Ulkomaat

Kommentti: 1,1 miljoonaa ruotsalaista valitsi ruotsidemokraatit – ja hekin ansaitsevat nyt huomiota

Julkaistu:

Ruotsidemokraattien merkittävä nousu ja sosiaalidemokraattien lasku puoltaisi ajatusta, että vallan tulisi vaihtua Ruotsissa, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaan uutisten tuottaja Jari Alenius.
Ruotsin valtiopäivävaalien luomaa poliittista takalukkoa pureskellaan vielä pitkään. Yksi sitkeimmistä toffeenpaloista on kysymys ruotsidemokraattien kohtelusta.

Tilanne Ruotsissa on ollut se, että ruotsidemokraatit on henkipatto, jonka kanssa ei haluta edes neuvotella, ja joka on suljettu käytännössä kaiken yhteistyön ulkopuolelle. Nytkin keskustelu on menossa siihen suuntaan, miten ennätyksellisen kiemuraisesta valtiopäivävaalituloksesta päästäisiin eteenpäin – ilman ruotsidemokraatteja.

On toinenkin vaihtoehto. Nimittäin katsoa tosiasioita.

Liki viidesosa ruotsalaisäänestäjistä valitsi puolueen kortin uurnilla. Se sai ääniä yli 1,1 miljoonaa. Joillain alueilla puolueen ääniosuus on liki 40 prosenttia. Puolue näyttää menestyneen huonoiten Uumajassa, jossa se keräsi 8,6 prosenttia äänistä. Sekin on triplasti enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kysymys kuuluu, voiko tällaista puoluetta enää jättää täysin valtakabinettien ulkopuolelle?

Puoluejohtaja Jimmie Åkessonin mukaan ei voi. Hän penäsi vaaliyönä vaikutusvaltaa puolueelleen jossain muodossa, tai muuten Ruotsissa on edessä uudet vaalit. Lähiviikkoina nähdään, miten Åkessonin ja Ruotsin käy.

Diili porvarien kanssa?

Ruotsidemokraattien ongelma on ehdottomuus maahanmuuttokannoissa. Ne ovat toisinaan jopa ihmisarvoa alentavia ja saattavatpa ne olla myös kansainvälisten sopimusten vastaisia. Eikä puolue näytä suostuvan kantojaan lieventämään. Se estänee hallitustien, koska muut puolueet eivät voi antaa signaalia, että ne hyväksyisivät ruotsidemokraattien teesit taikka unohtaisivat puolueen natsijuuret.

Åkesson tietää tämän. Hän kuitenkin heitti jo vaaliyönä Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtajalle Ulf Kristerssonille täyn saapua keskustelemaan. Siinä tarinatuokiossa olisi kiintoisaa olla kärpäsenä katossa.


Åkessonin liehittely porvarien suuntaan ei ole uutta. Vaalikampanjan aikaan hän paljasti, että ruotsidemokraatit ja kokoomus olivat jo aiemmin lähellä keskusteluyhteyttä korkeimmalla tasolla, kunnes kokoomuksen ex-puheenjohtaja Anna Kinberg Batra pakitti. Keskusteluja käytiin puoluevirkailijatasolla. Niiden sisällöstä Åkesson ei kertonut.

Åkesson on myös kysyttäessä asemoinut puolueensa poliittisella kartalla lähemmäksi porvaristoa. Lausunnon voi tulkita lisäliehittelyksi kokoomuksen suuntaan.

Jos sosiaalidemokraattien Stefan Löfven joutuu lopulta jättämään paikkansa Ruotsin pääministerinä, yksi mahdollinen hallitusratkaisu voisi olla porvarien vähemmistöhallitus, jolla olisi ruotsidemokraattien tuki valtiopäivillä. Kysymys kuuluisi Åkessonin sanoja mukaillen: mitä ruotsidemokraatit saisivat siitä vastineeksi?

Mikäli porvarihallituksen synty on siitä kysymyksestä kiinni, veikkaan, että Kristersson ainakin miettii asiaa vakavasti. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi diili, jossa maahanmuuttokysymys yksinkertaisesti sivuutettaisiin ja ruotsidemokraatit saisivat myönnytyksensä muuten. Epävarmaa tietenkin on, voisiko Åkesson hyväksyä sellaista. Tai varsinkaan kokoomuksen porvarikaverit hallituksessa.


Vastuu voisi kasvattaa

Ruotsidemokraattien merkittävä nousu ja sosiaalidemokraattien lasku puoltaisi ajatusta, että vallan tulisi vaihtua Ruotsissa. Samalla voisi löytyä ratkaisu, jossa ruotsidemokraatit otettaisiin osavastuuseen. Paljon täytyy toki tapahtua, että niin kävisi. Mutta jos teoretisoidaan, niin ratkaisusta voisi löytää hyviäkin puolia.

Ensinnäkään puolue ei pääsisi enää vain huutelemaan puskista vaan sen tekoja voitaisiin punnita niiden seurauksista. Jos se alentuisi kiristyspuolueeksi ja jarruttajaksi, äänestäjillä olisi enemmän eväitä arvioida puoluetta seuraavissa vaaleissa.

Demokratia olisi toiminut, kun 1,1 miljoonaa ruotsalaista olisi saanut huomiota ja katetta äänelleen eikä heitä täysin sivuutettaisi. Liki 1,8 miljoonaa sosiaalidemokraattien äänestäjää ei tosin saisi, mutta sellaistakin demokratia joskus on.

Ruotsidemokraateille voisi puolueena tehdä hyvää olla mukana jollain tasolla, sillä tunnetusti Siperia opettaa. Puolue voisi alkaa kehittyä kohti normaalia yleispuoluetta. On toki myös mahdollista, että kehitys kävisi kohti pikkupuoluetta, jos homma ei toimisi.

Tämä kaikki on tietenkin vain ajatusleikittelyä. Haudanvakavilla asioilla. Sellaisessa umpisolmussa Ruotsin politiikka kuitenkin nyt on, että kaikista vaihtoehdoista pitäisi ainakin kyetä keskustelemaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt