Ulkomaat

Kommentti: EU-parlamentti otti käyttöön ”ydinaseen” Unkaria vastaan – ja hyvä niin

Julkaistu: , Päivitetty:

KOMMENTTI
Unkari ja maan pääministeri Viktor Orban saivat keskiviikkona kipeän lyönnin opettajan karttakepistä, kirjoittaa Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Euroopan unionin parlamentti hyväksyi keskiviikkona selkein luvuin 448–197 päätöslauselman, joka kehottaa avaamaan Lissabonin perussopimuksen artikla 7:n mukaisen kurinpitomenettelyn Unkaria vastaan.

Artikla 7:ää on joskus kutsuttu EU:n ydinaseoptioksi. Tämä oli ensimmäinen kerta EU:n historiassa, kun parlamentti päätti painaa tätä ydinasenappia. Puheenvuoro on nyt päämiesten huippukokouksella eli Eurooppa-neuvostolla, joka äänestää menettelyn etenemisestä. Seuraavan kerran Eurooppa-neuvosto kokoontuu ensi viikolla Itävallassa, tosin epäviralliseen huippukokoukseen.

Teoriassa Unkarilta voitaisiin artikla 7:n mukaan riisua äänioikeus unionin päätöksenteossa. Mutta vain teoriassa. Näin pitkälle asia ei mene, sillä äänioikeuden riisuminen vaatisi yksimielisen päätöksen kaikilta muilta jäsenmailta. Unkarilla on EU:ssa liittolaisia, jotka eivät lähde äänestämään sitä vastaan.

Tärkein niistä on Puola, jota vastaan EU-komissio aloitti kurinpitomenettelyn viime vuonna. Syykin oli sama kuin Unkarilla: oikeusvaltioperiaatteen rikkominen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

EU-parlamentin päätöksen takana on vihreiden euroedustaja Judith Sargentinin raportti Unkarista. Se on synkkää luettavaa oikeusvaltion, sananvapauden ja demokratian tilasta Orbanin ja tämän Fidesz-puolueen hallitsemassa maassa.

Orbanin hallitus on hiljentänyt maansa kriittisen median, vaihtanut tuomareita mieleisikseen ja asettanut kahleita sekä kansalaisjärjestöille että akateemiselle tutkimukselle, ja hallituksen menettely on systemaattista ja jatkuvaa. Totta kai hallituksella on Unkarissa kannatusta, mutta näille toimille ei ole oikeutusta niiden periaatteiden mukaan, jotka Unkari on hyväksynyt liittyessään EU:n jäseneksi.

Kiista Unkarin kanssa repii EU:ta entisestään hajalle tilanteessa, jossa hajaannuksen sijaan pitäisi hakea yhtenäisyyttä. Hajaannuksesta kertovat myös ne lähes 200 ääntä, jotka annettiin parlamentin päätöslauselmaa vastaan.

 

Kiista Unkarin kanssa repii EU:ta entisestään hajalle tilanteessa, jossa hajaannuksen sijaan pitäisi hakea yhtenäisyyttä.

EU on hyvin haitallisella tavalla repeytynyt kahtia arvoliberaaleihin ja arvokonservatiiveihin jäsenmaihin, federalisteihin ja nationalisteihin. Niihin, jotka kannattavat sitoutumista yhteisön perusajatuksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin ja niihin, jotka haluavat palata menneisyyteen, keskenään kilpailevien kansallisvaltioiden Eurooppaan.

Monet pitävät Orbania tässä asetelmassa eurooppalaisena sankarina, joka taistelee Brysselin valtaa vastaan ja kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeuden puolesta. Samaan aikaan Orban on koko ajan ohjastanut myös toisia rattaita: hän on pitänyt huolta siitä, että Unkari on saanut kaiken hyödyn EU-jäsenyydestä.

Tukiaisten virta Brysselistä Budapestiin on huomattava: nettosaaja Unkari sai vuonna 2016 EU:lta vajaat 4,6 miljardia euroa, kun se maksoi jäsenmaksuina noin miljardin.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker puhui hajaannuksesta keskiviikkona parlamentissa. Hajaannus merkitsee sitä, ettei EU kykene kilpailemaan Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan kanssa edes kauppapolitiikassa, vaikka unioni edustaa 500 miljoonan ihmisen markkina-aluetta. Hajaannus merkitsee sitä, että Venäjä pystyy pelaamaan EU:n jäsenmaita toisiaan vastaan. Hajaannus merkitsee sitä, että EU on heikko, kun sen pitäisi olla vahva.



Vaikka EU tarvitsee yhtenäisyyttä, pitää unionin määrittää selkeästi, mikä on sallittua jäsenmaille ja mikä ei. On toisarvoinen kysymys, vahvistaako tämä Brysselin valtaa ja kaventaako se jäsenmaiden suvereniteettia. Koska EU on arvoyhteisö, pitää jäsenten toimia yhteisten sääntöjen mukaan. Kyse ei ole siitä, että EU yrittäisi kiristää Unkaria ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita, vaikka Orban niin asian esittääkin.

Ennen kaikkea kyse on Unkarin kansalaisten oikeudesta elää vapaassa, demokraattisessa, moniarvoisessa ja tasa-arvoisessa maassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt