Pirtua, punkia ja naapurirakkautta – lue Viron ja Suomen yhteinen tarina vuosi vuodelta

Pirtua, punkia ja naapurirakkautta – lue Viron ja Suomen yhteinen tarina vuosi vuodelta

Julkaistu: , Päivitetty:

Viro100
Viro täyttää sata vuotta lauantaina 24. helmikuuta. Yhteiselo Suomen kanssa ulottuu vielä pidemmälle historiaan. Suomenlahden tyttäret ja/tai veljekset? Sama se. Viron asioita pitkään seurannut toimittaja Sakari Nupponen poimi tärppejä sukulaisten historiasta.
1917: Kun Viro vasta hakee entistä suurempaa autonomiaa, Suomi julistautuu jo itsenäiseksi 6.12.

1918: Suomi vajoaa sisällissotaan. Keskenään sotivien Saksan ja Venäjän puristuksessa Viro antaa vuorostaan itsenäisyysjulistuksen 24. helmikuuta.

1919: Tarton yliopistosta tulee virolainen. Ensimmäisten professorien joukossa ovat muiden muassa Kalle Väisälä (matematiikka), Lauri Kettunen (itämerensuomalaiset kielet), J.G. Granö (maantiede) ja A.R. Cederberg (pohjoismaiden historia). Rinnakkaiselo alkaa kulttuurista, mutta suomalaiset rientävät apuun myös Viron vapaussotaan.

1920-luvulla Virossa kumotaan ravintoloiden tanssikielto ja matkailu kukoistaa.

1920: Tarton rauhat Viron ja Venäjän välillä helmikuussa sekä Suomen ja Venäjän välillä lokakuussa. Viro osallistuu Antwerpenin olympialaisiin saaliinaan kolme mitalia. Jüri Lossmann saavuttaa maratonilla hopeaa, kun Hannes Kolehmainen ottaa yhden Suomen 15 kullasta.

1922: Viron riigivanem Konstantin Päts tekee valtiovierailun Suomeen, joka on samalla maamme historian ensimmäinen. Suomen presidentti K.J. Ståhlberg ei sen sijaan tee yhtään valtiovierailua. Hänen seuraajansa Lauri Kristian Relander käy kerran Virossa.

1924: Suomalainen Aero liikennöi Katajanokalta Tallinnaan. Kalustona on saksalainen Junkers-vesitaso, joka laskeutuu talvisin suksille. Liikenne ei voi jäätilanteen vuoksi olla ympärivuotinen. Höyrylaiva on luotettavin yhteys.

1929: Virolaisen everstin tytär Miliza Korjus konsertoi useissa Viron kaupungeissa. Theo Mackebenin hänelle 1935 säveltämä Warum?-kappale nousee yhdeksi kaikkien aikojen kestosuosikeiksi Suomen radioaalloilla. Virossa käy jo liki 15 000 suomalaista: Tallinnan ravintoloiden tärkein yksittäinen asiakasryhmä.

1930-luvulla kaksi maa- ja metsätalous­maata kilpailee keskenään maailman­markkinoilla.

1932: Suomen kieltolaki kumotaan ja matkustusinto laimenee. Toisaalta maiden urheilusuhteet tiivistyvät, kun ruotsalaiset käryttävät Paavo Nurmen ammattilaisuudesta ennen Los Angelesin kisoja. Urho Kekkosen johdolla yhteistyö käännetään Viroon. Ensi-iltaan tulee Theodor Lutsin ja Erkki Karun tuottama suomalaisvirolainen elokuva Auringon lapset.

1933: Karhu-viinalla yritetään torjua pirtun salakuljetusta, joka jatkuu sitkeästi. Algoth Niskan ohella yksi suurimpia tekijöitä on Pernajan Kabbölen kalastajakylässä syntynyt Arnold Mikiver. Lempinimillä ”Humu” ja ”Kabbölen nimismies” tunnettu sankari aiheuttaa viranomaisille päänvaivaa Viipuria myöten. Hänet häädetään pirtun lähteille Danzigiin. Mikiver palaa vielä Viroon ja ottaa osaa metsäveljien toimintaan saaden 25 vuoden tuomion Siperiaan. Vanha salakuljettaja kuolee rautaesiripun takana 1985 pääsemättä koskaan takaisin Suomeen.

1934: Konstantin Päts ottaa vallan estääkseen oikeiston vallan­kaap­pau­ksen ja oman vaali­tappionsa. Syntyjään virolainen Kalevi Kotkas voittaa Suomelle korkeus­hypyn kultaa Torinon EM-kisoissa.

1935: Pätsin poliittinen vastustaja Artur Sirk pakenee Suomeen ja edelleen Luxemburgiin, jossa hän kuolee hämärissä olosuhteissa. Hautaaminen Helsingin Hietaniemeen uhkaa diplomaatti­suhteitamme.

1939: Suomi osallistuu koripallon EM-kisoihin. ”Susijengi” häviää Virolle 1–91, Latvialle 7–108 ja Liettualle 9–112. Talvisota syttyy ja virolaiset katsovat voimattomina, kuin Neuvostoliiton koneet lähtevät tukikohdistaan pommittamaan Suomea.

1940-luku repii vastarannat erilleen.

1940: Josif Stalin miehittää Viron järjestellen näytösvaalit, joiden jälkeen Viro hakee pääsyä Neuvostoliiton osatasavallaksi. Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan edustajan Otto Wille Kuusisen ehdotuksesta Viro liitetään yksimielisesti neuvostokansojen perheeseen. Viron sovjetisointia johtaa Andrei Ždanov, johon suomalaiset saavat tutustua valvontakomission puheenjohtajana 1944–47.

1941: Saksa etenee itärintamalla ja miehittää Viron. Sitä ennen Neuvostoliitto on ehtinyt kyydittää 10 000 virolaista Siperiaan. Tukholmassa julkaistaan Mika Waltarin Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta nimimerkillä Nauticus.

1942: August Gailitin Toomas Nippernaati suomennetaan. Veijariromaani on virolaisen kirjallisuuden Jäniksen vuosi.

1943: Virolaiset nuoret miehet pakenevat Saksan sotaväen pakko-ottoja, Näin syntyvät ”Suomen pojat”. Lisäksi tuhansia inkeriläisiä kuljetetaan Viron kautta Suomeen.

1944: Suomen pojat ottavat kaksi kertaa vastaan Neuvostoliiton suurhyökkäyksen – ensin Kannaksella ja sitten kotimaassaan. Noin joka kymmenes Suomen laivaston sotilas oli virolainen.

1947: Avataan uudelleen Tallinnan Estonia-teatteri, jonka olivat suunnitelleet arkkitehdit Wivi Lönn ja Armas Lindgren. Rakennus vaurioitui pahoin vuoden 1944 pommituksissa.

1949: Neuvostoliitto kyydittää 20 000 virolaista itään.

1950-luku on syväjäädytetyn hiljaisuuden aikaa.

1952: Helsingissä pidetään ensimmäiset kesäkisat, joihin ottaa osaa myös Neuvostoliitto. Virolaiset ovat jälleen vieraan lipun alla, kuten 1912 Tukholmassa. Raskaan sarjan kreikkalaisroomalaisen painin kultaa voittaa Johannes Kotkas, joka saavutti EM-kullan jo 1938.

1955: Tallinnan televisio näkyy Suomen etelärannikon antennitalouksissa. Suomessa säännöllinen televisiotoiminta alkaa kaksi vuotta myöhemmin.

1956: Virossa kävi vain 212 ulkomaalaista.

1957:
Baritoni Georg Ots levyttää Saarenmaan valssin. Siitä tulee Yleisradion Lauantain toivottujen kestosuosikki ja itse Saarenmaasta ”brändi”.



1960-luku tuo hetkellisen suojasään.

1964: Presidentti Urho Kekkonen palaa vierailulta Puolasta, tekee välilaskun Tallinnaan ja puhuu Tarton yliopistossa viroksi. Hän hiihtää ja saunoo Käärikussa. Legendoja syntyy, ja yksi niistä kertoo, kuinka Kekkonen seuraavalla Moskovan-matkallaan kehuu Viru Valge -votkaa, josta tulee sitten menestys.

1965: Säännöllinen laivayhteys 25 vuoden tauon jälkeen: Vanemuine (Väinämöinen) ja Wellamo aloittavat liikennöinnin.

1966: Ensimmäinen Naapurivisa. Esko Kivikoskesta ja Hardi Tiiduksesta tulee tv-julkkiksia.

1967: Suomen ja Viron välillä käytiin 19 urheilumaaottelua, joka alkoi Moskovan mielestä olla jo vähän liikaa. 1970-luvulla ne kiellettiinkin tyystin.

1969: Viron laulujuhlat täyttävät 100 vuotta. Suomesta mukana pääministeri Mauno Koivisto ja opetusministeri Johannes Virolainen.

1970-luvulla Viro oli yhä virallisesti Eesti.

1971: Lottopelin tuo Suomeen Veikkauksen toimitusjohtaja Kallio Kotkas, jonka veli voitti yleisurheilukultaa 1934.

1972: Suomalaisten urakoima Hotelli Viru avataan.

1974: Perustettiin Apelsin-yhtye, jonka ensilevy tuli 1980. Bändi keikkailee yhä.

1975: ETY-kokous Helsingissä.

1979: Neuvostoliitto alkaa miehittää Afganistania. Sotaretkelle joutuu myös virolaisia, joista 16 kaatuu.

1980-luku on synkintä neuvostoaikaa, josta yritetään pakoa eri keinoin.

1980: Moskovan olympialaisten purjehdukset Tallinnassa. Esko Rechardt voittaa Finnjollissa ja Piritan olympiakeskuksessa esitetään virallisesti Maamme. Georg Ots -matkustajalautta, jossa oli vain muutama autopaikka, aloittaa liikenteen. Olümpia-hotelli ja uusi lentokenttä avataan. Syksyn nuorisomellakat ja 40 intellektuellin kirje saavat Moskovan hermostumaan. Helsingin ja Tallinnan välinen suora puhelinyhteys menee vuosiksi huoltoon.

1982: Suomessa perustetaan Tuglas-seura vaalimaan maiden kulttuurisiteitä ilman että seura kuuluu Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan. Muugan uuden suursataman ja muiden suomalaisten rakennusyhtiöiden vientiprojektien pelätään kiihdyttävän Viron muukalaistamista.

1983: Juice Leskisen Eesti (On My Mind) kysyy, onko Viro kirosana. Virossa käy 80 000 suomalaista. Tuglas-seuran Martin markkinat käynnistyvät pienistä myyjäisistä.

1984: Velipuolikuun klassikkosketsi Raivola-rysapöksy. Alea-kirja julkaisee Sirje Sinilindin Viro ja Venäjä: havaintoja Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikasta Virossa 1940–1984. Nimimerkin piilossa on Turussa vaikuttaneen kansatieteilijän Ilmar Talven poika Juhan Talve.

1985: Kumiveneellä Virosta paenneet Raivo Roosna ja Alex Lepajõe ryöstävät Tillanderin kultakaupan ja Helsingin Osakepankin konttorin. Virossa seurataan MTV:n Napakymppi-ohjelmaa sekä Dallasia ja Ritari-Ässää.

1987: Emmanuel-elokuvan iltaöinen esittäminen MTV:llä pysäyttää puoli Viroa. Suomalaiset alkavat perustaa yhteisyrityksiä neuvosto-Viroon. Puunsuoja-aineita valmistava Eke-Sadolin on menestys. Sen sijaan Metsä-Serlan paperitehdas ja Valion kalapuikkotehdas Esva menevät myttyyn.

1988: Laulava vallankumous ryöpsähtää liikkeelle. Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala ja valokuvaaja Erkki Raskinen raportoivat ennenäkemättömästä juhlasta Tallinnan Laululavalla. SRV Viitoset rakentaa lihanjalostuslaitoksen Rakvereen.

1989: Virolainen punkyhtye J.M.K.E kolahtaa yleisöön molemminpuolin Suomenlahtea. Külmale maale -levyn julkaisee suomalainen Stupido Records. Erityiseksi hitiksi nousee Villu Tammen Tere perestroika.

1990-luku tuo Viron takaisin Suomen-sillalle ja länteen.

1991: NMT-450-matkapuhelinverkko laajenee Viroon. Neste laajentaa huoltamoverkostoaan. Vanhoilliset kommunistit kaappaavat elokuussa vallan Moskovassa. Viro, Latvia ja ja Liettua julistautuvat itsenäiseksi. Suomi palauttaa vanhat diplomaattisuhteet. Uutta tunnustamista ei tarvita, koska Suomi – päinvastoin kuin Ruotsi – ei koskaan tunnustanut juridisesti näiden maiden liittämistä Neuvostoliittoon.


1992: Lennart Meri suurlähettiläänä Suomessa ennen kuin hänet valitaan maansa presidentiksi. Viron kruunu syrjäyttää ruplat. Kurssiksi määrätään 1 Saksan markka = 8 Viron kruunua. Sadan kruunun setelistä tarkkasilmäinen saattaa havaita otteen Lydia Koidulan Suomen silta -runoelmaa.

1993: Vaasan & Vaasan Viroon ostamalla Leiburin. Yhtiöstä tulee paikallisilla merkeillä Baltian markkinajohtaja.

1994: Autolautta Estonia uppoaa. Pelastustöitä johdetaan Suomesta.

1995: Suomalainen Elcoteq on noussut Viron suurimmaksi yksittäiseksi vientiyritykseksi. Citysokos Tallinnaan.

1996: Olvi osakkaaksi Tarton oluttehtaaseen, jonka se ostaa myöhemmin kokonaan ja laajentaa toimintaasa myös Latviaan, Liettuaan sekä Valko-Venäjälle.

1997: 1.5. viisumivapaus Suomen ja Viron välille.

1998: HK Ruokatalo ostaa Rakveren Lihakombinaatin. Eesti Raadio lopettaa suomenkieliset lähetyksensä, jotka olivat alkaneet 1947.

2000-luku on jo uutta normaalia.

2001: Andrus Veerpalu voittaa Lahdessa Viron kautta aikain ensimmäisen hiihdon MM-mitalin. Viron duo Tanel Padar ja Dave Benton voittaa Euroviisut viisi vuotta ennen Suomen Lordia.

2002: MRP Matila Röhr Productions Oy tuottaa Elmo Nügasen elokuvan Nimet marmotitalussa. Elokuva perustuu Albert Kivikasin vuonna 1936 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin. Se kertoo Tarton koulupojista Viron vapaussodassa ja on valmistuessaan kaikkien aikojen kallein virolainen elokuva.

2003: Markko Märtin voittaa kolmantena ei-skandinaavina MM-rallin Suomen osakilpailun.

2004: Virosta EU:n ja Naton jäsen.

2005: Andrus Värnik voittaa keihäänheiton MM-kullan Helsingissä. Samana päivänä syöksyy mereen Tallinnasta Helsinkiin lentänyt Copterline.

2006: Suuri Suomen-ystävä Lennart Meri kuolee. Presidentti Tarja Halosen lisäksi hautajaisiin osallistuvat entiset presidentit Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari. Tallink ostaa Silja Linen. Arkkitehti Pekka Vapaavuoren piirtämä KUMU -taidemuseo avautuu Tallinnassa.

2007: Suomessa suurin painoksiin yltänyt kirjailija Jaan Kross kuolee. Professori Seppo Zetterbergiltä ilmestyy järkelemäinen (2,5 kg) Viron historia. Mikko Alatalon sanoittajana tunnettu Harri Rinne julkaisee kirjan Laulava vallankumous – Viron rocksukupolven ihme. Tuntuu kuin naapurin historiasta olisi tullut suomalaisten leipälaji. Viro Schengen-alueeseen.

2008: Ilmestyy Sofi Oksasen tiheätunnelmainen ja dekkarinomainen romaani Puhdistus. Myyntimenestys tuo viimeistään nyt suomalaisille tutuksi veljeskansan erilaisen lähihistorian.

2009: Sofi Oksasen ja Imbi Pajun toimittama Kaiken takana oli pelko, jatkoi siitä, mihin Mika Waltari jäi 1941.

2010-luvulla luodaan katse kauas tulevaisuuteen ja pälyillään itään.

2011: Viro ottaa käyttöön euron. Muuntokurssi on 15,64 EEK = 1 EUR, joten kahisevan määrä lompakossa ohenee. Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat Tallinna ja Turku.

2012: Puhdistus elokuvaksi Antti J. Jokisen ohjaamana.

2014: Venäjä liittää itseensä Ukrainan Krimin. Suomen ja Viron idänpolitiikan sävyerot kasvavat entisestään.

2015: Presidentti Toomas Hendrik Ilves haluaa Baltiaan pysyviä Nato-joukkoja ja varoittaa Venäjän pystyvän muuten valloittamaan Viron neljässä tunnissa. Klaus Härön suomalais-virolais-saksalainen draamaelokuva Miekkailija niittää mainetta maailmalla.

2016: Kuopiolaista sydäntä läikäyttelevä Kallavesj-laulu täyttää sata vuotta. Harva tietää, että sen on sanoittanut Yhdysvalloissa asununt Aaro Jalkanen virolaisen Johannes Kappelin säveltämään kuorolauluun Vieraalla maalla.

2017: Tommi Mäkinen siirtää rallitallinsa logistisia toimintoja Puuppolasta Viroon. Helsingin satamasta tulee Euroopan vilkkain 12,3 miljoonalla matkustajallaan. Viron uusi presidentti Kersti Kaljulaid tekee valtiovierailun Suomeen ja hämmästyttää hyvällä suomellaan. Radion Merisää-ohjelmassa vuosikymmenet luettu Ristna muuttuu toukokuussa Vilsandiksi.

2018: Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin arvioidaan maksavan 13–20 miljardia euroa ja valmistuvan aikaisintaan 2040.

Millaisia kokemuksia ja muistoja sinulla on Virosta? Jaa ne kommenttikentässä jutun alla!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt