Ulkomaat

Ruotsin vaaleissa muhii historiallinen tilanne, joka voi sekoittaa politiikan kuviot täysin – ”Henkinen mullistus on tapahtunut”

Julkaistu:

Ruotsissa saatetaan tehdä viikon kuluttua historiaa, jos oikeistopopulistinen Ruotsidemokraatit saa vaalivoiton. Se sekoittaisi politiikan kuviot täysin.
Elvis löytyy ruotsidemokraattien vaalikojun edestä.

Hän odottaa ensimmäisten joukossa pian alkavaa vaalitilaisuutta.

Pari tuntia myöhemmin on poliisi ottanut kiinni viisi ihmistä, yksi on kuljetettu ambulanssilla sairaalaan. Aggressiivista huutoa kannattajien ja protestoijien välillä, keskisormet pystyssä, jopa käsikähmää.

Tämä oli vain yksi ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin 54:stä puhetilaisuudesta vaalikiertueellaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ruotsissa ollaan joko hyvin hermostuneita, hämmentyneitä tai voitonuhoisia ensi viikon valtiopäivävaalien alla – sitä riippuen, ketä kannattaa.

Vuosisadan ajan valtaa jakaneet porvaristo-vasemmisto-blokit järkkyvät, sillä äärioikeistolaiselle Ruotsidemokraateille (SD) povattu ”jytky” näyttää olevan väistämätöntä.

– Nyt on meidän aika, sanoo Elvis Andersson, 55, heiluttaen SD:n kannatusviiriä, jossa lukee ”todellinen muutos”.


Hän ei ole kauan yksin Göteborgin keskustassa Olof Palmen aukiolla, joka täyttyy yli tuhannesta ihmisestä. Mellakka-aidat ja sadat poliisit yrittävät pitää heitä hallinnassa tunnelman kiihtyessä yhä kuumemmaksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ne tulivat ihan tarkoituksella tänne Olof Palmen mukaan nimetylle aukiolle. Yrittävät ärsyttää. Me emme halua heitä tänne! tuohtunut Lisbet Pipping, 56, selittää.

Hän aikoo äänestää keskustapuoluetta, joka porvaripuolueista on ollut julkisuudessa näkyvin ruotsidemokraattien vastavoima maahanmuuttoasioissa.

– Inga rasister på våra gator! Inga rasister på våra gator! kaikuvat rytmikkäät huudot korvia huumaavasti yhdessä muun mekkalan ja soiton kanssa peittäen alleen Åkessonin puheen, jos on aivan kaiutinten edessä.


Åkessonin taakse kankaalle heijastetaan kuva palavista autoista. Elokuisena iltana poltetut liki sata autoa maahanmuuttovaltaisissa, rikollisten riivaamissa kaupunginosissa Göteborgissa palauttivat siirtolaisuuden vaalien ykkösaiheeksi.


Turvapaikanhakijoiden vyöry käänsi keskustelun

Ruotsiin 2015 tulleet ennätykselliset 160 000 turvapaikanhakijaa muuttivat Ruotsin poliittisen keskustelun.

– Vielä edellisten vaalien 2014 jälkeen tehdyn kyselyn mukaan ei maahanmuutto ollut tärkeä kysymys äänestäjille. Paitsi yhdelle ryhmälle: ruotsidemokraattien kannattajille, huomauttaa Tukholman yliopiston mediatutkimuksen laitoksen professori Anu Koivunen.

– Kaikki liittyy maahanmuuttoon ja kuinka Ruotsi kantaa suuremman vastuun, kun useat muut EU-maat eivät ole siitä perustaneet. Tästä muodostuu narratiivi, ettei Ruotsin hyvinvointiyhteiskunta kestä syksyn 2015 kaltaista suurta maahanmuuttoa, summaa eteläruotsalaisten Sydsvenskanin ja Helsingborgs Dagbladetin poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan syitä ruotsidemokraattien kannatukseen.

– Myös terrorismi ja rikollisuus huolestuttavat – ja niistä syytetään muslimeja.


Lisääntyneet uutiset katuammuskeluista, autopaloista ja raiskauksista ovat aiheuttaneet turvattomuutta, joten laki ja järjestys on äänestäjille nyt vaalien kolmanneksi tärkein kysymys.

Äänestäjiä ruotsidemokraateille on vuotanut etenkin sosiaalidemokraattien sekä maltillisen kokoomuksen Moderaternan (M) riveistä. Molemmat ovat muovanneet maahanmuuttopolitiikkaansa kriittisempään suuntaan, mutta eivät silti ole saaneet vanhoja äänestäjiä takaisin.

Åkesson on kuitannut, että ”miksi äänestää kopioita, kun me olemme originaali”.

Ammattiliitossa tukea

Olof Palmen aukiolla ruotsidemokraattien vastustajien joukossa heiluu muiden puolueiden lähijärjestöjen tunnuksia: paikalla on mm. Liberaalipuolueen nuorisojärjestön ja työväen koulutusjärjestön väkeä keskusammattiliitto LO:n logojen kanssa.

Tosin jopa jo LO:n sisällä ruotsidemokraatit ovat kannatusmittauksissa suositumpi kuin perinteinen emopuolue sosiaalidemokraatit.

– Se on ongelma LO:ssa, myöntää ammattiliiton paita päällä protestoiva Peter Dahlin.

Åkesson on puheensa pitänyt ja poistuu takakautta mielenosoittajien jäädessä huutelemaan iskulauseitaan.

Ruotsidemokraatteja ”aina” äänestänyt Dennis Westerberg, 45, olisi toivonut Åkessonin puhuneen myös EU-erosta, mutta sitä ei nyt kuultu. Protestoijat eivät häntä hetkauttaneet:

– Paremminhan tämä nyt meni. Ei tullut ainakaan pulloja ja kiviä niskaan.


Kungälvissä, 20 kilometriä pohjoiseen Göteborgista sade on juuri lakannut, joten keskustan torilla on vielä lammikoita.

Tämä on Åkessonin kotikenttää. Tunnelma Nytorgetilla on täysin päinvastainen kuin äsken Göteborgissa. Parinkymmenen tuhannen asukkaan keskustaajaman torilla on satakunta ruotsidemokraattien kannattajaa, mutta ei yhtään protestoijaa.

– Ja nyt esittelen teille Ruotsin seuraavan pääministerin! huudahtaa juontaja Åkessonin astellessa kannattajiensa eteen.

Neljä vuotta sitten puolueen kannatus oli kunnassa 13,6 prosenttia; hieman enemmän kuin valtakunnallinen 12,9 prosentin tulos.

Elokuun lopun mielipidemittauksissa ruotsidemokraattien koko maan kannatus on noussut jo yli 20 prosenttiin. Viime vaalien kakkosen Moderaternan kannatus on pari prosenttiyksikköä vähemmän. Sosiaalidemokraatteja uhkaa heikoin vaalitulos sataan vuoteen: 31 prosentin kannatuslukemat ovat sulaneet 24:ään.

Eli matkaa maan ykköspuolueeksi on vain nelisen prosenttiyksikköä. Tutkijat muistuttavat, että juuri ruotsidemokraattien kaltaisten puolueiden kannattajissa on runsaasti niitä, jotka eivät halua mielipidekyselyissä tunnustaa, ketä aikovat äänestää.

– Henkinen mullistus on tapahtunut. Kaikki ovat asennoituneet siihen, että ruotsidemokraattien kannatus menee hyvin paljon eteenpäin, toteaa professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta.

Åkesson käyskentelee aidatulla, poliisin tiukasti vartioimalla torilla mikrofoni kädessä moittien pääministeri Stefan Löfveniä työttömyysluvuista ja sairaa­loiden hoitojonojen tuplaantumisesta – näistä sosiaalidemokraattien suosikkiaiheista.

Monissa asioissa ruotsidemokraatit on hyvinkin lähellä sosiaalidemokraatteja ja hyvinvointivaltioideaa, huomauttaa professori Meinander. Eli resursseja sosiaaliturvaan ja hyvinvointivaltion ylläpitoon.


Näin halutaan Kungälvissäkin, toteaa vaaliteltalla valkoiseen, SD:n logolla koristeltuun takkiin pukeutunut Victoria Dahlqvist, 39.

– Maahanmuutto ja integraatio vievät paljon rahaa, mikä on pois esimerkiksi sairaanhoidosta ja asumistuista. Kunnassa on 45 000 asukasta ja silti meillä on 300 asunnotonta, kertoo Dahlqvist muutamasta itselleen olennaisesta syystä lähteä ehdokkaaksi valtiopäivävaalien yhteydessä pidettävissä kunnallisvaaleissa.

Nuorena naisena Dahlqvist ei ole enää poikkeus ruotsidemokraattien kannattajariveissä. SD pyrkii nyt vetoamaan naisäänestäjiinkin hillityllä vaalikampanjalla.

– Se näkyy kaikista selvimmin vaalijulisteissa, joissa on pastellinvärisiin neuleisiin ja housuihin pukeutuneita ihmisiä. Eikä julisteissa ole enää sloganeita, joilla pelotellaan islamisaatiolla. Nyt linjana on: ”Olemme ihan tavallisten ihmisten puolella, ajamme tavallisten ihmisten asiaa”, professori Anu Koivunen luonnehtii.

Samalla ruotsidemokraattien itsetunto on kasvanut.

– Kaupungilla ja vaalitilaisuuksissa ihmiset käyttävät avoimesti SD:n t-paitoja. Neljä vuotta sitten tai 2010 olisi ollut ihan mahdotonta, että joku oli kävellyt SD-paidassa keskellä Tukholmaa, huomauttaa valtio-opin lehtori Ann-Cathrin Jungar Södertörnin yliopistosta.

Borås, noin 65 kilometriä itään Göteborgista, tunnetaan Ruotsin tekstiiliteollisuuden keskuksena. Asukkaista yli 12 prosentilla on suomalaiset sukujuuret.

Viehättävien kävelykatujen rajaama pienehkö Stora Torget on täynnä väkeä. Mutta toisin kuin Kungälvissä, kaikki eivät ole ruotsidemokraattien kannattajia. Aukiota reunustavat pääpuolueiden vaaliteltat, joiden edustalla vaalityöntekijät kuuntelevat Åkessonin puhetta. Protestoijiakin on, mutta he tyytyvät ääneti heiluttelemaan kylttejään.

– Samaa tuo toisti kuin aiemmin, hymähtää Moderaterna-teltalla päivystävä kuntavaaliehdokas Daniel Nikolov.


Äärilaitojen ruotsidemokraattien ja vasemmistopuolue Vänsterin teltat ovat vierekkäin. Punaisen Vänster-teltan edessä mies puolueen t-paidassa käy kiivasta väittelyä SD-takkia kantavan naisen kanssa.

Mutta toisin kuin Göteborgissa, he eivät heristele keskisormea tai töni rinnuksiin.


Mitä sanoo Åkesson itse?

Boråsissa kohtaa vaalien tärkeimmän kysymyksen: kuka muodostaa hallituksen ja kenen avulla? Monen mielestä avaimet ovat Jimmie Åkessonin käsissä, joten kysytään häneltä:

Tavoitteleeko Ruotsidemokraatit hallitusvastuuta tai -yhteistyötä ja kenen kanssa?

– Meidän täytyy olla avoimia kaikille ratkaisuille. Olemme toki valmiita menemään hallitukseen tehdäksemme yhteistyötä siellä, mutta voimme tehdä yhteistyötä myös muilla tavoin.


Voisiko SD jäädä omasta halustaan hallituksen ulkopuolelle, kuten Perussuomalaiset tekivät 2011 vaalivoiton jälkeen?

– Se on oikeastaan aika hyvä vaihtoehto. Jos katsotaan vaikkapa Tanskaan, niin siellä (oikeistopopulistinen) Tanskan kansanpuolue tekee samoin. Eli ei mennä hallitukseen vaan vaikutetaan sen ulkopuolella. Tämä saattaa olla todennäköisin vaihtoehto myös Ruotsidemokraateille.

Vuosikymmeniä vallinneen blokkirajan murtaminen hallituksen muodostamiseksi olisi hyvin vaikeaa.

– Äänestäjät tulisivat rankaisemaan puolueita, jos porvarioikeisto olisi yhteistyössä sosiaalidemokraattien kanssa tai päin vastoin, huomauttaa politiikantutkija Jungar.

– Eli näistä lähtökohdista Ruotsissa yritetään todennäköisimmin luoda vähemmistöhallitusta.


Vaalitilaisuus Boråsissa on ohi. Poliisit pakkaavat kamansa ja suuntavat pikkubusseillaan seuraavaan tilaisuuteen.

Myös ruotsidemokraattien harvat kannattajat alkavat poistua torilta. Nelivuotiaalla Nowaljella on kädessään SD:n sininen ilmapallo.

Tytön isä, toisen polven ruotsinsuomalainen Jimmy Luukkonen, 35, kuittaa vaalitilaisuuden hiljaisuuden syyksi tiistaisen iltapäivän. Norjassa kattopeltiseppänä työskentelevä Luukkonen uskoo kannattamansa SD:n vaalivoittoon, mutta hänellä on oma näkemys Ruotsin hallitustiestä:

– En usko, että saadaan aikaan toimiva hallitus. Tulee toiset vaalit. Keväällä äänestetään uudestaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt