Lasse Lehtisen kolumni: Teresa, Donald ja Vladimir

Julkaistu:

Kolumni
Britit noudattavat tänään Margaret Thatcherin linjausta: ”Jumala erotti Britannian manner-Euroopasta, ja sillä oli tarkoituksensa.” Eron tekeminen EU:sta ei ole maan ainoa koettelemus, kirjoittaa Lasse Lehtinen.
Hallitus, virkamiehet ja kuningashuone sekoilevat pahemmin kuin yksikään käsikirjoittaja osaisi kuvata. Televisiosarjasta Yes, Prime minister on tullut tosi-tv:tä.

New York Times puki tilanteen sanoiksi marraskuun alussa. Britannian valtiolaiva ”seilaa ilman päämäärää, kannella palaa ja kapteeni – Teresa May ressukka – on sidottuna mastoon, ilman arvovaltaa ohjaamaan tyyrpuuriin tai paapuuriin”.

Demokraattinen järjestelmä päästi populistit tärkeimmissä läntisissä maissa päätöksenteon ytimeen. Yhdysvalloissa portit avasi Donald Trumpin kampanja, joka uskotteli äänestäjille voivansa pitää pahan maailman (globalisaation) kaukana ja palauttaa Keskilännen ruostuneet työpaikat.

Britanniassa populistit ovat pesineet molempiin pääpuolueisiin. Työväenpuolueessa päällepäsmäriksi pääsi harmaapartainen ikiradikaali Jeremy Corbyn. Sikäläinen versio Erkki Tuomiojasta kiroaa markkinavoimat ja Tony Blairin mutta flirttailee IRA:n, Hamasin ja Hisbollahin kanssa. Puolueen maltillinen siipi on kauhuissaan.

Konservatiivien populistit ovat aina vihanneet EU:ta. He harhauttivat tolkun miehen David Cameronin lupaamaan jäsenyydestä kansanäänestyksen. Lopputulos oli karmea tripla kun pääministerin oma puolue, kansakunta ja EU hajosivat yhdellä kertaa.

May kiilasi pääministeriksi, mutta nyt hän on itse pahemmassa kuin pulassa. Ulkoministeri Boris Johnson kilpailee Trumpin kanssa lausuntojen älyttömyydellä. Monet ministerit hallituksessa ovat Brexitiä vastaan, mutta pitävät mölyt mahassaan. Hallitusta ravistelevat sekä poliittiset että seksiin liittyvät skandaalit.

Maan pankki- ja vientisektori tarvitsisi vuosia aikaa sopeutuakseen muutokseen, mutta EU:n neuvottelijat eivät siihen suostu. Ylimieliset britit lillukoot keittämässään liemessä.

Tilannetta ei pääministerin kannalta tee helpommaksi, että Skotlannin itsenäisyysliike suihkuttaa bensaa liekkeihin.

Pääministeriä pitää kehua yhdestä asiasta. Hänellä on Thatcherin tapaan kanttia lausua totuuksia itseään ihaileville ja demokratiaa halveksiville valtionpäämiehille. Eikä viimeksi ollut kysymys Trumpista vaan Vladimir Putinista.

”Venäjän tekemä Krimin laiton kaappaaminen oli ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen kun suvereeni valtio on voimalla vienyt maata toiselta Euroopan valtiolta”, May sanoi vuotuisessa pääministerin katsauksessaan. Hän luetteli joukon muitakin laittomuuksia, joihin Venäjä on viime aikoina syyllistynyt.

”Tiedämme, mitä olette tekemässä, mutta siinä te ette onnistu”, May jatkoi. ”Aliarvioitte demokratioidemme sitkeyden, vapaiden ja avoimien yhteiskuntien pysyvän vetovoiman ja läntisten kansakuntien keskinäisen liiton sitovan velvoituksen.”

Trump sen sijaan on Putinin puudeli, ei poikkipuolista sanaa. Hänen viestinsä venäläisille on jatkuvasti ollut: ”Tehkää mitä lystäätte.”

Miten hienosti Ronald Reagan sanoikaan kesällä 1987 Berliinissä: ”Mr. Gorbatshov, repikää alas tämä muuri!” Hän oli maansa todellinen presidentti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt