Kommentti: Putinin uhittelu on hätkähdyttävä viesti maailmalle - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Putinin uhittelu on hätkähdyttävä viesti maailmalle

Ennennäkemätön ase-esittely sopii Kremlin strategiaan, mutta onko varusteluun rahkeita, pohtii IS:n erikoistoimittaja Jouko Juonala.

1.3.2018 19:43

Revanssihenkeä, varustelukilpailua, uhittelua. Presidentti Vladimir Putinin linjapuhe torstaina oli tylyä kuultavaa. Se oli laajasti maalailtu asialista seuraavalle kuusivuotiskaudelle, joka alkaa 18. maaliskuuta pidettävistä presidentinvaaleista. Voittajastahan ei ole epäilystä.

Putin käytti puheensa jälkiosan ennennäkemättömään ase-esittelyyn, Venäjän uusimman tuomiopäivän teknologian hyytävään mainosiskuun. Se oli vastaus presidentti Donald Trumpin alkuvuodesta julkistamaan Yhdysvaltain uuteen strategiaan, joka painottaa ydinasearsenaalin modernisointia.

Vaikka ase-esittely olikin hätkähdyttävä, on lännessä jo ollut tieto Venäjän uudesta ydintorpedosta, jonka olemassaolon Putin nyt vahvisti. Uudesta pitkän kantaman ballistisesta ohjusjärjestelmästä on myös tiedetty, Nato tuntee sen koodinimellä Saatana-2. Uutta sen sijaan oli Putinin videolla esittelemä, pientä lentokonetta muistuttava hypersoninen taistelukärki, joka voidaan ohjata kiertämään korkealle ulottuvat ohjuspuolustusjärjestelmät.

Vladimir Putin puhui Moskovassa torstaina ja esitteli havainnekuvia uusista, ”voittamattomista” asejärjestelmistä.­

Yhdysvalloilla ja Kiinalla on molemmilla jo kehitteillä samanlaiset aseet, joita kutsutaan HGV-järjestelmiksi (hypersonic glide vehicle). Kummallakin kehitystyö on vasta alkuvaiheessa, eikä venäläisen version uskota olevan vielä pitkään aikaan valmis operatiiviseen käyttöön.

Onko Venäjällä oikeasti rahkeita tällaiseen tähtien sota -tyyppiseen ydinasevarusteluun? Neuvostoliitto uhrasi siihen 1980-luvulla – Ronald Reaganin yllytyksestä – niin paljon voimavaroja, että se vaikutti osaltaan koko kommunistinen järjestelmän romahtamiseen.

Tätä pohtiessa kannattaa kiinnittää huomiota Putinin puheen alkuosaan. Siinä Putin nimittäin asetti sisäpoliittisia tavoitteita, joihin valtion pitäisi, yhä kiihtyvien varustelumenojen lisäksi, satsata valtavat määrät rahaa. Pari esimerkkiä: köyhyyden puolittaminen ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä, terveydenhoitoon käytettävien varojen nostaminen neljään prosenttiin kansantuotteesta, tienrakennus- ja korjaushankkeiden kaksinkertaistaminen ja alueellisten lentokenttien modernisointi.

Mistä siis rahat? Putinin vaalipuhe ja pian alkavan uuden virkakauden alku osuvat talouden hyvään kasvusaumaan: federaatiobudjetin tulot kasvoivat viime vuonna peräti 18 prosenttia öljyn hinnannousun ja hyvän budjettikurin ansiosta. Inflaatiokin on hidastunut merkittävästi.

Silti federaation budjetti on yhä pitkälti riippuvainen hiilivetyjen ja muiden raaka-aineiden viennistä, ja siten herkkä suhdanteille. Putin joutui myös torstaina myöntämään, että viime vaaleissa asetettu tavoite tuottavuuden lisäämisestä 50 prosentilla jäi saavuttamatta. Putin vihjaisi, että hallitus joutuu ehkä miettimään veropohjan laajentamista menojen kattamiseksi, mutta vaalipuheeseen ei tietenkään kuulunut tämän problematiikan avaaminen tarkemmin.

Putinin puhe sopii erinomaisesti Kremlin strategiseen tavoitteeseen palauttaa Venäjän suurvalta-asema. Uhittelu uusilla ydinaseilla on tietysti huolestuttavaa ja siihen on suhtauduttava vakavasti, mutta samalla on hyvä muistaa realiteetit. Vaikka Venäjä vaikuttaa suurelta ja mahtavalta, sillä on edelleen myös suuria ja mahtavia ongelmia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?