”Kalenteriongelma” siirsi Venäjän presidentinvaalit – nyt ne käydään Krimin valtauksen vuosipäivänä

Julkaistu:

Venäjä
Putinin uusi presidenttikausi sinetöidään 18. maaliskuuta, jolloin juhlitaan ”sattumoisin” myös Krimin valtauksen vuosipäivää.
Venäjällä ei järjestetä maaliskuussa presidentinvaaleja, vaan putininvaalit.

Kyseinen luonnehdinta on alkujaan Jekaterinburgin kaupunginjohtajan Jevgeni Roizmanin viljelemä, mutta sittemmin sitä on alettu käyttää monissa Venäjän nykyhallintoon kriittisesti suhtautuvissa tiedotusvälineissä.

Roizman on Venäjällä harvinainen ilmiö siinä mielessä, että hän istuu yhä kaupunginjohtajana, vaikka hän ei säästele kritiikkiään Kremliä kohtaan. Kun Putin vihdoin joulukuussa ilmoitti aikeestaan lähteä ehdolle kevään presidentinvaaleihin, Roizman kommentoi asiaa Twitterissä sanoilla:

– Brezident Prezhnev!

Kyseessä on sanaväännös, jossa on yhdistetty sanat ”presidentti” ja ”Brezhnev”. Ilmaisua on mahdoton kääntää tarkasti suomeksi, mutta venäjänkieliselle puhujalle se tuo mieleen ajatuksen, että Putinista on tullut Venäjälle samanlainen ikuinen tyhjänpuhujajohtaja kuin Leonid Brezhnev oli.


Presidentinvaalit järjestetään Venäjällä sunnuntaina 18. maaliskuuta, jonne ne siirrettiin naistenpäivästä johtuneen kalenteriongelman vuoksi. Todellinen syy siirtoon lienee silti toinen.

18. maaliskuuta Venäjällä vietetään nimittäin ”Krimin jälleenyhdistymisen” vuosipäivää eli kansainvälisen yhteisön näkökulmasta Ukrainalle kuuluvan Krimin laittoman kaappauksen vuosipäivää. 18. maaliskuuta 2014 Putin piti Kremlissä kuuluisan puheensa, jonka päätteeksi hän ilmoitti hyväksyvänsä ”Krimin asukkaiden pyynnön” liittyä Venäjän yhteyteen.

Kremlissä lasketaankin sen varaan, että presidentinvaalipäivästä voidaan tehdä koko kansan suuri isänmaallisuusjuhla, jolloin kansa saa tilaisuuden kiittää Putinia ”Krimin palauttamisesta” antamalla hänelle äänensä vaaliuurnilla.


Putinin voittoa pidetään täysin varmana, sillä ketään todellista haastajaa hänelle ei ole – tai ainakaan todellisia haastajia ei päästetä ehdolle vaaleissa.

Putinin kannatus pohjaa massiiviseen propagandaan ja kansan systemaattiseen manipulointiin. Taitavan agitoinnin ansiosta monikaan venäläinen ei itse tiedosta toimivansa valheellisen tai puutteellisen tiedon varassa, joten siinä mielessä Putinin kannatus on aivan aitoa.

Riippumaton Levada-tutkimuslaitos ei tee näissä vaaleissa lainkaan mielipidetutkimuksia, koska laitos on julistettu ulkomaalaiseksi agentiksi. Venäjän valtion kontrolloiman Vtsiom-mielipidetutkimuslaitoksen mukaan Putinia on valmis äänestämään 73 prosenttia kansalaisista.

Propagandasta käy hyvin esimerkiksi vuodenvaihteessa julki tullut Yhtenäisen Venäjän Putin-tukivideo, jossa pieni venäläistyttö keskustelee venäläisen joulupukin eli Pakkasukon kanssa.


Tyttö luettelee toiveitaan ja kertoo pikkuvanhasti, kuinka paljon paremmaksi elämä on muuttunut viime vuosina Venäjällä. Lopulta tyttö keksiikin kysyä Pakkasukolta, voisiko tämän tehdä niin, että Putin voittaisi presidentinvaalit, jolloin Putin vuorostaan pääsisi toteuttamaan kaikki muut pikkutytön toiveet.

Aivan toisenlainen video tulee Pietarista, jossa satunnaiset silminnäkijät ovat kuvanneet tuntemattoman miehen puuhailemasta Putinin valtavan suuren vaalimainoksen ääreltä. Mies häärii mainoksen äärellä pitkän pensselikepin kanssa ja piirtää mustalla maalilla Putinin kuvaan venäjäksi sanan ”valehtelija”.