Ulkomaat

Näin Putin puhui Punaisella torilla voitonpäivänä – unohti sujuvasti Stalinin ja Hitlerin liittolaisuuden

Julkaistu:

Presidentti Vladimir Putin syytti länttä yrityksestä kirjoittaa toisen maailmansodan historiaa uusiksi, mutta ei itse kiittänyt sanallakaan Neuvostoliiton länsiliittolaisia avusta Adolf Hitlerin kaatamisessa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti Punaisen torin voitonpäivän paraatissa puheen, jossa hän syytti nimeltä mainitsemattomia länsimaita yrityksestä kirjoittaa toisen maailmansodan historiaa uusiksi.

Putinin mukaan 73 vuotta sitten kaikki ymmärsivät, että Neuvostoliiton kansan urheus ratkaisi sodan käänteen ja Neuvostoliitto pelasti Euroopan natsismin orjuudelta, mutta nyt tuota muistoa halutaan hämärtää.

– Nykyisin yritetään pyyhkiä pois sen kansan saavutukset, joka pelasti Euroopan ja maailman orjuudelta, hävitykseltä ja holokaustin kauheuksilta. Yritetään vääristellä sodan tapahtumia, vaivuttaa unholaan todellisten sankareiden saavutukset ja väärentää sekä kirjoittaa uusiksi koko historiaa, Putin ryöpytti puheessaan.

Putinin mukaan neuvostokansa ei horjunut eikä antanut periksi julman vihollisen edessä, vaikka jotkut valtiot valitsivat häpeällisen antautumisen tien ja jotkut puolestaan taipuivat tekopyhään sovitteluun tai jopa suoraan yhteistyöhön natsien kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tuomitessaan ”joidenkin maiden yhteistyön natsien kanssa” Putin unohti mainita sujuvasti sen, että toisen maailmansodan tapahtumia edelsi Josif Stalinin ja Adolf Hitlerin liittolaisuus. Elokuussa 1939 solmittu Molotovin-Ribbentropin sopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja sinetöivät Euroopan jaon etupiireihin.

Saksa saattoi aloittaa syyskuussa 1939 juuri tuon sopimuksen turvin sotatoimet Puolan länsiosia vastaan, ja pian Neuvostoliitto miehitti puolestaan Puolan itäosat. Niin ikään Molotovin-Ribbentropin sopimuksen turvin Neuvostoliitto ryhtyi painostamaan omaan etupiiriinsä laskettuja Baltian maita ja Suomea, mikä johti Baltian neuvostomiehitykseen 1940 ja talvisotaan Suomea vastaan 1939.

Venäläinen historiankirjoitus ei kuitenkaan mielellään muistele vuosien 1939–40 tapahtumia, vaan ne ohitetaan ikään kuin niitä ei olisi ollutkaan. Venäläisittäin puhutaan sen sijaan aina vain Suuresta isänmaallisesta sodasta vuosilta 1941–45. Voitonpäivän puheissakin sodan katsotaan alkaneen vasta siitä, kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941.

Putin antoi puheessaan ymmärtää, että Venäjällä on nyt vastassaan uusia uhkia, joilta se ei voi sulkea silmiään.

– Uusien uhkien takana ovat vanhat rumat piirteet: egoismi ja kärsimättömyys, aggressiivinen nationalismi ja vaatimus yksinoikeuksiin, Putin muotoili.

Joinakin aiempina vuosina Putin on jakanut voitonpäivän puheessaan kiitosta myös Neuvostoliiton liittolaisille, jotka auttoivat kaatamaan Adolf Hitlerin Saksan. Vielä esimerkiksi vuonna 2015 Putin muisti kiittää Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan panosta natsien kaatamisessa, mutta tällä kertaa Putin ei maininnut näitä maita sanallakaan eikä ylipäätään kiittänyt Neuvostoliiton liittolaisia millään tavoin.

Krimin kaappausta seuranneina vuosina länsijohtajat ovat boikotoineet laajasti Moskovan voitonpäivän paraatia. Tällä kertaa Putinin seurassa paraatia seurasivat vain Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja Serbian presidentti Aleksandar Vucic.