Ukrainan viranomaisille sataa kritiikkiä toimittajan murhan lavastamisesta – yrittikö turvallisuuspalvelu kiillottaa kilpeään? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Ukrainan viranomaisille sataa kritiikkiä toimittajan murhan lavastamisesta – yrittikö turvallisuuspalvelu kiillottaa kilpeään?

Julkaistu: 2.6.2018 1:07

Ukrainan tiedustelupalvelun toiminnan toimittajan murhan lavastamiseksi pelätään vielä koituvan Venäjän propagandaeduksi.

Ukrainan viranomaiset ovat saaneet tiukkaa kritiikkiä venäläisen toimittajan Arkadi Babtshenkon murhan lavastamisesta. Maanpaossa olevan, presidentti Vladimir Putinia rajusti kritisoineen Babtshenkon väitettiin tulleen murhatuksi kotiovellaan Kiovassa tiistaina illalla.

Maailmanlaajuisesti järkyttänyt suru-uutinen muuttui hämmennykseksi, kun Babtshenko keskiviikkona astelikin ilmielävänä ja vahingoittumattomana Ukrainan tiedustelupalvelun SBU:n tiedotustilaisuuteen. SBU ilmoitti lavastaneensa ”salamurhan”.

SBU väittää, että tarkoituksellisen lavastuksen syynä oli Venäjän turvallisuuspalvelun käräyttäminen salamurhayrityksestä. SBU:n johtaja Vasyl Hrytsak väitti Venäjän turvallisuuspalvelun palkanneen Ukrainan kansalaisen etsimään palkkamurhaajaa. Tämä oli tarjonnut murhatyöstä 30 000 dollarin palkkiota mahdollisille ehdokkaille, joista yksi oli paljastanut salajuonen SBU:lle.

Ukrainan viranomaiset ovat saaneet rutkasti kritiikkiä Arkadi Babtshenkon murhan lavastamisesta sen jälkeen, kun murhatuksi luultu toimittaja asteli presidentti Petro Poroshenkon ja tiedustelupalvelu SBU:n johtajan Vasili Gritsakin kanssa kameroiden eteen keskiviikkona.

– Ukrainassa gallupien mukaan kansan luottamus SBU:ta ja syyttäjäjärjestelmää kohtaan on pohjamudissa. Kansa ei yksinkertaisesti luota Ukrainan oikeusjärjestelmään, jota pidetään läpikorruptoituneena. SBU ja syyttäjä yrittävät siis kiillottaa julkikuvaansa, toteaa suomalainen Ukraina-tutkija Arseni Svynarenko.

Hän pitää SBU:n esittämää salamurhateoriaa uskottavana. Toisaalta hän huomauttaa, että SBU:n toiminta muistuttaa Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n keinoja, kun tuodaan julki muun muassa lavastetuilta näyttäviä pidätysvideoita.

– En myöskään ymmärrä, miksi tässä täytyi mennä niin pitkälle, hän ihmettelee sitä, että Babtshenkon ”salamurhasta” ehdittiin tehdä virallinen ja julkinen totuus.

Muun muassa Itä-Ukrainan tulitaukoa valvova Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj onkin syyttänyt Ukrainaa ”väärän informaation” levittämisestä.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö tuomitsi tapauksen ”osaksi informaatiosotaa”.

– On hyvin vaarallista, jos valtio muuttelee faktoja etenkin toimittajien kustannuksella, kritisoi järjestön johtaja Christophe Deloire.

– Voisinkin odottaa, että lähipäivinä Ukrainaa kohtaan tulee lisää kritiikkiä, Svynarenko sanoo.

Venäjä oli kiistänyt osallisuutensa Babtshenkon väitettyyn murhaan ja myöhemmin syytti Ukrainaa provokaatiosta. Venäjä on usein kiistänyt sitä kohtaan osoitetut syytökset, kuten osallisuuden MH17-lennon alasampumiseen Itä-Ukrainassa tai vakooja Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkyttämiseen Britanniassa.

– Venäjä saattaa hyödyntää Ukrainan temppua kansainvälisessä propagandassaan, pelkää Svynarenko lavastukseksi paljastuneesta murhasyytöksestä.

On hyvin vaarallista, jos valtio muuttelee faktoja etenkin toimittajien kustannuksella, sanoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön johtaja Christophe Deloire.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko oli valtaan noustuaan 2014 luvannut muokata SBU:sta modernin ja tehokkaan, länsityylisen tiedustelupalvelun, josta kitketään pois Neuvostoliiton aikaiset juuret.

Neljä vuotta myöhemmin SBU on kuitenkin ennallaan. Ukrainan sodan alettua 2014 SBU:sta on tullut yksi hallinnon kritisoiduimmista laitoksista, jota usein syytetään korruptiosta, tehottomuudesta ja vallan väärinkäytöstä, listasi Kyiv Post -lehti äskettäin.

Yhdeksi syyksi väitetään Poroshenkon haluttomuutta luopua nyrkistään, joka on täysin presidentin kontrollissa.

Lännessä ollaankin huolissaan, ettei Ukraina kykene täyttämään Naton puolustus- ja turvallisuusstandardeja takarajaan 2020 mennessä. Ukraina on asettanut tavoitteeksi täyttää Nato-jäsenyyden hakuehdot vuoteen 2020 mennessä.

Naton ja EU:n edustajat ovat ehdottaneet, että SBU:lta karsittaisiin sen lainvalvontatehtäviä ja palvelu keskittyisi pelkästään kotimaan tiedustelutehtäviin. Perustehtävinä olisivat vastavakoilu, terrorismin estäminen, valtion salaisuuksien turvaaminen ja turvallisuusanalysointi.

Tämä tarkoittaisi samalla leikkauksia SBU:n huomattavan suureen henkilöstömäärään, jonka kooksi arvioidaan 27 000–32 000 työntekijää. Esimerkiksi Britannian MI5:n palveluksessa on noin 4 000 henkeä.

Ukrainalainen Riippumattoman korruption vastainen puolustuskomitea Nako pitää henkilöstömäärän puolittamisen lisäksi suurimpana esteenä SBU:n uudistamiselle vaatimuksia luopua sen pyörittämästä järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaosastosta Directorate K:sta.

– Kansalaisyhteiskunnan ja läntisten kumppaneidemme näkökulmasta tämä osasto on merkityksetön SBU:lle, huomauttaa Nakon pääsihteeri Olena Tregub Kyiv Postille.

– Mutta juuri talousrikokset ovat niitä, joista SBU:n korruptoituneet virkailijat saavat vilpilliset tuottonsa. Joten luonnollisesti on vaikea löytää poliittista tahtoa uudistaa tätä tutkintaosastoa, mikä samalla merkitsisi lukuisten korruptiomahdollisuuksien katoamista, Tregub toteaa.