Kommentti: Miksi Venäjän media vaikenee Bäckmanin ja Janitskinin oikeudenkäynnistä? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Miksi Venäjän media vaikenee Bäckmanin ja Janitskinin oikeudenkäynnistä?

Näyttää siltä, että Venäjän media yrittää häivyttää omia yhteyksiään syytettynä olevaan kaksikkoon, erikoistoimittaja Arja Paananen kirjoittaa.

Johan Bäckman (takana vas) ja Ilja Janitskin (edessä oik) kuvattuna Helsingin käräoikeudessa 13. kesäkuuta, kun oikeudenkäynti heitä vastaan alkoi.

27.6.2018 20:02

Etukäteen olisi voinut erehtyä luulemaan, että dosentti Johan Bäckmania vastaan Suomessa käyty oikeudenkäynti olisi kiinnostanut kovastikin Venäjän tiedotusvälineitä.

Onhan Bäckman ollut kymmenen viime vuoden ajan yksi Venäjän median ehdottomia lempisuomalaisia, jolta on otettu lausuntoja milloin mihinkin asiaan.

Erityisen ahkerasti Bäckmania on käytetty kommentoimaan venäläisten äitien, lasten ja mummojen väitettyä kaltoin kohtelua Suomessa.

Mutta on Bäckman kelvannut asiantuntijaksi moniin muihinkin Venäjälle tärkeisiin asioihin: Kremlin hyväksymäksi vaalitarkkailijaksi Krimille, venäläisdelegaation matkaan Syyrian johtajaa Bashar al-Assadia tapaamaan ja Itä-Ukrainan tekotasavaltojen asioidenajajaksi.

Tässä valossa onkin perin kummallista, että Venäjän media näyttää vaikenevan nyt hänen oikeudenkäynnistään kuin yhteisellä sopimuksella.

Vieläkin oudommalta hiljaiselo tuntuu sen vuoksi, että Kremlin-mielisillä nettisivuilla julkaistiin vuosina 2016 ja 2017 useita Bäckmanin lanseeraamia vetoomuksia Ilja Janitskinin ja MV-sivuston puolesta.

Esimerkiksi joulukuussa 2016, kun Janitskinia yritettiin saada Espanjasta Suomeen luovutettavaksi, Bäckman kertoi venäläisille tuntevansa ”vallankumouksellisen” Janitskinin pitkältä ajalta ja kuvaili monien vertaavan tätä jo jopa Julian Assangeen ja Edward Snowdeniin.

Elokuussa 2017 Venäjän kansallismielisillä nettisivustoilla levisi puolestaan Bäckmanin vetoomus, jossa hän pyysi venäläisiä auttamaan Andorrassa oleskellutta Janitskinia, etteivät Suomen viranomaiset pystyisi ”likvidoimaan” tätä. Omassa blogissaan Bäckman oli liittänyt vetoomukseensa asiasanan ”poliittinen murha”.

Jos ja kun vetoomukset saivat tuolloin näkyvyyttä Venäjällä, niin miksi tiistaina päättynyt oikeudenkäynti Bäckmania ja Janitskinia vastaan ei nyt yllättäen kiinnostanutkaan?

IS yritti etsiä venäjänkielisestä mediasta monilla eri hakutavoilla aiheeseen liittyviä juttuja. Tuorein nettitarkistus tehtiin keskiviikkona 27. kesäkuuta iltapäivällä.

Yandexin uutishausta löytyi vain kaksi merkittävän venäläismedian uutista, jotka oli julkaistu jo oikeudenkäynnin alkaessa 13. kesäkuuta. Toisen oli julkaissut Pietarissa ilmestyvä Fontanka-uutissivusto ja toisen uutistoimisto Tass.

Molemmat artikkelit olivat asiallisia ja jopa korostetun neutraaliin sävyyn kirjoitettuja. Fontanka oli kirjannut Bäckmanin nimellä otsikkoon, kun taas Tassissa Bäckmanin osuus oli mainittu keskellä juttua eikä Janitskiniakaan ollut nostettu otsikkoon.

Fontanka otsikoi juttunsa: ”Venäläisten äitien puolustajaa” Johan Bäckmania uhkaa vankeusrangaistus.

Tassin otsikko kuului puolestaan: Oikeudenkäynti suomalaisen maahanmuuttovastaisen lehden perustajaa vastaan alkaa.

Oikeudenkäynti kaksikkoa vastaan kesti yhteensä parin viikon ajan, mutta yllättäen näitä kahta uutista ei näytetä edes siteeratun sinä aikana muissa venäläismedioissa. Ei, vaikka Venäjällä copy-paste-journalismi on pitkälle vietyä ja Tassin uutistoimistojutun julkaisuoikeudet ovat jo lähtökohtaisesti kymmenillä maan johtavilla tiedotusvälineillä.

Viron yleisradion ERR:n ja Suomen Ylen tekemiä venäjänkielisiä uutisia löytyy Yandexin hakupalvelun kautta sentään muutamia. Oikeudenkäyntiä koskevat Ylen uutiset eivät kuitenkaan jostain syystä nouse esille lainkaan Yandexin varsinaisen uutishaun kautta.

Näyttää siis siltä, että koko oikeudenkäynti on mennyt aika pahasti ”ohi” Venäjän medialta. Sattuuhan sitä toki Suomessakin: jokin asia ei vain nouse uutiseksi, vaikka aihetta olisi – tai toimittajat eivät yksinkertaisesti ehdi kaikesta uutisoida, vaikka halua olisi.

Bäckman itse tunnetaan kuitenkin ahkerana lehdistötiedotteiden lähettäjänä ja hänellä on tuttavapiirissään useita kymmeniä Venäjän vaikutusvaltaisimpia toimittajia. Varsin luontevaa olisi siis ollut, että edes joku näistä toimittajista olisi aiheeseen tarttunut.

Itse olen vuosien varrella saanut todistaa useiden eri uutistilanteiden kehittymistä Suomen ja Venäjän välillä. Monta kertaa olen hämmästellyt ripeyttä, jolla esimerkiksi venäläiset tv-kanavat kiiruhtavat Suomeen hankkimaan haastatteluja vaikkapa erilaisten huoltajuuskiistojen ytimessä olevilta venäläisäideiltä. Kaiken lisäksi venäläistoimittajat ovat olleet näiden uutisten päällä usein jo ennen kuin suomalaistoimittajat ovat edes tajunneet tällaisten uutisten olevan kehittymäisillään.

Suomi-seurannan puuttumisesta tai laiskuudesta venäläistoimittajia ei siis voi syyttää. Syytä on etsittävä muualta.

Todennäköisin selitys on, että Venäjän media yrittää nyt korostetusti häivyttää omia yhteyksiään Bäckmaniin ja Janitskiniin.

Kauniisti ajatellen voisi tietenkin sanoa, että hyvä niin, jos vaikenemisen tarkoituksena olisi antaa Suomen oikeuslaitokselle täysi työrauha. Valitettavasti kyse lienee kuitenkin aivan toisenlaisesta pyrkimyksestä, jonka tavoitteena on vaikuttaminen Suomen julkisuuteen.

Yksi oikeudenkäynnin teemoistahan liittyy nimenomaan Venäjään ja siihen, kuinka Kremlin-mielisistä nettitrolleista kirjoittanut Ylen toimittaja Jessikka Aro joutui sekä Bäckmanin että Janitskinin hampaisiin julkisuudessa.

Ollaan siis kuin ei oltaisikaan.

Toinen mahdollisuus on se, että Venäjän media ei halua tahrata Bäckmanin ja Janitskinin mainetta tavallisten venäläisten silmissä.

Oikeudenkäynnistä raportoimisessa olisi nimittäin se riski, että kaksikon hyvä maine Venäjällä saattaisi saada jonkinlaisen särön, vaikka heistä yrittäisi kuinka leipoa sananvapauden marttyyreja.

Kolmas ja kaikkein raadollisin vaihtoehto olisi se, että Bäckman ja Janitskin saisivat kokea nyt omissa nahoissaan Kremlin ystävien karun kohtalon.

Historian aikana on nähty nimittäin usein, että ihminen saattaa nauttia Kremlin siunaamaa suosiota juuri tasan tarkkaan niin kauan kuin hänestä on vallanpitäjille hyötyä. Mutta kun hän lakkaa olemasta hyödyllinen, hänet voidaan unohtaa ja siirtää syrjään aivan kuin hänellä ei olisi koskaan mitään arvoa ollutkaan.

En usko hetkeäkään, että kyse olisi tästä kolmannesta vaihtoehdosta eli kaksikon hylkäämisestä.

Bäckman ja Janitskin nousevat takuuvarmasti esiin Venäjän mediassa vielä monta kertaa samaan tapaan kuin neuvostoaikojen keikkunukke Nevaljashka. Muistattehan varmaankin legendaarisen neuvostomatkojen tuliaisen – nuken, joka ei jäänyt koskaan lattialle makaamaan, vaan jonka pää pomppasi aina pirteästi pystyyn.

Ensimmäinen todiste tästä saatiin jo 22. kesäkuuta julkaistulla News Frontin videolla, jolla Bäckman kommentoi ”Kiovan natsijunttaa” ja ”venäläisten kansanmurhaa” vanhaan tuttuun tyyliinsä. Omasta oikeudenkäynnistään hän ei tullut maininneeksi mitään.

Ilta-Sanomia kustantaa Sanoma Media Finland Oy, joka on oikeusjutussa yhtenä asianomistajana epäiltyjen tekijänoikeusrikosten osalta. Bäckman ja Janitskin ovat kiistäneet syytteet. Tuomio on tulossa syyskuun lopulla Helsingin käräjäoikeudesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?