Intiassa vuosittain jopa 40 000 raiskausta, joka kolmas uhri alaikäinen – tutkija: ”Alempien kastien naiset ovat käyttöesineitä”

Tutkijan mukaan joukkoraiskausten taustalla on Intian naisten alistettu asema, mutta myös maan perinteinen kastijärjestelmä.

Hämeen-Anttilan mukaan joukkoraiskausten taustalla on Intian naisten alistettu asema, mutta myös maan perinteinen kastijärjestelmä.

6.5.2018 17:18

Joukkoraiskauksilla on Intiassa pitkä historia, toteaa kirjailija ja Intia-tutkija Virpi Hämeen-Anttila. Se, että niitä nykyisin käsitellään laajasti julkisuudessa, voi olla askel kohti muutosta parempaan.

– Tämä on vanha ilmiö, joka on noussut otsikoihin. Intian syrjäkyliltäkin saadaan tieto paremmin esille kuin ennen, ja naisjärjestöt pitävät ongelmaa esillä, sanoo Hämeen-Anttila.

Hämeen-Anttilan mukaan joukkoraiskausten taustalla on Intian naisten alistettu asema, mutta myös maan perinteinen kastijärjestelmä.

– Kastilaitoksessa alempien kastien naiset ovat käyttöesineitä. Raiskaukset liittyvät eriarvoisuuteen, siihen että väkivalta alhaiskastista naista kohtaan ei merkitse mitään. Myös alhaiskastiset miehet joutuvat kokemaan väkivaltaa, sanoo Hämeen-Anttila.

Laki kieltää kastierottelun ja syrjinnän, mutta etenkin maaseudulla kastijärjestelmä on käytännössä yhä voimissaan. Toisaalta kaupungeissa ja kaupungistumisen myötä sen merkitys on vähentynyt.

Osa Intian joukkoraiskauksista liittyy Hämeen-Anttilan mukaan hindujen ja muslimien ristiriitoihin.

– Vastakkainasettelu on kärjistynyt. Osa raiskauksista on viharikoksia, sanoo Hämeen-Anttila.

"Ihmiset ovat saaneet tarpeekseen"

Intialaisiin teini-ikäisiin ja jopa pikkutyttöihin kohdistuneet joukkoraiskaukset ovat nousseet näkyvästi julkisuuteen maan ulkopuolellakin. Maanantaina Intian korkeimman oikeuden on määrä käsitellä kahdeksanvuotiaan tytön raiskausta ja murhaa, joka on herättänyt maassa laajaa paheksuntaa.

– Kyllä raiskaaminen herättää suurta suuttumusta Intiassa. Etenkin nämä tapaukset, joissa pikkutyttö on joutunut joukkoraiskauksen uhriksi, ovat herättäneet yleistä pöyristystä, sanoo Minna Säävälä, Väestöliiton perhetoimintojen johtaja ja sosiaaliantropologian dosentti Helsingin yliopistossa.

– Jo nämä laajat julkiset kampanjat ja mielenosoitukset ovat merkki muutoksesta. Ihmiset ovat saaneet tarpeekseen, arvioi Säävälä.

Ihmiset protestoivat raiskauksia vastaan Intiassa huhtikuussa.

Raiskauksista langetetaan Säävälän mukaan Intiassa entistä kovempia rangaistuksia, muun muassa juuri laajan julkisuuden vuoksi.

– Rangaistusten kovuus ei ole niinkään ongelma, vaan se, että niitä ei saada toimeen. Oikeusjärjestelmä on varsin tehoton ja korruptoitunut, toteaa Säävälä.

Raiskaus on koko suvun häpeä

Joukkoraiskaukset – ainakin osa niistä – nousevat otsikoihin, mutta Säävälän mukaan Intiassakin naisen raiskaaja on useimmiten tämän lähipiiristä: sukulainen, tuttava tai puoliso.

– Raiskausta avioliitossa ei Intiassa ymmärretä rikokseksi, vaan katsotaan että seksiin suostuminen kuuluu naisen velvollisuuksiin avioliitossa, Säävälä toteaa.

Muuten raiskauksia yleisesti paheksutaan – mikä ei tarkoita, että esimerkiksi teini-ikäisen raiskauksesta välttämättä ilmoitettaisiin poliisille. Raiskatuksi joutuminen koetaan häpeänä, joka on myös perheen ja suvun häpeä.

– Raiskauksen uhria syyllistetään Intiassa enemmän kuin meillä. Sitä, miten uhri on käyttäytynyt, lähdetään kaivelemaan niin paljon, että ihmiset eivät välttämättä uskalla ilmoittaa raiskauksesta, sanoo Säävälä.

Intiassa tuli vuonna 2016 tietoon noin 40 000 raiskausta. YK:n arvion mukaan maassa joka kolmas raiskauksen uhri on alaikäinen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?