Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on rakentanut uransa liikemiehenä mestarillisen diilintekijän maineeseen. Taitoaan Trump on tuonut esiin esimerkiksi vuoden 1987 kirjassaan The Art of the Deal sekä 2000-luvulla Diili-tosi-tv-sarjassaan.
Myös varhain tiistaiaamuna alkavassa tapaamisessa Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa Trump on kertonut luottavansa kuuluisaan vaistoonsa. G7-kokouksessa Kanadassa Trump väitti pystyvänsä sanomaan jo ensimmäisen minuutin aikana, onko Kim tosissaan luvatessaan riisua maansa ydinaseista.
– Kyse on pelkästä kosketuksesta, tuntumasta, niin minä toimin, Trump sanoi.
Presidentti Ronlad Reagan tervehti liikemies Donald Trumpia Valkoisessa talossa Yhdysvaltojen suurlähetystöjen kulttuurisäätiön tilaisuudessa 3. marraskuuta 1987.
Kiinteistöalalla ja liike-elämässä neuvottelutaktiikkaansa vuosikymmeniä käyttänyt Trump on aiemminkin halunnut kokeilla taitojaan myös kansainvälisessä diplomatiassa. 1980-luvulla Trumpin on nimittäin kerrottu tarjoutuneen neuvottelemaan ydinaseiden riisumisesta Neuvostoliiton kanssa – huonolla menestyksellä.
Nobel-palkinnon ydinaseriisuntaan liittyvästä työstään voittanut tiedemies Bernard Lown kuvaili viime vuonna Hollywood Reporter –lehdelle, kuinka vuonna 1986 Trump järjesti tapaamisia amerikkalaisten kanssa, jotka olivat tavanneet Neuvostoliiton johtoon edellisenä vuonna nousseen Mihail Gorbatshovin.
”Hän sanoi menevänsä Moskovaan, istuvansa alas Gorbatshovin kanssa, ja löi sitten pöytää sanoen: Ja tunnin sisällä kylmä sota olisi ohi!
Tähän harvalukuiseen joukkoon kuulunut Lown kertoo Trumpin sanoneen aikovansa pyytää presidentti Ronald Reagania nimittämään hänet lähettilääksi Moskovaan tehtävää varten.
– Hän sanoi menevänsä Moskovaan, istuvansa alas Gorbatshovin kanssa, ja löi sitten pöytää sanoen: Ja tunnin sisällä kylmä sota olisi ohi!, nyt 96-vuotias Lown kuvailee haastattelussa.
– Istuin siinä tyrmistyneenä, ajatellen: kuka tämä itseriittoinen ihminen oikein on? Onko hän järjissään?
Donald Trump kuvattuna 1980-luvulla.
Tiedemies-eno sai kiinnostumaan ydinaseista
Trumpin tiedetään olleen kiinnostunut ydinasekysymyksestä jo aiemmin. Vuonna 1984 Trump kertoi New York Times –lehdelle kiinnostuneensa aiheesta enonsa, ydinfyysikko John Trumpin puhuttua hänelle ydinkatastrofin uhasta.
Samana vuonna Trump sanoi itse Washington Postille, että neuvottelijaksi tarvitaan joku joka osaa homman.
– Kestää puolitoista tuntia oppia tietämään kaikki ohjuksista. Uskon tietäväni siitä suurimman osan jo valmiiksi, Trump väitti.
Trumpin unelmana oli jo tuolloin päästä itse neuvottelemaan sopimus ydinaseiden riisumisesta. Asiasta näytti tulleen Trumpille suoranainen pakkomielle, johon hän palasi uudestaan ja uudestaan.
”Kestää puolitoista tuntia oppia tietämään kaikki ohjuksista. Uskon tietäväni siitä suurimman osan jo valmiiksi.
Mutta julkisuudessa kolmekymppisen kiinteistömogulin haavetta pilkattiin.
– Idea siitä, että hänet päästettäisiin koskaan menemään yksin huoneeseen ja neuvottelemaan Yhdysvaltojen puolesta, puhumattakaan siitä että hän onnistuisi maailman riisumisessa aseista, vaikutta haaveilulta sinisilmäiseltä ja hyväuskoiselta nuorelta mieheltä, joka ei ole koskaan epäonnistunut missään mitä on tehnyt, New York Times kirjoitti artikkelissaan.
Vuonna 1987 Trump matkusti Moskovaan ja tapasi myös Gorbatshovin. New York Times kertoi miesten keskustelleen luksushotellien rakentamisesta Neuvostoliittoon, mutta venäläisten olleen myös hyvin tietoisia Trumpin kiinnostuksesta ydinaseiden riisuntaan.
Samoihin aikoihin Trump pohti myös presidenttiehdokkuutta vuoden 1988 vaaleihin. Trumpin kerrotaan käsitelleen ydinasekysymystä osassa tuolloin pitämistään poliittista puheista. Lopulta Trump ei kuitenkaan pyrkinyt ehdokkaaksi.
Ronald Reagan ja Mihail Gorbatshov keskustelivat ohjusriisunnan mahdollisuudesta Islannin pääkaupungissa Reykjavikissa lokakuussa 1986. Sopimukseen ei kuitenkaan vielä tuolloin päästy.
Kääntyi Reagania vastaan
Trumpin haaveet Yhdysvaltojen neuvottelijaksi pääsystä kariutuivat, eikä Neuvostoliittoon suunnitelluista hotelleista tullut mitään. Pian oman Moskovan-matkansa jälkeen Trump alkoi arvostella rajusti presidentti Reaganin politiikkaa ja tapaa käsitellä Neuvostoliittoa.
Politicon mukaan vuonna 1987 Trump käynnisti näyttävän ja kalliin kampanjan, jossa hän julkaisi Reagania arvostelevia, sivun kokoisia ilmoituksia isoimmissa amerikkalaisissa sanomalehdissä.
– Yhdysvaltojen puolustuspolitiikassa ei ole mitään, mitä pieni selkäranka ei voisi korjata, mainoksessa kirjoitettiin.
Kampanjan taustalla hääri pitkän linjan poliittinen vaikuttaja Roger Stone, joka oli vahvasti mukana myös Trumpin vuoden 2016 presidenttikampanjassa.
”Olen valmistautunut tähän koko elämäni.
Trumpin vuoden 1987 puheista löytyy paljon muitakin yhteneväistä kuin haaveet ydinsopimuksesta Neuvostoliiton ja nyt Pohjois-Korean kanssa. Politicon mukaan ilmoituksissa Trump esimerkiksi vaati Yhdysvaltoja lähettämään liittolaismailleen laskun niiden sotilaallisen turvallisuuden ylläpitämisestä.
Viimeksi sunnuntaina Trump haukkui Nato-kumppaneita siitä, etteivät ne maksa puolustusliiton ylläpidosta yhtä paljon kuin Yhdysvallat.
Trumpin ja Pohjois-Korean Kimin tiistaisen tapaamisen tavoitteet ovat vielä hämärän peitossa, mutta keskusteltavien aiheiden joukossa tiedetään olevan mahdollinen sopimus Korean niemimaan riisumisesta ydinaseista.
– Olen valmistautunut tähän koko elämäni, Trump sanoi perjantaina.
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatshov ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan allekirjoittivat keskimatkan ydinasevoimasopimuksen (INF-sopimus) 8. joulukuuta 1987 Valkoisessa talossa. Sopimuksen myötä maat luopuivat keskipitkän matkan ohjuksista eli niin sanotuista euro-ohjuksista.
