Tällainen oli Palmen murhapaikalle ensimmäisenä osunut ”Skandia-mies” – kertoi oudon tarinan norsunluukahvaisesta aseesta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tällainen oli Palmen murhapaikalle ensimmäisenä osunut ”Skandia-mies” – kertoi oudon tarinan norsunluukahvaisesta aseesta

Ruotsalaislehti Expressen kertoo poliisin viimeaikaisen toiminnan voivan viitata siihen, että syyllisen uskotaan olevan teosta jo aiemmin epäilty ”Skandia-mieheksi” kutsuttu silminnäkijä.

Stig Engström eli ”Skandia-mies” kuvattuna murhapaikan läheisyydessä syyskuussa 1986. Vuonna 2000 itsemurhan tehnyt mies antoi aikanaan runsaasti haastatteluja tiedotusvälineille.­

24.5.2018 6:40 | Päivitetty 24.5.2018 8:53

Juttu on julkaistu Ilta-Sanomissa 24.5.2018.

Ruotsalaislehti Filter julkaisi keskiviikkona moniosaisen artikkelin entisen opettajan, freelance-toimittaja Thomas Pettersonin 12 vuotta kestäneestä selvitystyöstä, joka koskee Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhaa.

Palme ammuttiin kuoliaaksi Tukholman keskustassa sijaitsevalla Sveavägenillä helmikuussa 1986, kun hän oli palaamassa elokuvista puolisonsa Lisbet Palmen kanssa. Murhaajaa ei koskaan saatu kiinni.

Pettersonin teoria viittaa siihen Palmen surmasi mahdollisesti ensimmäisenä murhapaikalle osunut, mediassa ”Skandia-mieheksi” nimetty silminnäkijä eli vuonna 2000 menehtynyt Stig Engström. Mies työskenteli mainoskonsulttina Skandia-yhtiössä murhan tapahtuessa.

Miehen taustoja ja hänen linkittymistään tutkintaan vuosien aikana ovat kerranneet Filterin lisäksi myös muun muassa Aftonbladet ja Expressen.

Soitti itse ensin poliisille

Murhaa seuranneena päivänä Ruotsin poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa, että Palmen murhaaja oli mahdollisesti pukeutunut mustaan päällystakkiin. 20 minuuttia tilaisuuden päättymisen jälkeen poliisin vihjepuhelimeen soitti omalla nimellään mies, joka kertoi, että kyse oli väärinkäsityksestä.

Soittajan mukaan poliisin tuntomerkit viittasivat häneen, koska hän oli pukeutunut tummaan päällystakkiin ja päähineeseen kävellessään pois työpaikaltaan Skandialta. Yrityksen konttori sijaitsi lähellä murhapaikkaa.

Katso alta video Olof Palmen murhapaikalta.

Mies eli tuolloin 52-vuotias Engström kertoi poliisille olleensa Sveavägenin ja Tunnelgatanin risteyksessä laukausten aikaan ja syöksyneensä tapahtumapaikalle tämän jälkeen välittömästi. Engströmin mukaan murhaajan oikea tuntomerkki olikin tummansininen ja hupullinen toppatakki, sillä sellaiseen järkyttyneessä tilassa ollut Lisbet Palme oli hänelle sanonut murhaajan pukeutuneen.

Engström väitti itsekin nähneensä tummansiniseen toppatakkiin pukeutuneen miehen Tunnelgatanilla sijainneen työpaikkansa läheisyydessä. Häntä kuulusteltiin muutamaan otteeseen vihjesoiton jälkeen, ja jokaisella kerralla hän mainitsi tummansinisen toppatakin.

Olof Palme kuvattuna vierailulla Porissa kesäkuussa 1981.­

Engström ei puhunut mielellään poliisin kanssa, mutta sen sijaan hän alkoi antaa medialle haastatteluja, joissa hän kertoi tummansinisestä toppatakista sekä siitä, kuinka hän toimi murhapaikalle tultuaan. Silminnäkijästä alettiin pian käyttää nimitystä ”Skandia-mies”.

Poliisin huomio siirtyi kurdeihin ja Christer Pettersoniin

Poliisi piti miestä kuitenkin itselleen huomiota hakevana patologisena valehtelijana, mikä oli myös syynä siihen, ettei häntä kutsuttu todistajan ominaisuudessa mukaan murhapaikalla myöhemmin tehtyyn rekonstruktioon.

Suivaantunut Skandia-mies antoi lisää haastatteluja, joissa hän painotti sitä, kuinka poliisi oli erehtynyt murhaajan tuntomerkeistä, eikä ottanut asiaa huomioon, vaikka hän oli toistuvasti ilmoittanut siitä poliisille.

Christer Petterson tuomittiin Palmen murhasta, mutta vapautettiin myöhemmin hovioikeuden päätöksellä. Petterson kuoli syksyllä 2004.­

Haastattelujen jälkeen poliisi kiinnostui Skandia-miehestä ja kuulusteli tätä. Kuulustelussa hän antoi vääriä tietoja liikkeistään ja työpaikalta poistumisen ajankohdasta. Poliisin kiinnostus kuitenkin hiipui pian ja se alkoi yhä enemmän keskittyä tutkintalinjaan, jossa epäilyt kohdistuivat kurdeihin ja Kurdistanin työväenpuolue PKK:hon.

Skandia-miestä kuulusteltiin vielä pariin otteeseen sen jälkeen, kun Skandian turvallisuuspäällikkö kertoi tutkijoille, että heidän kannattaisi tarkastella yhtä yrityksen työntekijää hieman tarkemmin. Tutkijoiden kiinnostus kääntyi pian kuitenkin Christer Pettersoniin, jota syytettiin murhasta oikeudessa kolme vuotta myöhemmin.

Skandia-mies todisti oikeudessa puolustuksen kutsumana, ja jälleen hän nosti esiin tummansiniseen toppatakkiin pukeutuneen miehen. Petterson tuomittiin, mutta vapautettiin myöhemmin hovioikeuden päätöksellä.

”Jos olisin murhaaja”

Viimeisen haastattelunsa Skandia-mies antoi vuonna 1992 Skydd & Säkerhet -nimiselle turvallisuusalan julkaisulle. Haastattelussa häneltä kysyttiin ensimmäistä kertaa, mitä hän ajattelee murhasta.

– Itse olisin henkilökohtaisesti käyttänyt ketterämpää, pienempää asetta – jos olisin ollut murhaaja. En olisi käyttänyt niin tehokasta, mahdollisesti myös arvokasta asetta. Olisin ehkä tehnyt sen sillä kuvioilla koristellulla norsunluukahvaisella aseella, joka katosi ravintola Oxenista samana iltana, Skandia-mies kertoi seitsensivuisessa haastattelussa.

Stig Engström mustassa päällystakissaan murhapaikan läheisyydessä huhtikuussa 1986.­

Hän aprikoi haastattelussa myös, että murhaaja oli ehkä sattumalta asetta mukanaan kantanut ”yksinäinen susi, joka toimi hetkessä”, eikä murha ehkä näin ollen olisikaan ollut etukäteen suunniteltu, vaan ”virhe tai sattuma”.

Tämän jälkeen Skandia-miestä ei enää kuultu ja nähty julkisuudessa. Myöskään poliisi ei ollut yhteydessä häneen.

90-luvun lopulla mies jäi varhaiseläkkeelle Skandialta ja erosi vaimostaan. Vuonna 2000 hän teki itsemurhan, Filter-lehden mukaan yksinäisenä, köyhänä ja sairaana sekä ex-vaimonsa mukaan viimeiset vuotensa rankasti ryypänneenä.

”Hän ei vain yksinkertaisesti ollut henkilö, joka olisi sopinut kuvaan”

Skandia-miehen mahdollisen osuuden Palmen murhaan nosti esille jo vuonna 2016 Lars Larsson kirjassaan Nationens Fiende (Kansanvihollinen). Kirja sai kuitenkin vain niukasti huomiota.

Aftonbladet kysyi murhan tutkintaa vuodesta 1988 lähtien johtaneelta Hans Ölvebrolta, miksi Skandia-mieheen ei keskitytty siinä vaiheessa, kun hovioikeus vapautti Pettersonin.

Olof Palmen murhapaikalla Sveavägenillä on nykyään muistokyltti.­

– Hän ei ollut lainkaan sellaista tyyppiä, joka olisi edes uskaltanut laukaista aseen, se on minun muistikuvani. Siihen tarvitaan kuitenkin hieman rohkeutta. Se oli varmasti osasyynä, hän ei vain yksinkertaisesti ollut henkilö, joka olisi sopinut kuvaan, Ölvebro sanoi lehdelle.

Toimittaja Pettersonin tutkimustyön perusteella Skandia-mies oli kuitenkin saanut mahdollisesti lisärohkeutta alkoholista, sillä hän oli nauttinut ”kostean lounaan” muutamia tunteja ennen murhaa.

Filterin mukaan mies oli hyvin kiinnostunut politiikasta ja erityisesti Maltillisesta kokoomuksesta, jonka paikallisosastoon hän liittyi vuonna 1982. Lehti väittää miehen myös vastustaneen Palmea avoimesti ja vihamieliseen sävyyn.

Harjoitteli ampumista radalla

Myös Aftonbladetin haastatteleman ex-vaimon mukaan Skandia-mies oli ”liian pelkurimainen” ja omasi liian huonon itsetunnon murhatakseen pääministerin. Ex-miehensä syyttömyydestä vuorenvarma nainen kuitenkin myönsi, ettei mies pitänyt Palmesta. Naisen mukaan mies ei myöskään koskaan omistanut aseita.

Filterin artikkelin mukaan Skandia-mies kuitenkin harjoitteli ampumista armeijan ampumaradalla ja jopa kilpaili siinä. Hän pääsi mahdollisesti käsiksi myös aseisiin muutoin, sillä hänen läheisellä ystävällään ja naapurillaan oli suuri asekokoelma, jossa oli myös vastaavia revolvereja, kuin se, millä Palme surmattiin.

Olof Palmen murhan tutkintamateriaali on varastoitu mappeihin, joita säilytetään Ruotsin rikospoliisin kellarissa Kungsholmenilla.­

Asekeräilijä on jo kuollut, mutta hänen tyttärensä on vahvistanut kaksikon läheisen suhteen Filterille. Skandia-miehen ystäväpiiriin kuului lehden mukaan useita armeijan upseereja ja diplomaatteja, jotka olivat aktiivisia Maltillisessa kokoomuksessa.

Miestä ei lehden mukaan koskaan otettu vakavasti Palme-kriittisten ystävien piireissä, mikä saattaisi viitata siihen, että miehellä oli pyrkimyksenään tehdä heihin vaikutus.

Palmen murhan tutkintaa nykyisin johtava syyttäjä Krister Petterson kieltäytyi kommentoimasta asian yksityiskohtia Expressenille, mutta hän kertoi tutkinnan olevan edelleen intensiivistä ja uskovansa, että murha saadaan vielä ratkaistua.

Filterin mukaan poliisi on viime aikoina tutkinut nimenomaan Skandia-miehen osuutta asiaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?