Ulkomaat

Syyriassa kulkee raja, jota Iran ja Israel eivät toivottavasti ikinä ylitä – ”Silloin uhka on ihan eri tasolla”

Julkaistu:

Syyriassa Iranin ja Israelin konflikti pysyy kenties jotenkin hallinnassa, mutta uhka kasvaa voimakkaasti, jos välejä selvitellään vaikkapa Libanonissa, suomalaisprofessori sanoo.
Israelin ja Iranin välisen sodan syttymiselle on olemassa varteenotettava riski, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Hän kuitenkin arvioi, että molemmilla osapuolilla on paljon syitä pyrkiä hillitsemään tilanteen kärjistymistä.

Huoli sodasta arkkivihollisten kesken nousi pinnalle torstain vastaisena yönä, kun Israel iski Syyriassa useisiin kohteisiin, jotka sen mukaan ovat Iranin joukkojen hallussa.

Israelin asevoimien mukaan operaatio oli yksi suurimmista viime vuosina ja se kohdistui "liki kaikkeen" Iranin infrastruktuuriin Syyriassa. Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan Israelin iskuissa kuoli yli 20 ihmistä, jotka kuuluivat Syyrian hallituksen puolella taisteleviin joukkoihin.

Operaatio oli vastaus raketti-iskuun, joka tehtiin Syyriasta käsin kohti Israelin sotilaita Golanin kukkuloilla. Israel syyttää iskusta Irania, joka ei ole vahvistanut olevansa iskun takana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Niin kauan kuin tämä pysyy Syyrian sisällä, se pysyy helpommin hallinnassa. Sitten jos tämä laajenee Syyrian ulkopuolelle, esimerkiksi Libanoniin, potentiaalinen uhka on ihan eri tasolla, Juusola arvioi STT:lle täysimittaisen sodan uhkaa.

Juusolan mukaan ei voi sanoa varmasti, onko iskujen ajankohdalla yhteyttä Yhdysvaltain vetäytymiseen Iranin ydinsopimuksesta. Hän kuitenkin sanoo, että sopimuksen osittainen kaatuminen varmasti vähentää pidäkkeitä Iranin ja Israelin välillä.

Juusola muistuttaa, että tilanne Israelin ja Iranin välillä Syyriassa on kiristynyt jo kuukausien ajan, kun Iranin tukemat Syyrian hallituksen joukot ovat päässeet sodassa niskan päälle.


Venäjällä rauhoittelijan rooli

Iranilla on syitä välttää konfliktin kärjistymistä. Konflikti Israelin kanssa uhkaisi sen Syyrian sodassa saavuttamia voittoja. Iranin liiallinen aggressiivisuus myös voisi saada Euroopan valtiotkin vetäytymään ydinsopimuksesta.

– Kuvittelisin, että tämä hillitsee Iranin osalta tätä tilannetta. Sitten on tietysti Venäjä, jonka etu ei varmasti ole se, että sen asema ja saavutukset Syyriassa joutuvat uhanalaisiksi sen takia, että kaksi sen liittolaista hakevat sotaa keskenään. Venäjän roolin luulisi olevan tässä sellainen rauhoittava, Juusola sanoo.

Israelinkaan intresseissä ei ole täysimittainen sota.

– Israel haluaa pitää yllä tällaista pelotetta, että Iran ei ylittäisi määrättyjä rajoja mitkä se asettaa sille Syyrian alueella. Se pyrkii estämään sitä, että Iran kehittää joukkojaan tai sen tukemia joukkoja Israelin kannalta pelottavan voimakkaiksi Syyriassa.

USA tuki Israelia

Kansainväliset reaktiot Israelin iskuihin vaihtelivat. Syyria syytti Israelia aggressiivisesta käytöksestä, joka johtaa jännitteiden kasvamiseen alueella ja on vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.

Venäjä, Ranska, Britannia ja Saksa kehottivat kaikkia osapuolia malttiin. Venäjä oli yhteydessä molempiin osapuoliin ja kuvaili tilannetta huolestuttavaksi.

Yhdysvallat puolestaan ilmaisi tukensa Israelilla ilmoittamalla, että maalla on oikeus itsepuolustukseen. Yhdysvallat syytti Irania provokatiivisista iskuista.
  • Katso alta video Yhdysvaltojen sopimuksesta vetäytymisestä.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi, että Iran ylitti ”punaisen viivan” ampumalla raketteja Israelin sotilaita kohti. Netanjahun mukaan Israelin isku oli asianmukainen vastaus.

Tämän takia Golanin kukkulat on kriittinen alue Lähi-idässä

  • Israel syyttää Irania raketti-iskusta sen sotilaita kohtaan Golanin kukkuloilla. Golan on poliittisesti ja strategisesti tärkeä ja kiistanalainen alue.
  • Israel valtasi Golanin kukkulat Syyrialta vuonna 1967 Kuuden päivän sodassa.
  • Syyria yritti vallata Golanin takaisin yllätyshyökkäyksellä vuoden 1973 Jom kippur -sodassa. Golanilla käytiin tuolloin massiivisia tankkitaisteluja, mutta Israel sai pidettyä alueen hallussaan. Sodan jälkeen vuonna 1974 Golanin itäosaan sijoitettiin YK:n rauhanturvajoukkoja.
  • Vuonna 1981 Israel liitti Golanin kukkulat itseensä. Tätä ei ole tunnustettu kansainvälisesti.
  • Golanilla on nykyään Israelin siirtokuntia. Alueella asuu myös noin 20000 Syyrian kansalaista.
  • Golan tarjoaa Israelille hyvän paikan tarkkailla eteläisen Syyrian tapahtumia. Kukkulat muodostavat myös luonnollisen puolustuslinjan ja tärkeän makean veden lähteen. Kun Golan oli Syyrian hallussa ennen vuotta 1967, Syyria käytti aluetta Pohjois-Israelin moukaroimiseen tykistöllään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt