Jouko Juolalan kommentti: Mannerlaatat voivat olla nyt liikkeellä Lähi-idässä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Mannerlaatat voivat olla nyt liikkeellä Lähi-idässä

Israelin ilmatorjuntaohjuspatteri oli valmiudessa Golanin kukkuloilla sunnuntaina.

Israelin ilmatorjuntaohjuspatteri oli valmiudessa Golanin kukkuloilla sunnuntaina.

Julkaistu: 13.2.2018 6:55

Syyrian sodan varjossa Israel suunnittelee lakia, joka tekisi lopun kahden valtion mallista, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Israelin ja Iranin suunnalta kuului vaarallisia uutisia viikonvaihteessa: Syyrian sisällissodan eskalaatio on lähellä.

Sisällissodan varjossa Lähi-idässä tapahtuu paljon muutakin. Pääministeri Benjamin Netanjahun hallitus suunnittelee lainsäädäntöä, joka käytännössä liittäisi miehitetyn Länsirannan siirtokunnat Israelin suvereniteettiin. Mediatietojen mukaan Netanjahu olisi jo keskustellut hankkeesta presidentti Donald Trumpin hallinnon kanssa.

Suvereniteettilain hyväksyminen Israelin parlamentissa olisi historiallinen käänne, jota voisi verrata Syyrialta vallatun Golanin ylängön liittämiseen Israeliin vuonna 1981. Laki käytännössä liittäisi laajat alueet palestiinalaisten maata Israeliin: Länsirannan siirtokunnissa asuu eri lähteiden mukaan 600 000–750 000 ihmistä. Laki tekisi myös samalla lopun kahden valtion mallista konfliktin rauhanratkaisuna.

Tuleeko tästä diilien diili, joka tunnustaa olemassa olevat tosiasiat ja romahduttaa kaikki rauhantoiveet?

Israelin ja palestiinalaisten konflikti – tuo ikuisuusongelma – vaikuttaa taustalla lähes kaikkiin valtioiden välisiin suhteisiin Lähi-idässä. Retoriikka on niin räikeää, että luulisi sodan alkavan jo huomenaamuna kello neljä.

– Hizbollahilla on 100 000 ohjusta, jotka ovat valmiina iskemään Israeliin vapauttaakseen miehitetyt palestiinalaisalueet, jos sionistinen hallitus toistaa menneet virheensä, sanoi Iranin vallankumouskaartin varakomentaja Hossein Salami hiljattain.

Iran ja Libanonin shiialainen ääriliike Hizbollah ovat läheisiä liittolaisia, ja kumpikin sotii Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin tukena kapinallisia vastaan. Irania, Hizbollahia ja Assadin hallintoa sanotaan ”vastarinnan akseliksi”. Tässä yhteydessä vastarinnan kohde on Israel, sen valtiollinen olemassaolo ja politiikka.

Israelissa puheet ovat yleensä hillitympiä, mutta niiden asiasisältö ei jää epäselväksi: Israel on valmis tekemään kaiken tarpeellisen rajojensa ja kansallisen turvallisuutensa takaamiseksi.

Israelilainen Shvut Rachelin siirtokunta sijaitsee lähellä palestiinalaisten hallintopääkaupunkia Ramallahia.

Israelilainen Shvut Rachelin siirtokunta sijaitsee lähellä palestiinalaisten hallintopääkaupunkia Ramallahia.

Sotaisat sanat ja taistelukentän todellisuus kohtasivat Syyriassa viikonloppuna. Perjantaina Israel tuhosi iranilaisen miehittämättömän lentolaitteen Golanin ylängöllä. Lauantaina Israel pommitti T-4:ksi kutsuttua lentotukikohtaa syvällä Syyriassa ja menetti yhden F-16i-monitoimihävittäjän, kun Syyrian ilmapuolustus osui siihen ohjuksella. F-16:n pudottua Israel teki vielä kymmeniin vuosiin voimakkaimman ilmaiskujen sarjan Syyriaan.

Tämä kattila on ollut jo pitkään kiehumassa yli, siitä kertoo muun muassa Israelin ilmavoimien prikaatikenraalin Amnon Ein Darin harvinaisen paljastus sunnuntaina: Israel on kuluneen vuoden aikana tehnyt jo ”tuhansia” taistelulentoja Syyrian ilmatilaan. Jos tieto pitää paikkansa, määrä on valtava, vaikka suuri osa missioista olisikin tiedustelulentoja.

On selvää, että Iran on käyttänyt Syyrian sotaa rakentaakseen pikku hiljaa sotilaallista läsnäoloa Israelin läheisyyteen: puhutaan kaaresta tai sillasta Teheranin ja Beirutin välillä. Israelin diplomatia on jo toiminut pitkään saadakseen Venäjän puuttumaan asiaan ja rajoittamaan iranilaisten toimia Syyriassa.

Israel on vetänyt selkeän punaisen viivan, jonka ylitystä se ei hyväksy: Iran ei saa rakentaa pysyviä tukikohtia Syyriaan. Israel vaatii myös Iranin ja Hizbollahin joukkojen vetämistä pois Syyriasta, viimeistään osana mahdollista Syyrian rauhanratkaisua. Israel ei myöskään hyväksy sitä, että Syyria hankkii tehokkaita venäläisiä tai iranilaisia asejärjestelmiä, joita voitaisiin käyttää hyökkäykseen Israelia vastaan. Tällaisia aseita ei myöskään saa toimittaa Hizbollahille.

Jos näitä vaatimuksia ei toteuteta, lopputuloksena voi hyvin olla täysimittainen sota Iranin ja Israelin välillä. Se ei olisi kuitenkaan olisi kenenkään etujen mukaista, ei Israelin tai ”vastarinnan akselin”, eikä myöskään Venäjän tai Yhdysvaltojen.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu esiintyi sunnuntaina tiukasti.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu esiintyi sunnuntaina tiukasti.

Täyden sodan todennäköisyyttä puolestaan laskee Israelin ydinpelote, jonka olemassaoloa Israel ei myönnä eikä kiellä. Iranin on kuitenkin se otettava huomioon strategisissa laskelmissaan.

Venäjän ulkoministeriö heräsi maanantaina varoittamaan vakavasti osapuolia eskalaatiosta. Venäjän presidentti Vladimir Putinin puolestaan kerrotaan soittaneen Netanjahulle viikonloppuna. Puhelinsoitto sai Israelin luopumaan ilmaiskujensa jatkamisesta entistä laajempina, arvioi israelilaislehti Haaretz.

Yhdysvaltain hallinto ilmaisi nopeasti tukensa Israelille ja tuomitsi Iranin toimet. Toisin kuin edeltäjänsä, Trump suhtautuu hyvin epäluuloisesti Iraniin ja on asettanut sille uusia pakotteita. Trumpilla ja Netanjahulla on selkeä yhteinen tavoite: torjua Iranin sotilaallinen uhka ja katkaista Iranin vaikutusvallan leviäminen Lähi-idässä.

Tässä pelissä Netanjahun asemaa vaikeuttaa vain se, että hän voi joutua syytteeseen epäiltynä kahdesta lahjusrikoksesta. Jos niin käy, voi hänen pääministerikautensa päättyä. Kyynisimpien arvioiden mukaan huomion kiinnittäminen ulkoisen vihollisen, Iranin, uhkaan voi auttaa Netanjahua säilyttämään postinsa.

Trump ilmoitti joulukuussa, että hän tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi, vastoin yleistä kansainvälistä linjaa. Länsirannan siirtokunnista Trump sen sijaan varoitti Israelia viimeksi sunnuntaina ja muistutti, että ne ovat rauhan este. Tästä lausunnosta huolimatta Trump näyttää selkeästi valinneen, kenen puolella hän kiistassa on.

Trumpin Jerusalem-päätös aiheutti laajaa paheksuntaa mutta ei johtanut uuteen palestiinalaisten kansannousuun. Jos Trump lähtisi Netanjahun tueksi hankkeessa tunnustaa Israelin valtiollinen suvereniteetti Länsirannan siirtokunnissa, ei vastaus jäisi pelkän retoriikan tai paheksunnan tasolle. Silloin oltaisiin jo lähellä räjähdystä, ja se voisi pakottaa myös ”vastarinnan akselin” uusiin toimiin Israelia vastaan.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta