Kommersant-lehti kertoi vastikään, että Romanov on jo vedonnut Venäjän presidentin ihmisoikeusasioiden neuvonantajaan Mihail Fedotoviinhttps://www.is.fi/haku/?query=mihail+fedotoviin, jotta tämä puuttuisi asiaan.
Romanovin mukaan taustalla on salainen viranomaisten välinen toimintaohje vuodelta 2014. Määräyksen mukaan esimerkiksi Gulagin vankileireiltä vapautuneiden ihmisten rekisterikortit ohjataan tuhottavaksi sen jälkeen, kun henkilöt ovat täyttäneet 80 vuotta.
Romanovin mukaan rekisterikorttien tuhoaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että kyseisistä ihmisistä katoaisivat kaikki tiedot eikä heidän joutumisestaan leireille jää jäljelle mitään todistetta.
Tähänkin mennessä on ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan ikuisesti säilytetään vain leireillä kuolleiden henkilöiden kaikki paperit. Leireiltä vapautetuista on sen sijaan laadittu vain arkistokortti, josta selviää hänen nimensä, syntymäaikansa ja -paikkansa, hänen läpikäymänsä vankileirit sekä vapautumispäivä. Nyt juuri nämä kortit ovat Romanovin mukaan uhattuina.
Arkistokorttien tuhoamisesta sai tietää tutkija Sergei Prudovskihttps://www.is.fi/haku/?query=sergei+prudovski sen jälkeen, kun hän oli yrittänyt löytää tietoja leirille tuomitusta Fjodor Tshazovistahttps://www.is.fi/haku/?query=fjodor+tshazovista. Tämä oli määrätty viideksi vuodeksi leirille Magadanin alueelle.
Magadanin poliisihallinnosta selvisi, että Tshazovin rikosjutun asiakirjat oli tuhottu jo vuonna 1955 silloisen säännön mukaan.
– Mutta sen lisäksi kävi ilmi, että myös hänen arkistokorttinsa oli tuhottu, Prudovski ihmetteli Kommersantille.
Magadanin poliisihallinnon tiedtuspäällikkö Mihail Serjoginhttps://www.is.fi/haku/?query=mihail+serjogin oli selvittänyt Prudovskille, että arkistokorttien tuhoamisen taustalla on vuodelta 2014 peräisin oleva viranomaisten sisäiseen käyttöön tarkoitettu määräys.
Prudovskin mukaan sisäministeriön arkistokortit ovat tärkeitä historiallisia dokumentteja sen vuoksi, että ainoastaan niistä voi seurata ihmisen elämän kulkua tarkasti leirille joutumisen jälkeen.
– Tiedot rikostuomioista säilytetään FSB:n arkistoissa ja valtionarkistoissa. Mutta nämä kaikki asiakirjat päättyvät siihen hetkeen, kun tuomio on annettu ja tuomion täytäntöönpanosta on tullut tieto: ampuminen tai leirille, Prudovski kuvaili.
– Teloituksen jälkeen kaikki on tietenkin selvää. Mutta sen sijaan tiedot siitä, minne leirille tuomittu lähetettiin, selvisikö hän selossa ja siirrettiinkö hänet jonnekin toiselle leirille – kaikki nämä ovat vain arkiston rekisteröintikorteissa. Korttien tuhoamisen jälkeen tämä tieto katoaa kokonaan, Prudovski selvitti.
Kommersantin mukaan Prudovskin havaitsema arkistokortin tuhoamistapaus ei ole ainoa. Lehden mukaan vuonna 2014 vastaavanlaiseen tapaukseen törmäsi jo Moskovan alueella asuva Nina Trushinahttps://www.is.fi/haku/?query=nina+trushina, kun hän yritti löytää tietoja vuonna 1939 tuomitusta sukulaisestaan.
Venäjällä on ehtinyt nousta jo suuri kohu Kommersantin jutun vuoksi, sillä historioitsijat pitävät korttien tuhoamista pöyristyttävänä tekona. Myös useat poliitikot, kuten äärikansallismielinen Vladimir Zhirinovski https://www.is.fi/haku/?query=vladimir+zhirinovskija demokratiamielinen Grigori Javlinski, https://www.is.fi/haku/?query=grigori+javlinski,ovat jo esittäneet huolestumisensa tietojen väitetystä hävittämisestä.
Venäjän sisäministeriö on kiiruhtanut julkaisemaan oman vastineensa Kommersantin juttuun.
Varasisäministeri Igor Zubovinhttps://www.is.fi/haku/?query=igor+zubovin mukaan arkistokortteja ei missään nimessä tuhota, vaan niitä säilytetään huolella. Jos jonkin yksittäisen henkilön korttia ei kuitenkaan löydy, se täytyy hänen mukaansa selvittää erikseen.
Venäjän presidentin ihmisoikeusneuvosto on luvannut niin ikään selvittää tuhoamisväitteitä.
