Ruotsin vaaleihin yritetty vaikuttaa valetileillä ja verkkohyökkäyksin – Asiantuntijat: Vakava varoitus myös Suomelle - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Ruotsin vaaleihin yritetty vaikuttaa valetileillä ja verkkohyökkäyksin – Asiantuntijat: Vakava varoitus myös Suomelle

Ruotsalaistutkija Björn Jerdén kertoo IS:lle, että Ruotsissa on yritetty horjuttaa luottamusta Ruotsin vaaleihin ja demokraattisen järjestelmään.

Suomen pitää olla Mika Aaltolan mukaan valppaana, sillä niin sanottu algoritmipohjainen vaikuttaminen tulee yleistymään maailmalla.­

5.9.2018 7:30

Ruotsissa käydään vaalitaistelun loppusuoraa. Ruotsissa pelätään, että informaatiosota voisi vaikuttaa vaalien tuloksiin. Maan turvallisuuspoliisi Säkerhetspolisen eli Säpo ja alan tutkijat ottavat Ruotsissa vaikutusyritykset tosissaan.

– Säpo kertoi lehdistötiedotteessaan 30. elokuuta, että luottamusta Ruotsin vaaleihin ja demokraattisen järjestelmään on yritetty horjuttaa, Ruotsin Ulkopoliittisen instituutin (Utrikespolitiska Institutet, UI) ohjelmajohtaja ja tutkija Björn Jerdén kertoo Ilta-Sanomille.

Vaikka maan turvallisuuspoliisi ja alan tutkijat ottavat Ruotsissa vaikutusyritykset tosissaan, somemyrskyllä ei ole ollut Jerdénin mukaan pelättyä vaikutusta.

– Laajalle levinnyttä vaikutusyritystä ei ole nähtävissä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikutusyrityksistä ei ole riskiä vaalituloksille, Jerdén sanoo.

Jotain on kuitenkin jo tapahtunut Ruotsissa, sillä Säpo kertoo sivuillaan, millaisia keinoja vaikutusyrityksissä on käytetty.

– Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu vaalivilpistä. Näissä vaikutusyrityksissä on käytetty kaapattuja tilejä tai valetilejä. Tileillä on levitetty disinformaatiota eli tarkoituksellista harhaanjohtavaa tietoa. Tällä on pyritty polarisoimaan mielipiteitä ja aiheuttamaan hajaannusta, Säpo kertoo verkkosivuillaan.

Säpo mukaan vaalien vuoksi on tehty lisäksi verkkohyökkäyksiä poliittisia puolueita vastaan.

Miten käy Suomen?

Suomessa järjestetään eduskuntavaalit sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019. Jos Ruotsin esimerkki toteutuisi, Suomen tulevat eduskuntavaalit ja EU-puheenjohtajuuskausi voisivat pahimmillaan aiheuttaa somemyrskyn, jos median häiriköt aktivoituisivat.

Ilta-Sanomat kysyi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajalta Mika Aaltolalta tilanteesta.

– Suomessa asiat ovat toisin kuin Ruotsissa, mutta Suomen pitää olla valppaana, sillä niin sanottu algoritmipohjainen vaikuttaminen tulee yleistymään maailmalla. Se on maailmalla kasvava ongelma, koska se toimii, Aaltola sanoo Ilta-Sanomille.

Algoritmit yrittävät tunnistaa klikkausten perusteella, mistä esimerkiksi jollakin verkkosivulla kävijä on kiinnostunut. Algoritmit voivat yrittää nostaa esille sellaista sisältöä, joka ikään kuin maksimoi käyttäjän vuorovaikutuksen verkkosivuston kanssa.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kertoo käsityksensä Ruotsin vaaliasetelmista.

– Somehäiriköinti voi olla häiritsevää, rikkovaa ja myrkyttävää manipulointia. Ruotsissa vaaliasetelma on tiukka. Ruotsalaisten tutkimusten perusteella automaattiset keskustelua ohjaavat botit eli tiekoneohjelmat ovat jo laajassa käytössä Ruotsin vaaleissa. Muistissa ovat myös Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2016 ja niistä käyty keskustelu ulkopuolisesta avusta, Aaltola sanoo.

Lue lisää: Ruotsin vaaleissa muhii historiallinen tilanne, joka voi sekoittaa politiikan kuviot täysin – ”Henkinen mullistus on tapahtunut”

Prikaatinkenraali Heiskanen IS:lle: Vastalääke on medialukutaito

Suomessa vieraillut kanadalainen tietokirjailija Leonard Brody kertoi Seurassa, että ammattilaisia huhutehtailijoita on joka länsimaan sosiaalisessa mediassa enemmän kuin arvaammekaan.

– Emme ole informaatiosodassa, mutta kamppailua mielistä käydään koko ajan, prikaatinkenraali Mikko Heiskanen sanoi Twitterissä.

IS kysyi Heiskaselta, mikä on tärkeintä Suomen näkökulmasta, ettei Suomen eduskuntavaaleihin voida vaikuttaa ulkoa päin.

– Tärkeintä on tiedostaa, että vaaleihin yritetään vaikuttaa. Vastalääke on medialukutaito, Heiskanen kertoo Ilta-Sanomille.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?