Kosovon ja Serbian presidentit ovat väläytelleet rajojensa vetämistä uusiksi

Julkaistu:

Tutkijan mukaan on vaikea nähdä, miten vaarallisenakin pidetyt muutokset voisivat toteutua ja ketä ne hyödyttäisivät.
Kosovon ja Serbian presidentit Hasmi Thaci ja Aleksandar Vucic nostivat kesän aikana pöydälle melkoisen tabun: rajojen uudelleenjärjestelyt etnisten ristiriitojen repimällä Balkanin alueella.

Serbia ei ole tunnustanut vuonna 2008 itsenäiseksi julistautunutta Kosovoa ja pitää sitä kapinallisena maakuntanaan. Tämä on estänyt Serbian pyrkimykset päästä EU:n jäseneksi, eikä maiden vuonna 2011 aloittamissa neuvotteluissa suhteiden normalisoinnista ole edistytty.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Emma Hakalan mukaan ajatusta aluevaihdoista on aiemmin pidetty sekä epätodennäköisenä että huonona ajatuksena, mutta nyt siihen tuntuu tulleen jonkinlaista uutta realismia.

– Ainakin minua on yllättänyt, ettei EU:n taholta ole puututtu voimakkaasti siihen, että tämä on täysin mahdoton ajatus, Hakala sanoo.

Hänen mukaansa onkin mielenkiintoista nähdä, mitä EU:n ulkoministeri Federica Mogherini asiasta sanoo, kun hän tapaa Thacin ja Vucicin perjantaina Brysselissä. Varoittelevia lausuntoa Pandoran lippaan avaamisesta on toki jo kuultu useista yksittäisistä EU-maista.

Mistä olisi käytännössä kyse? Tarkkoja suunnitelmia ei ole, mutta Thaci on puhunut halusta liittää Serbiaan kuuluva albaanienemmistöinen Presevon laakso Kosovoon. Vaihtokaupan toiseksi osaksi on veikattu serbienemmistöistä Pohjois-Kosovon aluetta, missä kuulumista Kosovoon ei tunnusteta. Serbian presidentti Vucic aikoo vierailla alueella viikonvaihteessa.

Kansalaisilta ei välttämättä tukea

Presidenttien puheet ovat yksi asia ja kansan mielipiteet toinen. Hakalan mukaan Kosovossa ajatusta rajojen siirtelystä vastustetaan laajasti. Jos hanke tulisi parlamentissa äänestykseen, sen ei arvioida menevän läpi.

– En näkisi, että Serbiassakaan suuri osa kansasta sitä haluaisi tai vaatisi, vaan tämä on ehkä tiettyjen nationalistipiirien pitkäaikaisempi tavoite, Hakala sanoo.

Hänen mukaansa kovin innostuneita tuskin ovat myöskään Kosovon serbit, joista suurin osa asuu muualla kuin Pohjois-Kosovossa – he siis jäisivät Kosovon alueelle myös mahdollisten rajamuutosten jälkeen.

– On tosi vaikea nähdä, miten se (rajojen muuttaminen) käytännössä toteutuisi ja keitä se lopulta hyödyttäisi, tutkija tiivistää tilanteen.

Hakalan mukaan on hieman yllättävää, että Serbian presidentti on lähtenyt epärealistisesta ajatuksesta niin voimakkaasti puhumaan. Perääntyminen näyttäisi tappiolta – mutta sitä toki olisi myös suostuminen EU:n perusvaatimukseen Kosovon itsenäisyyden tunnustamisesta.

Hakala uumoileekin, ettei kyseessä Serbian kannalta ehkä ole todellinen yritys hakea ratkaisua vaan vain halu hämmentää tilannetta.

– En tiedä, onko tässä Serbialla välttämättä hirveästi hävittävää, Hakala sanoo.