Ulkomaat

Suomeen saapuva Ranskan presidentti Macron on vastaajasta riippuen törsäilijä tai tarkan markan mies

Julkaistu:

Emmanuel Macronilla on vankka kannattajajoukko, mutta samanaikaisesti presidentin suosio rypee pohjamudissa. IS kysyi asiantuntijoilta, missä Macron on tähän mennessä onnistunut ja missä ei.
Ranskan nuori presidentti Emmanuel Macron astui valtaan vuosi sitten toukokuussa suurten odotusten saattelemana, ja onkin siitä saakka uudistanut maataan hengästyttävällä tahdilla. Myöhemmin saman kesän aikana järjestetyissä parlamenttivaaleissa Macron nosti keskustaliberaalin Tasavalta liikkeelle -puolueensa vallan keskiöön, minkä myötä Ranskan koko poliittinen kartta piirtyi kerralla uusiksi.

Ulkomailla Macronin nuoruus, karisma ja dynaamisuus ovat purreet, ja hänen harteilleen on laskettu Euroopan oman Justin Trudeaun viittaa. Sen sijaan kotimaassaan hän ei ole kritiikiltä välttynyt, ja heinäkuussa hänen kannatuksensa oli ennätysmäisen alhaalla. Presidentinvaaleissa hänen vastaehdokkaansa oli kansallismielistä äärioikeistoa edustanut Kansallisen rintaman Marine Le Pen, minkä vuoksi moni raapusti äänilipukkeeseen Macronin numeron vain estääkseen Le Peniä voittamasta.

Mitä Macron on tähän mennessä saanut aikaan ja miten hän on tehtävistään suoriutunut? Ilta-Sanomat kysyi Macronin politiikkaa leimaavista piirteistä kahdelta Ranskan politiikan tutkijalta, Laura Parkkiselta ja Niilo Kaupilta.

Karismaattinen nuori johtaja, joka edustaa Ranskaa maailmalla taiten

Politiikan uudet tuulet

Kampanjansa aikana Macron esiintyi ehdokkaana, joka ei edusta vasemmistoa, eikä oikeistoa. Hänet ja hänen puolueensa nähtiin raikkaana vaihtoehtona pölyisille, aikaansaamattomille veteraanipoliitikoille, mutta myös vastavoimina äärioikeistolle ja nationalismille. Hän toi poliittista tahtoa ja aktiivisuutta politiikan kentille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Tosin jos katsotaan viimeisen vuoden aikana tehtyä politiikkaa, se on osoittautunut kovin oikeistolaiseksi, huomauttaa Jyväskylän ja Strasbourgin yliopistojen tutkimusprofessori Niilo Kauppi.

Ulkopolitiikka

Macron on edustanut Ranskaa ulkomailla kotimaansa eduksi ja saanut kiittelyä tavastaan käsitellä sekä Trumpia että Putinia. Hän on pyrkinyt palauttamaan Ranskan mahtiasemaa Euroopassa ja maailmalla.

Myös Macronin Euroopan matkan ajankohta on tarkkaan laskettu. Kun kotimaassa tilanne on sekasortoinen ja Macronin maine kyseenalaistettu, hän hakee nostetta muualta Euroopasta. Erityisesti tähtäimessä ovat europarlamenttivaalit, joita silmällä pitäen tämäkin kiertue on organisoitu. Macron tavoittelee puolueelleen jalansijaa muistakin EU-maista ja hakee liittolaisia ideoilleen takuulla Suomestakin.

Macronin suunnitelmana on vierailla kaikissa 27:ssä EU-maassa. Suomi tulee olemaan maa numero 15.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Terrorisminvastaiset toimet

Macronin viisivuotinen terrorisminvastainen ohjelma on kerännyt kiitosta. Ohjelma käynnistyi 10 000 uuden poliisin värväämisellä ja lisäteknologian valjastamisella operaatioihin.

– Hän on profiloitunut aiheen parissa ja ollut aloitteellinen. Se, että Macronin aikana ei ole ollut mitään suurta terrori-iskua Ranskassa toki on myös hänelle eduksi, kertoo Ranskaan erikoistunut tutkija Laura Parkkinen.

26 000 euroa presidentin meikkeihin ja muu törsäily on suututtanut kansaa

Huoleton rahankäyttö

Macronin suosio oli toden teolla sukeltaa, kun hän rakennutti kansan rahoilla 35 000 euroa kustantaneen uima-altaan huvilansa puutarhaan. Hänen törsäilynsä ja varakkaita suosivan politiikkansa ansiosta hän onkin saanut kiusallisen lempinimen ”rikkaiden presidentti.” Aiemmin Le Point -lehti uutisoi presidentin käyttäneen virkakautensa ensimmäisten kolmen kuukauden aikana 26 000 euroa meikkeihinsä. Kohu syntyi myös Elyséen presidentinpalatsin astiaston uusimisesta, jonka hintalapuksi on mediassa kerrottu kaikkea 50 000 euron ja puolen miljoonan väliltä.

Salamyhkäisyys

Macron on korostanut läpinäkyvyyden, rehellisyyden ja avoimuuden tärkeyttä. Presidentin oma uskottavuus olikin koetuksella heinäkuussa, kun hänen omaan turvahenkilöstöön kuulunut henkilö jäi kiinni väkivaltaisesta käytöksestä toukokuisessa mielenosoituksessa. Skandaali kävi lähellä, kun presidentti itse ei tiedottanut hyllyttäneensä turvamiehensä tapauksen vuoksi.

Mediasuhteet

Presidentinvaalien aikaan Macron oli maan uudistajana kuvattu kansikuvapoika, eikä kritiikkiä juuri satanut. Uudessa presidentin roolissaan hänen onkin ollut toisinaan vaikea suhtautua lehdistön esittämään kritiikkiin.

– Hänellä on ollut tapana määräillä ja säädellä lehdistöä ja kontrolloida omaa kuvaa. Tämähän ei sovi ranskalaiselle lehdistölle, ja tästä on syntynyt kinaa, kertoo Laura Parkkinen.

Tiukka talouspolitiikka ja maahanmuutto Macronin suurina linjoina

Oikeistolainen talouspolitiikka

Vaikka Macronin elämäntyyli on pröystäilevää, valtion kassan suhteen ex-pankkiiri on tarkan markan mies. Hän on pyrkinyt pienentämään valtion julkisia menoja ja tehostamaan valtion taloutta. Kohteina ovat niin ranskalainen julkishallinto, eläkejärjestelmä ja työlait esimerkiksi niin, että työntekijöiden lomauttaminen ja rekrytoiminen olisi ketterämpää. Hän myös pyrkii kilpailuttamaan ja yksityistämään valtion rautatiet.

Samanaikaisesti Macronin veropolitiikka suosii varakkaita, sillä verohelpotukset ovat keskittyneet jo valmiiksi hyväosaisille. Hän on puhunut myös yritysverojen keventämisen puolesta.

Ulkomaalaislait

Vaalikampanjansa aikana Macronin retoriikka oli Angela Merkeliltä lainattua, maahanmuuttomyönteistä ja avointen rajojen puolesta puhuvaa. Virkaan astumisensa jälkeen hänen puheenpartensa on tiukentunut ja häntä on ehditty syyttää opportunismista ja nationalistien kosiskelusta. Tällä hetkellä työn alla on oleskeluluvan kriteereitä tiukentava ulkomaalaislaki sekä islamin asemaa Ranskassa säätävä lakipaketti. Visioissaan Macron haluaa luoda kansallista koheesiota ja estää radikalisoitumista, mutta lakipaketin lopullinen toteutuminen jää nähtäväksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt