Emmanuel Macronin ”mentori” Jacques Attali: Venäjän kanssa ei kannata asettua poikkiteloin - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Emmanuel Macronin ”mentori” Jacques Attali: Venäjän kanssa ei kannata asettua poikkiteloin

Ranskan presidenttien neuvonantajan Jacques Attalin seuraa huolestuneena Euroopan kehitystä: – Saksassa on alkanut keskustelu, joka viisi vuotta sitten olisi ollut täysin mahdoton: pitäisikö Saksan hankkia oma ydinase.

Jacques Attali luennoi Helsingissä Väinö Tanner -säätiön tilaisuudessa. Lisäksi hän johti Suomalaisen barokkiorkesterin FiBOn konserttia.­

23.9.2018 10:16

Hiljaisuus. Siitähän musiikki aina alkaa. Sitten tulee ensimmäisen harjoituksen ensimmäinen isku vierailevan kapellimestarin kädestä. Mozartin alkusoitto oopperasta Figaron häät lähtee liikkeelle, vaan eipäs lähdekään.

On maanantai-ilta Helsingin Malminkartanossa. Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) ja Jacques Attali eivät aivan heti ole samalla taajuudella.

Uudestaan, Attali pyytää pehmeällä äänellä, ja niin sitä mennään. Yhteys syntyy pian, jännitys purkautuu, ja wieniläismestarin sävelet soivat kauniisti pienessä harjoitustilassa.

Tauolla monet FiBOn muusikot ihmettelevät, kuinka monialainen mies 74-vuotias vieraileva maestro oikeastaan on.

Jacques Attali on taitava orkesterinjohtaja.­

Jacques Attali on kirjailija, taloustieteilijä, yhteiskuntafilosofi, pianisti, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin perustaja, hyvätasoinen harrastaja-orkesterinjohtaja ja Ranskan presidenttien neuvonantaja. Hän on kapellimestari, jolla on ollut iso vaikutus siihen, millaista musiikkia ja mihin tahtilajiin Élysée-palatsi on soittanut ranskalaisille, eurooppalaisille ja koko maailmalle.

Attali tuli julkisuuteen 1980-luvulla, kun hän toimi kymmenen vuotta presidentti Francois Mitterrandin neuvonantajana. Myöhemmin, näin sanotaan, hän löysi ja nosti politiikan huipulle Francois Hollanden ja Emmanuel Macronin. Sanotaan myös, että hän on Macronin mentori, jonka ideoita monet presidentin aloitteista ovat.

Attali ei halua avata julkisuudessa suhdettaan Macroniin.

– Meillä on erittäin hyvä suhde, mutta se on yksityisasia, hän sanoo IS:lle orkesteriharjoitusten jälkeen.

– Minulla oli tilaisuus tavata hänet, kun hän oli hyvin nuori, ja teimme töitä läheisesti yhdessä. Olen kuitenkin aivan varma siitä, että hänet olisi valittu presidentiksi, vaikka hän ei olisi tutustunut minuun.

Presidentti Francois Mittarrandin (oik.) neuvonantaja Jacques Attali (toinen vas.) oli mukana lounaalla, kun Saudi-Arabian kuningas Fahd (vas.) vieraili Ranskassa helmikuussa 1984.­

Attali pitää Macronin Ranskaa moottorina Euroopan uudistamiseksi. Ranska on vahva: sillä on vahvat instituutiot ja vahva presidentti. Euroopan muutos vaatii kuitenkin sitä, että myös muiden on oltava vahvoja.

– Me tarvitsemme vahvaa Saksaa, vahvaa Italiaa ja myös vahvaa Suomea.

Attali puhuu paljon: Euroopan tulevaisuudesta, muukalaisvihasta, turvallisuuspolitiikasta, Donald Trumpista ja Venäjästä.

Attalin mielestä on suuri virhe asettua Venäjän kanssa poikkiteloin, huolimatta Ukrainan tapahtumista ja monista ikävistä välikohtauksista. Hänen suuri toiveensa ja ajatuksensa on kahden erilaisen Euroopan jälleenyhdistäminen, itäisen ja läntisen.

– En ole Venäjän johdon linjoilla, mutta mielestäni Venäjä on eurooppalainen kansakunta. Vaikkapa musiikissa: Tshaikovski, Musorski ja Rimski-Korsakov olivat eurooppalaisia muusikoita, samoin kuin Dostojevski, Tolstoi ja muut olivat eurooppalaisia kirjailijoita, Attali sanoo.

Jacques Attali ja Ranskan presidentti Francois Hollande naurattivat yleisöä syyskuussa 2013.­

– Jos asetumme Venäjän kanssa vastakkain, seurauksena on Venäjän työntyminen Kiinan syliin. Se ei olisi hyvä Euroopalle eikä naapurimaa Suomelle, joka saisi rajansa taakse taas vihamielisen maan, aivan niin kuin menneisyydessä. Tämä on mahdollista vielä välttää. Meidän pitäisi tehdä parhaamme, jotta Venäjä olisi tervetullut Eurooppaan.

Maestro puhuu myös mielellään Euroopan poliittisen ilmapiirin muutoksesta. Perinteisen vasemmiston ja keskusta-oikeiston väliin, kiilaksi, juuri niin kuin Ruotsin valtiopäivävaaleissa nähtiin, on tullut kolmas blokki: nationalistinen, muukalaisvihainen, EU-kriittinen ja populistinen poliittinen voima.

– Muutos on todellinen, sillä eurooppalaiset eivät näe tulevaisuuttaan selkeästi. Meillä ei ole visiota siitä, millainen tämä manner on kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

– Jos kukaan ei tarjoa visiota, palaamme takaisin siihen ajatukseen, että ennen oli paremmin. Ja se on aina painajainen. Totta kai me olimme silloin nuorempia, ja siinä mielessä saatamme nähdä asiat parempina. Mutta jos ajattelemme, että ennen oli paremmin, emme koskaan edisty, emme hyväksy muutoksia, emme innovaatiota emmekä uusia ajatuksia. Silloin me olemme tuomittuja kuolemaan sivilisaationa.

EU rakennettiin Attalin mukaan siksi, että eurooppalaisilla olisi yhteinen tulevaisuus. Mutta siitä, miltä sen pitäisi näyttää, puuttuu näkemys – paitsi mekaanisena, byrokraattisena rakennelmana. Puuttuu unelma. Ja silloin uhkaa vaara.

 Jos unelmaa ei ole tarjolla, seuraa paluu taaksepäin historiassa, paluu kansallismielisyyteen.

– Jos unelmaa ei ole tarjolla, seuraa paluu taaksepäin historiassa, paluu kansallismielisyyteen, Attali sanoo.

– Ja silloin ihmiset joko lähtevät liikkeelle ja muuttavat pois, Yhdysvaltoihin tai muualle, tai sitten he ilmoittavat haluavansa rakentaa oman unelmansa omaan maahan. Ja jos tulevaisuus rajoittuu omaan maahan, se merkitsee sitä, etteivät ihmiset pidä muukalaisista – eivät ainoastaan maahanmuuttajista, vaan myös muukalaisista omassa naapurissa, vierasmaalaisista.

Tästä voi seurata paluu lähtöruutuun.

– Silloin kukin Euroopan kansakunta asettuu muita Euroopan kansakuntia vastaan, ja palaamme sinne missä olimme oli 1900-luvun alussa. Se johti kahteen maailmansotaan.

Yhdysvallat on vetäytymässä Euroopasta. Se on sekä kauhukuva että mahdollisuus, Attali pohtii.

– Vetäytymistä ei aloittanut Trump, se alkoi jo Obaman aikana ja vähän aikaisemminkin. Takaa johtaminen oli Obaman ajatus, ei Trumpin. Se tarkoittaa sitä, että Euroopassa on aika tajuta tämä yksinkertainen lause, jossa on kolme sanaa: me olemme yksin.

 Euroopassa on aika tajuta tämä yksinkertainen lause, jossa on kolme sanaa: me olemme yksin.

Eurooppa ei siis kohta enää ole Yhdysvaltain kumppani, eikä liioin Venäjän eikä Kiinan.

– Euroopasta tulee saalis, metsästäjän saalis. Me olemme maailman rikkain maanosa. Siksi amerikkalaiset, kiinalaiset ja venäläiset tulevat tänne ja nappaavat aarteemme, olivatpa ne sitten meidän yhtiöitämme, aivojamme, ideoitamme tai kykyjämme, Attali sanoo.

Tämä tulevaisuudenkuva on synkkä. Sen torjumiseksi Attali rakentaisi vahvan Euroopan, jolla on oma voimakas puolustus ja rajavalvonta. Linnoitus Eurooppa?

– Saksassa on alkanut keskustelu, joka vielä viisi vuotta sitten olisi ollut täysin mahdoton: keskustelu siitä, pitäisikö Saksan hankkia oma ydinase.

Harjoitukset Malminkartanossa päättyvät: Sibeliuksen Andante festivo ja Mozartin viulukonsertto soivat täyteläisesti vierailijan johdossa.

– Olen erittäin tyytyväinen, Attali sanoo ja lähtee illalliselle. Rentoa loppuiltaa Helsingin keskustassa hän ei kuitenkaan aio viettää.

– Voin olla illallisella tunnin. Minulla on sen jälkeen vielä paljon tekemistä.

Monialainen, monitaitoinen, ja kiireinen. Sellainen Attali on.

Jacques Attali

  • Ikä: 74

  • Ammatti: Talous- ja yhteiskuntatieteilijä; yksi Ranskan tunnetuimmista intellektuelleista. Kirjoittanut yli 50 kirjaa. Foreign Policy -julkaisu nosti hänet maailman sadan arvostetuimman ajattelijan joukkoon vuonna 2009.

  • Plus: Vierailessaan Helsingissä alkuviikosta piti Väinö Tanner -säätiön tilaisuudessa luennon otsikolla Eurooppa voi luottaa vain itseensä ja johti Suomalaisen barokkiorkesterin FiBOn konserttia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?