Ulkomaat

Äärioikeistokeskustelu leimuaa Saksassa: Merkeliä haukuttiin jääräpääksi, AfD-johtajaa ”lantakasaksi”

Julkaistu:

Saksan liittopäivillä väiteltiin maahanmuutosta ja äärioikeiston uhasta keskiviikkona tavalla, jollaista on harvoin nähty.
Maahanmuutto- ja äärioikeistokeskustelu on keskiviikkona käynyt kovilla kierroksilla Saksan liittopäivillä. Liittokansleri Angela Merkel, oikeistoradikaalin AfD:n johtaja Alexander Gauland ja sosiaalidemokraattien ex-puheenjohtaja Martin Schultz ovat ottaneet yhteen tavalla, jollaista on harvoin nähty.

Liittopäivien yleiskeskustelun ohessa myös Saksan sisäisen tiedustelun päällikkö Hans-Georg Maassen joutuu vastaamaan syytöksiin, että hän on lausunnoillaan pelannut äärioikeiston pussiin Chemnitzin taannoisten mellakoiden jälkipuinnissa.

Saksan kuohunta käynnistyi sunnuntaina 26. elokuuta, kun saksankuubalainen mies oli puukotettu Chemnitzissä ja julkisuuteen vuoti tieto, että epäillyt ovat turvapaikanhakijoita. Äärioikeisto lähti osoittamaan mieltä kaduille, ja sai vastaansa myös äärivasemmiston mielenosoittajia. Kuohuttavimpien raporttien mukaan äärioikeiston huligaanit olisivat jahdanneet ja pahoinpidelleet ulkomaalaisilta näyttäviä. Viranomaisten selvitys tapahtumista on vielä kesken, mutta saksalaispoliitikot Merkeliä myöten ovat tuominneet äärioikeiston väkivallan ja Chemnitzissa nähdyt Hitler-tervehdykset.

Liittopäivillä puhunut Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen johtaja Alexander Gauland syytti jälleen keskiviikkona liittokansleri Merkeliä vastuuttomasta maahanmuuttopolitiikasta. Hän myös väitti Merkelin levittävän valeuutisia Chemnitzin tapahtumista ja kommentoi Saksan sisäisen rauhan olevan vaarassa maahanmuuttajien takia.


– Niin inhottavia kuin Hitler-tervehdykset ovatkin, haluaisin muistuttaa teitä, että todella vakava tapaus Chemnitzissa oli veriteko, johon syyllistyivät turvapaikanhakijat, Gauland sanoi Reutersin mukaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Totuus on, että Chemnitzissa ei jahdattu ketään ... mieltään osoittaneet kansalaiset on kriminalisoitu, Gauland jatkoi.

– Rouva liittokansleri, teillä ei ole tarjota tälle maalle mitään muuta kuin jääräpäisyyttä, asenteellisuutta ja loukkauksia. Eristäydytte virastoonne ja erkaannutte todellisuudesta, Gauland laukoi Merkelille.

”Fasismin keinoja”

Merkel kuitenkin toisti puheessaan syytökset äärioikeistoa vastaan ja tuomitsi kaikenlaisen muukalaisvihan jyrkästi.

– Ei ole oikeutusta tai syytä jahdata ihmisiä, käyttää väkivaltaa, tehdä natsitervehdyksiä, osoittaa vihamielisyyttä erilaiselta näyttäviä tai juutalaisravintoloita kohtaan, hyökätä poliiseja vastaan, Merkel luetteli.

Gaulandin puheenvuoro kirvoitti kuitenkin kipakimman vastauksen sosiaalidemokraattien Martin Schultzilta, joka syytti Gaulandia ”fasismin keinojen hyväksikäytöstä”.

– Samanlaista puhetta on kuultu tässä talossa kerran aiemminkin, Schultz sanoi Spiegelin mukaan viitaten Berliinin valtiopäivätalon historiaan.


Schultz nosti esiin myös Gaulandin aiemman kohulausunnon, jonka tulkittiin vähättelevän natsi-Saksan kauhuja. Gauland luonnehti puheessaan viime kesäkuussa, että Hitler ja kansallissosialistit olivat vain ”kananpaska” Saksan tuhatvuotisessa menestyksekkäässä historiassa.

– Herra Gauland, suuri määrä kananpaskaa on lantakasa, ja siihen te kuulutte Saksan historiassa, Schultz täräytti.

Tiedustelupomo pinteessä

Keskiviikkona kahden liittopäiväkomitean on myös määrä kuulla Saksan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan BfV:n päällikköä Hans-Georg Maassenia. Tämä aiheutti kohun viime perjantaina Bild-lehden haastattelussa, jossa hän kyseenalaisti Chemnitzin tapahtumista sosiaalisessa mediassa julkaistun videon aitouden. Maassenin mukaan oli perusteltua olettaa, että kyseessä oli ”tietoista väärän tiedon levittämistä” eikä tiedustelupalvelulla ollut pitäviä todisteita ihmisjahdista.

Maassenin lausunnon syytettiin pönkittävän äärioikeiston väitteitä, ja esimerkiksi Gauland on viitannut siihen omissa puheissaan. Kun Maassenilta vaadittiin todisteita, että video ei olisi aito, hän kiisti sanoneensa niin ja tarkensi, että hän epäili videota käytetyn vastakkainasettelun ja väkivallan lietsomiseen.


Episodi on nyt nostanut esiin myös Maassenia ja tiedustelupalvelu BfD:tä vastaan aiemmin esitetyt syytökset, että äärioikeiston uhkaa ei olisi otettu Saksassa kyllin vakavasti. BfV:n maine koki takaiskun tämän vuosikymmenen alussa, kun paljastui, että se oli syyllistynyt laiminlyönteihin uusnatsien vuosina 2000–06 toteuttamien ulkomaalaisten murhien tutkinnassa.

Maassenin itsensä tiedetään arvostelleen liittokansleri Merkelin päätöstä avata rajat turvapaikanhakijoille vuoden 2015 pakolaiskriisissä. Hän on väitetty jakavan AfD:n mielipiteet maahanmuuttokysymyksessä.

Maassenilta on toistuvasti myös vaadittu, että BfV ryhtyisi seuraamaan AfD-puolueen toimintaa, mutta hän on kieltäytynyt. Entinen AfD:n jäsen on väittänyt Maassenin tavanneen usein AfD-johtoa ja antaneen näille vinkkejä, kuinka välttää seuraamisen kohteeksi joutuminen. Maassen on itse jyrkästi kiistänyt väitteet.

Maassen on luvannut perusteellista selvitystä Chemnitzin tapahtumista, mutta saksalaispoliitikoista ainakin sosiaalidemokraattien Malu Dreyer on ehtinyt jo kyseenalaistaa Maassenin sopivuuden tehtäväänsä.