienen nyrkiniskun ilmaan.

Kun paavi Franciscus aloittaa vihdoin puheensa Kaarlenkirkossa, hän suuntaa sanansa ensisijaisesti nuorille. Se on paavilta – tai hänen puheenkirjoittajaltaan – hyvin ajateltu veto, sillä yleensä kirkossa ei ole näin paljon nuoria. Heidän kauttaan paavi voi myös käsitellä hankalinta aihettaan, katolisen kirkon pappien harjoittamaa järjestelmällistä lasten ja nuorten hyväksikäyttöä.

– Tiedämme, että nuoret eivät käänny enää puoleemme, koska he eivät koe, että meillä olisi heille mitään tarjottavaa. Osa heistä pyytää erikseen meitä jättämään heidät rauhaan, koska he kokevat kirkon vaivaannuttavaksi tai ärsyttäväksi. Heitä ärsyttää se, ettei seksuaalisia ja taloudellisia skandaaleita tuomita selkein sanoin.

– Haluamme vastata heille. Haluamme olla läpinäkyvä, tervetuloa toivottava, rehellinen, keskusteleva, helposti lähestyttävä, iloinen ja vuorovaikuttava yhteisö.

Sitten Franciscus siteeraa virolaista popparia Kerli Kõivia ja saa aplodit.

– Tämä teidän kuuluisa laulajanne lauloi joskus kymmenen vuotta sitten: Love is dead – rakkaus on kuollut. Rakkaus on mennyttä, rakkaus ei asu täällä enää. (…) Mutta ei se ole. Rakkaus kutsuu meitä ja kannustaa eteenpäin.

Paavi tapasi nuorisoa Kaarlenkirkossa Tallinnassa.­

Neljää tuntia myöhemmin Franciscus kiertää Tallinnan Vapaudenaukiota erikoisvalmisteisen kärrynsä päällä seisoen. Se liikkuu niin tasaisesti, että vitivalkoiseen pukeutunut paavi näyttää leijuvan eteenpäin.

Paavi Franciscus kiersi Tallinnan Vapaudenaukiota erikoisvalmisteisen kärrynsä päällä seisoen.­

Yleisöä on 10 000 ja paavin kulkua aukion ympäri suojaavat turva-aidat. Ihmiset painautuvat aitaa vasten ja nostavat kännykkänsä korkealle kuvaamaan. Joku huutaa taas papa, papa, papa!

Paavikärry pysähtyy hetkeksi. Franciscus koppaa syliinsä vauvan, neljän päivän ikäisen Telle Emilia Hoffmanin, ja suutelee tätä otsalle. Sitten hän antaa pienokaisen takaisin vanhempiensa syliin.

Paavi Franciscus suuteli otsalle neljän päivän ikäistä Telle Emilia Hoffmania.­

Tytön vanhemmat, 26-vuotiaat Kärt Lindlo ja David Hoffmann eivät oikein itsekään tiedä, mitä tapahtui. He molemmat hymyilevät leveästi. Viron kielen opettajana työskentelevä Kärt sanoo, ettei ole itse katolinen, mutta epäilee, että paavin suudelma saattaa olla puheenaihe ainakin Davidin perheessä.

– Olen kotoisin Saksasta ja perheeni on hyvin katolista väkeä. Minun on kerrottava tästä varsinkin isoäidilleni!

Tytön vanhemmat Kärt Lindlo ja David Hoffmann hymyilevät leveästi.­

Telle Emilia vääntää naamansa ruttuun ja kitisee vähän. Tuokohan paavin suudelma onnea?

– En tiedä! Ainakin toivon niin, sanoo David ja hymyilee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?