Arja Paanasen kommentti: Lavrovin talvisotakiertely paljasti paljon - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Lavrovin talvisotakiertely paljasti paljon

Mainilan laukaukset olivat aikansa ”vaihtoehtoinen fakta” ja nyt totuutta niistä hämärretään taas, kirjoittaa IS:n erikoistoimittaja Arja Paananen Moskovasta.

16.1.2018 11:40

Etkö mitään parempaa kysyttävää keksinyt? Miksi ihmeessä enää nykyisin pitää ahdistella Venäjän poliitikkoja talvisodalla?

Muun muassa tämänsuuntaista palautetta sain joiltakin lukijoiltani sen jälkeen, kun olin esittänyt Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville Moskovassa kysymyksen, jossa pyysin häneltä Venäjän ulkoministeriön edustajana selkeää vastausta siihen, kuka ampui Mainilan laukaukset ja kuka aloitti talvisodan vuonna 1939.

En tietenkään kysynyt asiaa sen vuoksi, että sodan alkulaukauksissa olisi omasta mielestäni yhä jotain epäselvää. Sen sijaan halusin kuulla omin korvin, miten Venäjän ulkopolitiikan yksi korkeimmista keulakuvista vastaa tänä päivänä talvisotakysymykseen.

Perustelin kysymystäni sillä, että talvisota on vuosien varrella heijastunut Helsingin ja Moskovan suhteisiin – ja jollain tapaa se heijastuu yhä edelleenkin maidemme väliseen diplomatiaan.

Ajattelin myös, että jos virallisen Venäjän ja Suomen välillä olisi edes talvisodasta yksi yhteisesti hyväksytty ja ääneen sanottu pysyvä näkemys, niin tämän yhteisymmärryksen päälle olisi varmasti helpompi rakentaa myös muita suhteita näinä kireinä maailmanpolitiikan aikoina.

Jeltsinin tunnustusta kiiteltiin

Muistan yhä esimerkiksi hyvin, kuinka kiitollisia suomalaiset olivat vuonna 1994 silloiselle Venäjän presidentille Boris Jeltsinille, kun hän tunnusti Karjalan liittämisen Neuvostoliittoon olleen ”Stalinin aggressio”. Jeltsinin lausuntoa oli edeltänyt vähän aiemmin jo Venäjän parlamentin tunnustus, jonka mukaan Stalin hyökkäsi Suomeen 1939. Monet venäläiset vakavasti otettavat historioitsijat ovat sittemmin toistaneet useasti, että talvisodan aloittaja oli Neuvostoliitto ja Mainilan laukaukset olivat sitä edeltänyt lavastus.

Boris Jeltsin Helsingissä vuonna 1997.­

Tätä taustaa vasten olisi siis voinut olettaa, että talvi­sota­kysymys ei tuottaisi nytkään Lavroville minkäänlaisia vaikeuksia. Suomalaisittain olisi voinut myös erehtyä luulemaan, että jos virallinen Venäjä on joskus jotain jo tunnustanut, niin se pitää myös nykyään.

Lavrovin eilisen vastauksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ainakaan hän ei ole enää valmis tunnustamaan selkeästi ääneen Moskovan vastuuta talvisodan aloittajana.

Lavrovin vastaamattomuus onkin hyvin kuvaavaa, sillä juuri tällä samalla taktiikalla Vladimir Putinin Venäjä reagoi nykyisin kaikkialla. Omia syntejä ei tunnusteta missään eikä koskaan – ja tämä periaate ulotetaan niin Krimiin, dopingiin, vaalivaikuttamiseen kuin näköjään jopa jo talvisotaankin.

 Suomalaisten silmissä Venäjän maakuva tuskin kohentui.

Kaikki voidaan kyseenalaistaa, vanhat puheetkin perua ja faktoja hämärtää, jos niin satutaan haluamaan. Ihan vain tuosta vain.

Vanha kehäkettu Lavrov vetosi kiertelyssään myös siihen, että kannan ottaminen historiallisiin faktoihin ei kuulu ulkoministeriölle, vaan historioitsijoille. Tosin hän unohti samalla sen, että Venäjän ulkoministeriöllä on varsin vahvat kannat kaikkiin lähihistorian tapahtumiin, ja ne on muodostettu jo paljon ennen kuin historioitsijoiden on edes annettu yrittää ottaa niistä oikeasti selvää.

Kuka muka aloitti?

Tarjosipa Lavrov Suomelle jopa yhteisen historiakomissionkin perustamista – aivan kuin talvisodassa olisi siis yhä selvittämättä jotain sellaista olennaista, joka voisi muuttaa käsityksen koko sodan aloittajasta.

– Jos me nyt menemme siihen suuntaan, että diplomaatit alkavat väitellä siitä, kuka ryhtyi ampumaan ensimmäisenä 70 tai 80 vuotta sitten, niin minusta tuntuu, että me toimimme väärin. Historioitsijoiden täytyy harrastaa sitä ilman muuta, hän perusteli.

Eli suomeksi sanoen: Lavrovin mielestä keskustelu Mainilan laukauksista menisi siis väistämättä väittelyksi, koska mitään totuutta niistä ei vieläkään ole olemassa?

Mainilan laukaukset olivat oman aikansa ”vaihtoehtoinen fakta”, informaatiosodankäyntiä ja hybridivaikuttamista. Eilisen Lavrovin lehdistötilaisuuden venäläisistä tv-katsojista moni jää puolestaan varmasti aidosti siihen käsitykseen, että talvisodan aloittajasta vallitsee yhä edelleen jonkinlainen epäselvyys.

Venäjän kotimaista propagandaa ja ihmisten maailmankuvan hämärtämistä tämäkin episodi palvelee hyvin.

Suomalaisten silmissä Venäjän maakuva tuskin kuitenkaan kohentui. Tämän jälkeen moni miettii varmasti yhä vakavammin sitä, mihin Venäjän johtajien puheisiin voi enää luottaa, kun jopa talvisodan faktoja ollaan valmiit jälleen kyseenalaistamaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?