Ulkomaat

Tuhkarokko­epidemia leviää Etelä-Euroopassa – Italiaan, Kreikkaan tai Ranskaan matkustava voi tarvita ylimääräisen rokotuksen

Julkaistu:

Tuhkarokko
Tuhkarokko saattaa johtaa vakavaan aivotulehdukseen.
Eteläisen Euroopan tuhkarokkoepidemiat ovat herättäneet pienten lasten kanssa matkustavia kysymään vauvoilleen ylimääräistä rokotusta. Viranomaisten mukaan lisärokotus voi olla tarpeellinen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erityisasiantuntijan Mia Kontion mukaan alle vuoden ikäisen lapsen rokottaminen tuhkarokkoa vastaan on paikallaan, jos hän on lähdössä mukaan matkalle Italiaan, Kreikkaan, Ranskaan tai Romaniaan. Näissä maissa on viime aikoina ollut runsaasti tuhkarokkotapauksia.

Virallisia suosituksia ylimääräisistä rokotuksista ei ole, eikä eteläisen Euroopan maita ainakaan vielä katsota pysyvästi korkean tuhkarokkoriskin maiksi. Tartuntojen määrä vaihtelee Kontion mukaan alueittain ja viikoittain, joten on vaikea arvioida missä riski on suuri.

– Tällä hetkellä lähinnä Italiassa ja Kreikassa on hyvin suuria epidemioita. Varsinkin Etelä-Kreikassa on paljon tapauksia, eikä se näytä ihan heti laantuvan, sanoo Kontio.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ranskassa tuhkarokkoa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän, mutta Kontion mukaan ylimääräinen rokotus voi sielläkin olla perusteltu. Romaniassa tuhkarokkotilanne on ollut Euroopan vakavin. Muissakin Euroopan maissa esiintyy pienempiä paikallisia epidemioita, mutta ne eivät oleellisesti lisää tartuntariskiä.

Aikuinenkin voi tarvita lisärokotteen

Alle puolivuotiaalle vauvalle tuhkarokolta suojaavaa MPR-rokotetta ei suositella. Sen ikäisellä on todennäköisesti vielä jäljellä äidiltä sikiöaikana saatuja vasta-aineita.

– Rokotteen haittavaikutuksista ja tehosta pienimmille vauvoille ei ole kattavia tutkimuksia, toteaa Kontio.

Normaalin rokotusohjelman mukaan ensimmäinen MPR-rokote annetaan 12–18 kuukauden iässä ja toinen kuusivuotiaana. Ensimmäinen rokote voidaan aikaistaa 11 kuukauteen. Sitä nuorempana rokotettu lapsi tulee joka tapauksessa rokottaa myöhemmin kahdesti, koska rokotteen teho on vauvaiässä heikompi.

Osalle aikuisistakin MPR-rokotus ennen matkaa voi olla paikallaan. Suomessa tuhkarokkorokotukset aloitettiin vuonna 1975 eikä osa 1970-luvun alussa syntyneistä ole saanut kahta rokotusta. 1960-luvulla syntyneistä ja sitä vanhemmista taas valtaosa on sairastanut tuhkarokon ja saanut siten vastustuskyvyn.

”Vanhemmat ovat hyvin tietoisia”

Soittokierros muutamiin isoihin kaupunkeihin kertoo, että pienten lasten kanssa matkustavat vanhemmat ovat heränneet kysymään ylimääräisiä MPR-rokotuksia. Myös neuvolan henkilökunta ottaa matkoilla tarvittavat lisärokotukset esille.

– Vanhemmat ovat hyvin tietoisia, että riski on olemassa, kertoo Turun kaupungin ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Tuula Cornu.

– Suunnilleen viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana on enenevässä määrin rokotettu MPR-rokotuksia, arvioi Oulun kaupungin rokotushoitaja Arja Junnonaho.

– Mitään ryntäystä ei ole ollut, mutta yksittäisiä tapauksia kyllä, kertoo Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palveluiden ylihoitaja Leena Vekara.

– Kyllä näitä on, mutta ei hirvittävästi aiempaa enemmän. Neuvolan puhelinpalveluun tulee paljon kyselyjä, sanoo Espoon kaupungin neuvolan puhelinpalvelun osastonhoitaja Anni Paaskoski.

Matkatoimistot eivät erikseen huomauta asiakkailleen eteläisen Euroopan tuhkarokkotilanteesta, kertoo Suomen matkatoimistoalan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti. Matkoille aikovia kehotetaan selvittämään terveysviranomaisten kotisivuilta, millaiset rokotukset ovat tarpeen.

Tuhkarokko leviää siellä, missä rokotukset eivät ole kunnossa

Romaniassa alkoi toissa vuoden alkupuolella laaja tuhkarokkoepidemia. Viime kuukausina sairastuneiden määrä on vähentynyt, mutta vielä tämän vuoden tammi-helmikuussa tiettävästi kolme ihmistä kuoli tuhkarokkoon.

Viranomaisten mukaan yli 11 000 romanialaista on epidemian aikana sairastunut tuhkarokkoon. Tauti on aiheuttanut ainakin 40 ihmisen kuoleman.

Romaniassa vain noin 75 prosenttia väestöstä on saanut täyden rokotusturvan tuhkarokkoa vastaan. Tuhkarokkotapaukset ovat erityisen yleisiä maan köyhän ja heikosti koulutetun romaniväestön keskuudessa.

Kreikassa – lähinnä maan eteläosassa – tuhkarokkotapauksia on ollut yli 2 000 toukokuusta 2017 maaliskuun puoliväliin 2018. Myös Kreikassa tuhkarokko leviää etenkin romaniväestössä. Romanit ovat huomattavasti muita useammin vailla rokotuksia.

Italiassa on vuoden 2017 aikana yli 5 000 ihmistä sairastunut tuhkarokkoon. Lähes 70 prosenttia sairastuneista on yli 20-vuotiaita. Italiassa tuli runsaat puoli vuotta sitten voimaan pakollinen rokotusohjelma, jonka mukaan rokottamatta jätetyt lapset eivät pääse päivähoitoon.

Ranskassa tuhkarokkotapauksia oli runsaat 500 vuonna 2017. Tämän vuoden alkupuolella sairastuneiden määrä on kasvanut.

Tuhkarokko saattaa johtaa vakavaan aivotulehdukseen

– Tuhkarokon aiheuttaa paramyksovirus.

– Tauti leviää kosketus- ja pisaratartuntana sekä ilmateitse. Itämisaika on 7–21 vuorokautta, useimmiten 9–11 vuorokautta.

– Tuhkarokko alkaa korkealla kuumeella ja hengitystieoireilla. Taudille tyypillinen ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon.

– Tuhkarokkoon voi liittyä korvatulehdus, ripuli tai keuhkokuume. Harvinaisempi mutta vakava lisätauti on enkefaliitti eli aivotulehdus, johon sairastuu yksi noin 1 000–2 000 tuhkarokkopotilaasta.

– Tuhkarokkoon ei ole lääkitystä, mutta kuumetta ja särkyä voidaan lievittää kipulääkkeellä.

– Suomessa tuhkarokkorokotukset aloitettiin vuonna 1974. Sitä ennen tuhkarokkoon sairastui vuosittain ainakin 10 000 lasta.

– Vuodesta 1982 lähtien suomalaiset lapset ovat saaneet MPR-rokotuksen, joka suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.

– Nykyisin tuhkarokkotapauksia on Suomessa tyypillisesti alle kymmenen vuodessa, ja tartunnat ovat peräisin ulkomailta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt