Turkki aloitti maahyökkäyksen ja ilmaiskut Syyriassa – asiantuntija kertoo, mistä ”räjähdysherkässä” tilanteessa on kyse - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Turkki aloitti maahyökkäyksen ja ilmaiskut Syyriassa – asiantuntija kertoo, mistä ”räjähdysherkässä” tilanteessa on kyse

Julkaistu: 21.1.2018 20:10

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi, että Turkin sotilasoperaatio saattaa tulehduttaa Turkin ja Yhdysvaltojen välit. Molemmat maat ovat Naton jäseniä.

Turkin lauantaina Pohjois-Syyriassa aloittaman maahyökkäyksen ja ilmaiskujen ajoitus liittyy ilmeisesti Yhdysvaltain ilmoitukseen, jonka mukaan se aikoo kouluttaa kurdeista ja muista etnisistä ryhmistä koostuvan rajapoliisijoukon, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Turkki on tulkinnut rajapoliisijoukon Yhdysvaltain rahoittamaksi armeijaksi Pohjois-Syyriassa.

Nyt syntyneen tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että sekä Yhdysvallat että Turkki ovat sotilasliitto Naton jäseniä. Miten Turkin aloittama operaatio vaikuttaa maiden väleihin, riippuu Alarannan mukaan muun muassa siitä, kuinka pitkälle Turkin joukot etenevät ja kärsivätkö Yhdysvaltain tukeman kurdien ja arabien liittouman SDF:n joukot selkeitä tappioita. Yhdysvallat on aseistanut näitä joukkoja.

– Kaiken järjen mukaan tämän pitäisi vetää Yhdysvaltojen ja Turkin välit äärimmäisen tulehtuneiksi, Alaranta aprikoi.

Turkin operaation taustalla on hänen mukaansa myös pidemmän ajan kehitys.

– Kannanotot ovat koko ajan olleet sellaisia, että Turkki ei tule hyväksymään minkäännäköisen Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n liitännäisen valtiomuodostelman syntymistä rajan taakse, Alaranta sanoo.

Turkki on ilmoittanut tavoitteekseen karkottaa YPG:n joukot paitsi Afrinista, myös idempänä sijaitsevasta Manjibista. YPG on osa SDF:ää.

Mitä tekevät Venäjä ja Yhdysvallat?

Venäjän ulkoministeriö ilmoitti lauantaina huolensa Turkin operaatiosta Syyrian pohjoisosassa. Samalla osapuolia kehotettiin pidättyvyyteen. Venäjä myös ilmoitti vetävänsä joukkojaan pois Afrinin alueelta.

Tämän takana saattaa Alarannan mukaan olla kuvio, jossa Syyrian hallinto oli vaatinut saada lähettää omia joukkojaan kurdien hallitsemille alueille vastaanottamaan Turkin hyökkäystä. Tällöin kurdit olisivat päästäneet Syyrian armeijan miehistöä itse hallitsemilleen alueille. Venäjä olisi puolestaan vaatinut tätä ehdoksi sille, ettei se anna Turkille lupaa operaatioihin. Mutta Syyrian kurdit olisivat kieltäytyneet tällaisesta vaihtoehdosta.

– Nyt sitten Venäjä ainakin osin veti joukkojaan tältä alueelta.

Alarannan mukaan ilmeisesti nyt katsotaan, kuinka pitkälle Venäjä on valmis siihen, että Turkki etenee tällä alueella. Kysymysmerkiksi jää myös, mitä Yhdysvallat tekee.

Tilanne Pohjois-Syyriassa on Alarannan mukaan räjähdysherkkä, koska alueella on erilaisia armeijoita ja osin vaikeasti hallittavia erilaisia miliisiryhmiä.

– Ja kun sitten ovat vielä suurvallat mukana, niin tässä on aina räjähdysherkkä tilanne. On niin ristikkäisiä intressejä ja haetaan erilaisia liittolaisuuksia, että on hyvin vaikea ennustaa tulevaa. Syyrian hallinnolla on tiettyjä yhteisiä intressejä kurdien kanssa ja toisaalta Syyrian hallinto ja kurdit ovat vastakkaisissa leireissä, kun muut pelurit saataisiin pois heidän näköpiiristään, Alaranta toteaa.

–Lähinnä Syyrian pohjoisosassa elävät kurdit muodostavat noin 15 prosenttia maan väestöstä.

–Suuri osa on sunnimuslimeja, mutta osa kuuluu muihin uskonnollisiin vähemmistöihin ja monet kurdit eivät tunnusta mitään uskontoa.

–Vuoden 1962 kiistellyssä väestönlaskennassa heidän kansallisuutensa poistettiin.

–Syyrian konfliktin alkaessa 2011 kurdit pyrkivät olemaan puolueettomia.

–Konfliktin alkuvaiheessa presidentti Bashar al-Assad antoi noin 300000 kurdille kansalaisuuden viiden vuosikymmenen odottelun jälkeen.

–2012 Syyrian hallituksen joukot vetäytyivät kurdienemmistöisiltä alueilta pohjoisesta ja idästä. Tämän jälkeen kurdit ovat luoneet itsehallinnon monille alueille.

–2013 Syyrian kurdien demokraattinen yhtenäisyyspuolue PYD julisti autonimisen hallinnon muodostamisesta.

–2016 Kurdiviranomaiset ilmoittivat kolmesta piirikunnasta koostuvan maakunnan luomisesta, joka herätti vihaa eräissä Syyrian oppositioryhmissä ja Turkissa.

–Kurdijoukot ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi ääriryhmä Isisiä vastaan taistelleista joukoista Syyriassa ja Yhdysvaltain parhaaksi liittolaiseksi taistelussa jihadisteja vastaan.

–2018 alussa Yhdysvaltain johtama liittouma ilmoitti kouluttavansa 30000 miehen vahvuiset turvallisuusjoukot Syyrian pohjoisosaan. Joukot koostuisivat kurdeista ja muista etnisistä ryhmistä.

–Lauantaina 20. tammikuuta Turkki aloitti uuden ilma- ja maaoperaation YPG-kurdijoukkojen hallussaan pitämälle Afrinin alueelle.