Saksan uudessa hallitusohjelmassa on Suomelle kiusallisia kohtia – ”On syytä olla hereillä” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Saksan uudessa hallitusohjelmassa on Suomelle kiusallisia kohtia – ”On syytä olla hereillä”

Horst Seehofer, Angela Merkel ja Martin Schulz pitivät tiedotustilaisuuden uudesta hallituksesta Berliinissä keskiviikkona.

Horst Seehofer, Angela Merkel ja Martin Schulz pitivät tiedotustilaisuuden uudesta hallituksesta Berliinissä keskiviikkona.

Julkaistu: 7.2.2018 19:05

Uusi 177-sivuinen hallitusohjelma pitää sisällään Suomelle kiusallista tekstiä.

Kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien työllä ja vaivalla rakentaman uuden liittohallituksen ohjelma vahvistaa sen, mikä oli odotettavissa: Saksan ja Ranskan yhteistyö tiivistyy Euroopan unionissa.

Saksan tuleva ulkoministeri Martin Schulz puhui keskiviikkona Berliinissä jopa perustavaa laatua olevasta suunnanmuutoksesta.

– Saksa ottaa aktiivisen ja johtavan roolin Euroopassa, Schulz sanoi.

Tätähän Suomi on pelännyt: jättiläiset vievät EU:ta eteenpäin, ja pienet valtiot jäävät ihmettelemään.

Hallitusohjelman tuoreimmassa versiossa lukee näin:

”EU:n uudistuminen onnistuu vain silloin, kun Saksa ja Ranska tekevät kaikin voimin yhteistyötä sen puolesta. Siksi haluamme vahvistaa ja uudistaa entisestään saksalais-ranskalaista yhteistyötä. Uusi Élysée-sopimus on tässä ensimmäinen ja tärkeä askel, sen pitäisi vahvistaa ennen kaikkea maiden yhteistyötä Eurooppa-politiikassa.”

Alkuperäisen Élysée-sopimuksen Saksan ja Ranskan välillä solmivat liittokansleri Konrad Adenauer ja presidentti Charles de Gaulle vuonna 1963. Nyt se pitäisi siis uusia.

Hallitusohjelman mukaan yhteistyön painopiste on euroalueen vahvistamisessa ja uudistamisessa, jotta euro kestää tulevat kriisit entistä paremmin.

”Kasvu- ja vakaussopimus on meidän kompassimme jatkossakin tässä asiassa”, lukee hallitusohjelmassa.

”Vakaus ja kasvu ovat toisistaan riippuvaisia ja muodostavat yhden kokonaisuuden.”

Tätä varten Saksa haluaa varata EU:n budjettiin rahaa, jota käytettäisiin muun muassa rakennemuutoksen tukemiseen euroalueella. Järjestelmästä luotaisiin myöhemmin erityinen euroalueen investointirahasto.

Kaikki tämä maksaa tietenkin paljon, ja rahaa on pian entistä vähemmän, kun Britannia eroaa unionista. Sitä varten liittohallitus on valmis korottamaan Saksan rahoitusosuutta EU:n budjetissa. Se ei Saksaa haittaa: tuore luku valtionkassan ylijäämästä on 45 miljardia euroa.

Haluamme kehittää Euroopan vakausmekanismista parlamentaarisesti valvotun Euroopan valuuttarahaston, joka olisi kiinteässä yhteydessä EU:n lainsäädäntöön.

Hallitusohjelmassa on kirjaus myös yhteisvastuusta EU:n taloudenpidossa, jota Ranskan presidentti Emanuel Macron ja eteläisen Euroopan jäsenmaat kannattavat – Suomi puolestaan ei. Yhteisvastuu pitää sisällään ajatuksen, että muut maksaisivat osansa, jos jokin jäsenmaa joutuu talousvaikeuksiin.

Saksan hallitusohjelma ei ole tässä kovin selkeä, hallitusohjelmien tapaan. Niissä ei yleensä haluta hirttäytyä tiukkoihin kantoihin. Selvää on ainakin se, että jos riskiä jaetaan, on taloudenpidon oltava tiukkaa ja sitä on myös voitava valvoa. Näin hallitusohjelma:

”Samaan aikaan on myös tulevaisuudessa pidettävä kiinni siitä periaatteesta, että riski ja vastuuvelvoitteet kulkevat käsi kädessä. Me kannatamme fiskaalista valvontaa ja taloudellista yhteistyötä sekä EU:ssa että euroalueella, ja myös taistelua verorikollisuutta ja aggressiivista verojenvälttelyä vastaan. Haluamme kehittää Euroopan vakausmekanismista parlamentaarisesti valvotun Euroopan valuuttarahaston, joka olisi kiinteässä yhteydessä EU:n lainsäädäntöön. Kansallisten parlamenttien oikeudet pysyisivät entisellään.”

Hallitusohjelma merkitsee sitä, että Suomen on mietittävä uudelleen asemaansa EU:ssa. Unionia tai euroaluetta ei kuitenkaan uudisteta ilman yksimielisyyttä jäsenmaiden välillä, muistutti tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa.

– Suomen on syytä olla tässäkin prosessissa hereillä ja toimijana, sanoi presidentti.

Yksi asia hallitusohjelmassa on sentään kirjattu juuri niin kuin Suomikin on linjannut: Saksa haluaa olla vahvasti kehittämässä EU:n yhteistä puolustusta ja sitä varten luotua ”pysyvää rakenteellista yhteistyötä”.

Tuoreimmat osastosta