Ulkomaat

Amerikkalaistoimittaja hämmästyi suomalais­museossa – museo joutui selittämään, ettei haka­risteillä ole mitään tekemistä natsien kanssa

Julkaistu:

Suomen ilmavoimat käytti koneissaan hakaristitunnusta vuosina 1918–1945. Hakaristit aiheuttavat kuitenkin edelleen hämmennystä.
Amerikkalaislehti The Christian Science Monitor kummastelee tiistaina julkaistussa artikkelissaan Suomen ilmavoimien museossa näkyviä hakaristejä. Vahvasti Natsi-Saksaan maailmansotien jälkeen yhdistetty symboli on herättänyt kysymyksiä Suomen ilmavoimamuseossa Jyväskylän Tikkakoskella. Museossa kun on esillä lentokoneita, joissa on iso, sininen hakaristi valkoisella pohjalla.

– Riennämme selittämään vierailijoille, ettei hakaristeillämme ole mitään tekemistä natsien hakaristien kanssa, sanoo museon johtaja ja entinen ilmavoimien lentäjä Kai Mecklin lehdelle.

– Hakaristi oli Suomen ilmavoimien logo jo kauan ennen kuin Hitler ja natsit keksivät sen.

Suomen ilmavoimat lopetti hakaristin käyttämisen lentokoneissaan vuosikymmeniä sitten. Hakaristitunnuksia käytettiin vuosina 1918–1945. Hakaristejä voi kuitenkin nähdä yhä ilmavoimien olkamerkeissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Meille hakaristi on vapauden ja itsenäisyyden symboli, Mecklin sanoo lehdelle.

Lue lisää: Julkaisi Suomen ilmavoimien hakaristitunnuksesta kuvan Facebookissa – ruotsalaisseuran pomolle potkut

Ilmavoimien hakaristit ovat aiheuttaneet hämmennystä aiemminkin. Lokakuussa 2015 haaparantalainen jääkiekkoseura Asplöven joutui kohun keskelle, kun seuran puheenjohtaja Lars Janzon latasi henkilökohtaiselle Facebook-tililleen kuvan vanhasta Suomen ilmavoimien lentokoneesta, jonka kyljessä näkyi hakaristi.

Janzon joutui jättämään tehtävänsä, vaikka kiisti, että hänen tarkoituksensa oli viitata natsismiin. Ex-puheenjohtajan mukaan se oli vain lentonäytöstapahtumaan osallistunut kunnostettu kone.

Ilta-Sanomat uutisoi myös saman vuoden keväällä, että ”suomalainen hakaristi” johti lelukaupan ratsiaan Venäjällä. Kyseessä oli ilmeisesti ilmavoimien vanhalla hakaristitunnuksella varustettu lentokoneen pienoismalli.

Lue lisää: ”Suomalainen hakaristi” johti lelukaupan ratsiaan Venäjällä

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen vahvistaa amerikkalaislehdelle, että joutuu usein vastaamaan sota-aikaisissa monumenteissa pääkaupungissa esiintyviin hakaristisymboleihin liittyviin kysymyksiin, joita esittävät etenkin ulkomaiset opiskelijat.

Teivainen sanoo lehdelle, että ilmavoimien yhä käyttämät hakaristit voivat johtaa kiusalisiin tilanteisiin. Hän havainnollistaa asiaa spekuloimalla tilannetta, jossa Suomi ajautuisi sotaan Venäjän kanssa ja tarvitsisi apua Nato-kumppaneilta. Hakaristit voisivat mahdollisesti lähettää väärän signaaliin kumppaneille.

Suomalainen ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust sen sijaan sanoo CS Monitorille pitävänsä huolia liioiteltuina.

– Syy sille, miksi meillä on yhä käytössä suomalaisia hakaristejä hyvin rajoitetusti, johtuu siitä, että kunnioitamme historiallisia traditioita ja muistoja – myös muita kuin omiamme.

Geust huomauttaa, että suomalaiset eivät välttämättä ole suuria Venäjän ystäviä, mutta tsaari Aleksanteri II:n patsas seisoo Helsingissä Senaatintorilla ja hämmästyttää venäläisturisteja.

Myös Suomen puolustusministeriöstä kommentoitiin amerikkalaislehdelle, ettei hakaristien käyttöä ryhdytä näillä näkymin selvittämään tarkemmin.