Venäjän sotahistoriallinen seura toteutti elokuun lopussa pikavauhdilla kaivaukset Stalinin vainojen uhrien joukkohautapaikkana tunnetussa Sandarmohissa. Tällä kertaa tavoitteena oli etsiä todisteita siitä, että Suomen armeija olisi ampunut Sandarmohissa jatkosodan aikana satoja tai jopa tuhansia puna-armeijan sotavankeja.
Suomalaisten tekemiä sotavankisurmia tutkinut dosentti Antti Kujala pitää mahdottomana, että Sandarmohista voisi ylipäätään löytyä suomalaisten ampumia sotavankeja. Lue lisää Kujalan arvioista tästä linkistä.
Venäjällä puolestaan monet asiantuntijat ovat kritisoineet tapaa, jolla Sandarmohin kaivaukset tehtiin.
Kun vuosien 1937-38 neuvostovainojen joukkohaudat löydettiin ensi kerran vuonna 1997, Pietarin Memorial-järjestön tutkimuskeskuksen johtaja Irina Flige oli yksi alusta asti mukana olleista aktivisteista. Fligen mukaan Sandarmohissa lepäävät Stalinin uhrit on pystytty todistamaan tarkasti arkistodokumenttien avulla, mutta uudet ”suomalaisten teloittamien punavankien” etsinnät herättävät hänessä runsaasti epäilyksiä.
Fligen mukaan tuore etsintäryhmä ei ole julkistanut dokumentteja ja perusteita, joiden pohjalta he ryhtyivät kaivauksiin Sandarmohissa.
– En voi siten ottaa kantaa siihen, ovatko nykyiset etsinnät perusteltuja vai ei, mutta sen sijaan voin arvioida tapaa, jolla etsinnät on tehty, Flige sanoi IS:lle puhelimitse.
Fligen mukaan Sandarmohilla on ollut vuodesta 2000 alkaen Karjalassa erityinen kulttuurihistoriallisen muistomerkin status. Lisäksi kyseessä on arviolta yli 7000 ihmisen joukkohautapaikka, jota koskee muun muassa hautarauha.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki mahdolliset työt ja kaivaukset alueella täytyy suorittaa erittäin säädellysti, luvanvaraisesti ja asiansa osaavien arkeologien ja tutkijoiden toimesta, Flige sanoi.
Juuri päättyneitä kaivauksia Flige kuvailee sen sijaan ”vandalismiksi”.
– Kaivakset tehtiin suojellulla muistomerkillä, mutta he toimivat kuin kaivoa olisivat kaivaneet. Se oli mielestäni vandalismia ja siinä rikottiin myös Venäjän lakeja, Flige sanoi.
– Heillä ei ollut mukanaan arkeologia, he eivät tutkineet löydösten päällä ollutta maakerrosta ja jäännökset he keräsivät pois kuin polttopuita olisivat kantaneet. Se oli haudan häpäisyä.
Lue lisää: Suomalainen sotavankitutkija Venäjän ”teloituskaivauksista”: Tekaistut väitteet, poliittinen hanke
Fligen mukaan seuraavaksi täytyy kuitenkin odottaa, että etsintäryhmä julkistaa jäänteille tehtävien tieteellisten tutkimusten tulokset.
– Vasta sitten kun tulokset tulevat, meillä on mahdollista ottaa kantaa lopullisesti siihen, mitä he ovat löytäneet ja onko löydökset tutkittu ammattimaisesti.
Tuoreissa kaivauksissa maata myllättiin useissa kohtaa. Osa etsinnöistä suoritettiin Sandarmohin joukkohauta-alueen reunoilla, mutta osa sen sisällä.
Pietarilainen historioitsija ja toimittaja, itsekin isoisänsä Sandarmohin teloituksissa menettänyt Daniil Kotsjubinski pitää nyt päättyneitä kaivauksia niin ikään luokattomina.
– He rikkoivat sekä arkeologisten kaivausten sääntöjä että Venäjän lakeja, joilla suojellaan hauta-alueita ja kulttuuriperintökohteita, Kotsjubinski sanoi IS:lle puhelimitse.
– Tein kaivauksista jo kantelun Karjalan syyttäjänvirastolle ja sain heiltä vastauksenkin, jonka mukaan en ole perustellut tapahtunutta riittävän selkeästi. Siksi aion seuraavaksi tehdä kantelun Venäjän valtion pääsyyttäjälle, Kotsjubinski sanoi.
7x7-uutissivuston haastattelema Petroskoin yliopiston tutkija, arkeologi Aleksandr Zhulnikov puolestaan kertoi, että häntä ei ollut pyydetty mukaan tuoreisiin kaivauksiin, vaikka alkujaan niin oli luvattu tehdä.
– Työt alkoivat, mutta kukaan ei ollut minuun yhteydessä. Minun lisäkseni yliopistossamme ei ole muita arkeologeja. Heidän olisi pitänyt varmistaa, että arkeologiset tutkimukset suoritetaan kulttuuriministeriön ja valtion sääntöjen mukaan. Jos kulttuurikerrosta on jo rikottu, he saattavat joutua siitä oikeudelliseen vastuuseen, Zhulnikov sanoi.
Etsintäryhmän jäsenet esittelivät haudasta löytyneitä kankaanpalasia kuvaajille paljain käsin.
Kaivauksia tehneen Venäjän sotahistoriallisen seuran edustaja Sergei Barinov puolestaan vakuutti 7x7-sivustolle, että mitään erityisiä arkeologisia lupia ei tarvittu, koska kyse oli etsintätöistä eikä arkeologisista tutkimuksista. Ryhmä oli saanut luvat etsinnöilleen Karjalan paikallisviranomaisilta ja ryhmä työskenteli Venäjän puolustusministeriön valvonnassa.
Kaivauksissa löydettiin viiden ihmisen jäänteet ja etsijät ilmoittivat heti tuoreeltaan olevansa melko varmoja, että kyseessä ovat suomalaisten jatkosodan aikana ampumien neuvostoliittolaisten sotavankien jäännökset. Lue lisää Sandarmohin kaivauksista ja Petroskoin yliopiston tutkijoiden Suomi-teloitusteorioista tästä linkistä.
Sotahistoriallinen seura aikoo tiedottaa etsintöjensä alustavista tuloksista perjantaina 7. syyskuuta Moskovassa kello 11.00 alkavassa tiedotustilaisuudessa.
Sandarmohin kaivauksia on Venäjällä kritisoitu muun muassa siitä, että ne rikkovat hautarauhaa ja tuhoavat suojeltua kulttuuriperintökohdetta.
